Jeesus: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus”. (Joh. 17:17 / FB38)
Koko Raamattu on Jumalan sanaa; miksi Raamattu on ainoa paikka, josta löydämme koko totuuden Jumalasta ja meistä ihmisistä?
Jumalan sana ja sen oikea ymmärrys ei muutu maailman mukana, vaan on pysyvä, eikä meidän mielipiteet vaikuta siihen mitään; mitä ajattelet tästä?
Miksi on hyvä tutkia itseä Jumalan sanan valossa?
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Tämä Pilatuksen kuuluisa kysymys: ”Mikä on totuus” ? Sana totuus esintyy Raamatussa 27 kertaa,sitä ovat kysyneet ihmiset kautta aikain, eivätkä ole sitä läheskään aina ymmätäneet . Eikä sitä ymmärtänyt Pilatus vaikka hänen edessään seisoi Jeesus,joka on sanonut itsetään: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä.Ei kukaan tule Isän tykö,kuin minun kauttani ”. Jeesus itse rukoili näin” Pyhitä meidät totuudessa,sinun sanasi on totuus” Ihmisillä on aina ollut erinlaisa vastauksia ,siitä ”mikä on totuus”. Mutta ainoa oikea vastaus löytyy Jeesuksen lupauksesta,että hän Sana, joka on tullut keskelemme ja se on ainoa totuus, joka kestä elämässä ja kuolemassa.
Kiitos hyvästä kommentista, Martti! Jeesus on totuus!
Raamatullinen totuus ei kulje koskaan yksin vaan siinä on rakkaus aina mukana ja rakkaus kulkee hiukan edellä. Kuva tulee myös rakkauden apostolista Johanneksesta , kun kirjoitettu että Johannes kulki hiukan edellä tai voi ajatella rakkauden ylistystä Korinttilaiskirjeestä .
Tämä kohta Pietarin ja Johanneksen juoksemisesta haudalle ;
Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.
Konteksti ei suoranainen mutta mielestäni kuvaa Kristusta ja hänen Rakkauttaan tälläkin tavalla .
Timo, kiitos hyvistä kommenteista! Ilman Jumalan armoa ja rakkautta ei meillä olisi pelastusta.
Hengen hedelmän luettelo on muodostunut peiliksi, josta tunnistan oman tilani. Ilo joka on heti rakkauden jälkeen on hyvