Jos on väärää rahaa, niin on oikeatakin. No, mistä sen tietää mikä on oikeata? Jos kysyt pankista, miten erottaa väärän rahan oikeasta, niin he kehottavat vertaamaan sitä aitoon. Tietyt tuntomerkit erottavat oikean väärästä. Oikeata on lähes mahdotonta jäljentää. Keskeisin tuntomerkki, joka erottaa oikean uskonnon väärästä, on seuraava. Kaikkiin uskontoihin, kristinuskoa lukuun ottamatta, sisältyy ihmisen ansio. Katsoitpa tai tutkitpa mitä uskontoa tahansa, siinä toimii ihminen. Hän näyttelee pääosaa ja Jumalalle on jätetty passiivinen sivurooli. Yhdessä uskonnossa on rukoiltava viisi kertaa päivässä ja oikeaan suuntaan, toisessa tehtävä pyhiinvaellusmatka, kolmannessa harjoitettava ankaraa luostarielämää, neljännessä ahkeroitava hyviä töitä jne. Tällaisille ihmisille Jeesus sanoi: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” Jeesuksen sanoma oli vallankumouksellinen. Sinun ei siis tarvitse pelastuaksesi tehdä lainkaan hyviä töitä, joita eri uskonnot vaativat, vaan saat lahjaksi pelastuksen uskomalla Jeesukseen. Hän on tehnyt kaiken puolestasi. Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa. Lahjan saajalla ei siis ole mitään ansiota. Sinä olet hänen hyvyytensä ja rakkautensa kohde kaikista puutteistasi, vioistasi ja synneistäsi huolimatta. Vastaanottamalla tämän lahjan sinä pelastut ja samalla tavoin tulet myös varjeltumaan ja selviämään lähtöpäivääsi saakka. Apostoli Paavali sanoo Raamatun lehdillä: ”Minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mielen mukaista, enkä minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan.” Oikea usko on uskoa Jeesukseen, joka sovitti ja lunasti sinut ristillä. Uskomalla siihen mitä hän teki puolestasi, löydät rauhan ja levon sielullesi. Hän on tämän spektaakkelin pääosan esittäjä, meille on jäänyt pieni sivuosa.
Harri Lampinen, Mikä oikeesti on totta?, s. 42-43, KKJMK OY, 2020.
Aivan kaikesta en ole kirjoittajan kirjan kanssa samaa mieltä, mutta halusin laittaa tämän sitaatin tänne. Siinä on evankeliumi kirkkaana.
ELÄVINÄ KIVINÄ
Sanotaan, että suurin stressin aiheuttaja on tarkoituksettomuuden tunne. Kun ei näe elämänsä tarkoitusta eikä kokonaisuutta, kokee itsensä turhaksi, sivustakatsojaksi. Koettaa jotenkin päästä päivästä toiseen, mutta välillä masentuu pohjattomasti. Silloin ei myöskään jaksa kysyä, mitä tämä kaikki on ja mikä on kaiken tarkoitus.
Juutalaisen ajattelun mukaan tarkoituksettomuus ja tarpeettomuus merkitsivät kuolemaa. Niinpä irtonainen kivi tien poskessa oli kuollut kivi. Jos tämä kuollut kivi poimittiin ja muurattiin osaksi rakennuksen seinää, siitä tuli elävä kivi. Sillä oli nyt tarkoitus. Tähän ajatteluun liittyy Pietarin kirjeen kehotus rakentua elävinä kivinä Jumalan temppeliksi. Seurakunnan jäsenenä kristityllä on päämäärä. Hän toteuttaa Jumalan tarkoitusta.
On kiehtovaa ajatella, että olemme Jumalan lapsia taivaasta. Isä lähettää meidät vuorollaan tänne maailmaan toteuttamaan valtavan suunnitelmansa pieniä yksityiskohtia. Elämme juuri oikealla vuosisadalla. Meillä on tehtäväämme tarvittavat ja sopivat lahjat mukanamme. Isä ohjaa ylhäältä, kun kuljemme rukoillen. (Ks. Jer. 31:9, sulku allekirjoittaneen lisäys) Kukaan meistä ei ole täällä sattumalta tai turhaan. Olemme naapureita, esirukoilijoita, veronmaksajia ja tehtäviä toisillemme. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Tärkein tehtäväni voi olla sellainen, jota tänään en vielä edes huomaa. Keskeistä ei ole tehtävien määrä tai suuruus. Isä katsoo laatuun. Hän toivoo, että teemme osuutemme kunnolla.
Maallista yhteiskuntaa ajatellen saattaa joskus tuntua, että on tarpeeton lisä ja vain taakka muille. Kristitty tietää kuitenkin enemmän: Jumalan suuren temppelin seinässä olisi tänään ollut aukko, ellei Sinua olisi ollut.
Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. 1. Piet. 2:4-5.
Väinö Uusitalo, Hän auttaa tiellä, s. 13-14, SLEY-Kirjat, 1993.
Oikeanlaisessa seurakunnassa ”eksynyttä etsitään, kompastunut nostetaan pystyyn ja väsynyttä kannetaan”.
Erkki Leminen, Kirjeitä kiusatuille, s. 46, Karas-Sana Oy, 1980.
Jos ihminen saa osakseen liian vähän rakkautta, syntyy ”puutostautina” katkeruutta.
Erkki Leminen, Kirjeitä kiusatuille, s. 26, Karas-Sana Oy, 1980.
Jumalan Armo on tosiaan ihmeellinen asia, Armo käy oikeuden edellä!
Kristitty on Jumalan pelastama ihminen ja siitä nousee kiitos uhri ja laupeus.
Maailman henki on Kristusta vastaan, koska se puhuu vai ansioista… Monet uskonnot opettavat, vain kuinka Armo ansaitaan… Ja kuitenkin Jumalan Lahja on ansioton pelastus yksin Hänen tahtonsa ja päätöksensä mukaan Kristuksessa…
Tätä Armon Evankeliumia ei maailma voi ottaa vastaan… Ilman Sanan synnyttämää uskoa, että Jumala voi herättää kivistä itselleen lapsia. ”Valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.” Joh.1:5
Lopputulos luterilaisesta opista, joka on saatu Raamatusta, on, että pelastava usko Jumalaan on usko hänen Poikaansa, joka eli ja kuoli pelastaakseen syntiset. Tämä tarkoittaa samaa kuin uskoa evankeliumiin, joka kertoo sinulle, mitä Jumala on tehnyt Kristuksen tähden. Se tarkoittaa samaa kuin uskoa syntien anteeksiantamukseen, elämään Kristuksessa ja pelastukseen.
Robert D. Preus (1924-1995), Vanhurskauttaminen ja Rooma, s. 76, Concordia ry, 2014. Alkuteos: Justification and Rome. Edited by Daniel Preus. Concordia Academic Press, Saint Louis, Missouri, USA 1997. Suomennos: Hannu Lehtonen.
Bob Dylan on tehnyt joskus 80-luvulla kappaleen ”Property of Jesus”, joka voidaan kai kääntää suomeksi ”Jeesuksen omistuksessa” tai ”Jeesuksen omaisuutta”. Siis Vuonna 1981, Shot of Love -levyllä.
Kaikki mitä ihmiselle tapahtuu elinaikanaan, hyvää tai pahaa, on lopulta merkityksetöntä, kun ihminen oppii ymmärtämään, että parasta mitä ihmiselle voi sattua, on, että hänen kohdallaan tapahtuu Jumalan tahto…
Uskontoja on erilaisia ja niissä on suuret erot. Rakkaudesta Jumalan totuus aina tunnetaan. Oikea Jumala paljastaa Totuuden meille kuoleman jälkeen. Usko vaihtuu näkemiseen ja saamme sitten tietää, kuka Jeesus oikein oli. Se on iso yllätys monille ja oikea joululahja kaikille. Me mahdumme kaikki samaan Taivaaseen, vaikka uskoisimme eri tavoin. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee ikuiseen elämään kuoleman jälkeen.
Jooel:
2:32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Apostolien teot:
2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’
Roomalaiskirje:
10:13 Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
Jeesus Kristus on Herra. Fil. 2:11
1.Johanneksen kirje:
5:20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
Johanneksen evankeliumi:
20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle (Jeesukselle): ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus…
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Roomalaiskirje:
9:5 heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
Jesaja:
9:5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.
Nämä Raamatun jakeet todistavat Jeesuksen olevan myös Jumala, eikä ainoastaan ihminen. Ja Raamattu puhuu tässäkin totuuden.
Jeesus rakastaa sinua ja minua! ”Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani.” (Joh. 15:9). Hän on sovittanut, maksanut, pois ottanut ja antanut anteeksi koko maailman synnit. (1. Joh. 2:2, 12, 1. Joh. 3:5, 2. Kor. 5:15, 19, Joh. 1:9, 29, Jes. 40:1-2 Biblia, Room. 5:18 Biblia, Room. 3:24 KR 1992, Room. 4:25, Room. 5:6, 9, Room. 6:7 ja 2. Kor. 5:14, Jes. 60:1-3 Biblia, 3: Moos. 16:22, 30, Dan. 9:24, Sak. 3:9, Ef. 1:7, Kol. 1:14, 20, 1. Tim. 2:6, Ilm. 1:5, 5:9, Hebr. 1:3, 2:9, 9:22, 26, Matt. 20:28 KR 1992, Mark. 10:45 KR 1992). Luottakaamme ja turvatkaamme tähän totuuteen! Voisit Raamatusta katsoa nämä jakeet, jos vain jaksat. Muut jakeet on otettu Kirkkoraamatusta 1938.
Pasi T.,
Luet Raamattua samalla periaatteella kuin Piru, jonka yksi lukulinja on, että vähän sieltä ja täältä. Siis Raamattu on kokonaisuus, Jumalan ilmoitus, jonka keskiö on Jeesus, alkaen 1Moos 3:15. Sinulla juuri se, mikä on A ja O, eli kattaa kaikki ja kaiken onkin hämärän peitossa, joka selvenee liian myöhään, eikä niinkuin Paavali julisti Areiopagilla: Apt. 17:
Poimit tuon Jumalan avuksi huutamisen, mikä on ilmoitus niille, jotka ovat Jeesuksen löytäneet, koska Jumala/Jeesus ei kuule ulkopuolella olevia, vaan heidän huutonsa/rukous on kauhistus. On vain yksi Usko, ei esimerkiksi kirkon moniäänisyyttä. Yksi usko tarkoittaa Jumalan lahjoittamaa uskoa, sitä yhtä ja ainoaa. Nämä olisi Raamatusta luettavissa ja toistuvasti VT:n ja UT:n puolella. Jumala voi lahjoittaa uskon niille, jotka ensin uskovat, että Jumala on.
Mika R.,
Jo mainitsin Pasi T:lle, niin jumalattoman rukouskin, huutamalla tai hiljaa, on kauhistus Jumalalle. Siis Jumala rakastaa, on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi oman Poikansa, ettei yksikään hukkuisi.
Jumala ei tee väkivaltaa ei hyvää eikä pahaa, vaan kysyy ”haluatko?” Eli ei rajoita ihmisen haluamista, vaan sallii jopa kiusauksiin lankeamisen. Tätä sallimista, Jumalan reiluutta yritti ensin paavi Francesco kyseenalaistaa, eli rajoitta. Sitten piispa Huovinen sortui samaan ”oivallukseen” kääntämällä kreikaa niin, että totesi ”kiusauksen ja koettelemuksen välisen eron on hiuksen hienoksi”. Kiusaus miellyttää lihaa, koettelemus ei miellytä lihaa eikä uudestisyntynyttä henkeämmekään, vaikka sen läpikäynti tuottaa voiton ja ilon.
Jos näistä saat kiinne, niin näillä haluan selventää uskossa, eli uskovan vaelluksen ja ei-uskovan vaelluksen eroa. Toinen vaeltaa Jeesuksen yhteydessä ja toinen erossa Jumalasta. Toinen voi langeta ja toinen ei. Hän, joka ei voi langeta, saattaa hyväksyä Pasin kaavaileman ”joululahjan”. Tällainen ”hyväksyjä” on todennäköisesti uskonnollinen, vailla henkilökohtaista Jumalan Pojan uskoa.
Jesaja:
30:15 Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet.
Matteuksen evankeliumi:
23:37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
Luukkaan evankeliumi:
13:34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
Johanneksen evankeliumi:
6:67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: ”Tahdotteko tekin mennä pois?”
6:68 Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;
6:69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.”
Hyviä Raamatun kohtia! Kun tarkemmin asiaan perehtyy, niin juuri Jeesuksen Jumaluuden, ensimmäiset harhaoppiset pyrkivät kieltämään.
Tämä ”Jeesus on Herra” tunnustaminen on edelleen juuri ”Se” asia, jonka Jumalasta syntynyt usko avaa
Ihmiselle ja samalla aukeaa myös Taivas ja Jumalan Kaikkivaltaisuus. Jeesuksessa meille on tullut Jumalan Pelastus ja lunastus.
Jeesuksen tunnustaminen on Jumalan, Isän, Taivaan ja maan Luojan kunnioittamista ja Hänen edessään polvistumista. Ylistys olkoon Kaikkivaltiaan, Korkeimman Jumalan.
Jeesus Kristus on armoistuin. Hänen vanhurskautensa peittää koko lain. Hänen ristinsä peittää velkamme. Hänen verensä sovittaa ja puhdistaa. Ystäväni, oletko oikealla paikalla armoistuimen luona, vai turvaatko omaan vanhurskauteesi, johonkin, mitä sinä olet tehnyt? Silloin ei sinulla ole armoa. Armo tulee vain armoistuimelta.
Lähesty armoistuinta. Esirippu on revennyt. Tie on avoin. Nyt on otollinen aika, nyt on autuuden päivä. Siis älä viivyttele, ethän tiedä, voitko vielä tulla huomenna. ”Käykäämme sen tähden uskalluksella armoistuimen eteen, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan”. Hebr. 4:16.
Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 55, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.
Se, että Jumala meitä rakastaa ja pitää lapsinaan, on niin suuri kunnia ja ilo, ettemme sitä vaihtaisi Rooman keisarikuntaan emmekä mihinkään maallisiin tavaroihin, vaikka meillä niitä yltäkyllin olisikin.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarreaitta, s. 51, SLEY, 1957.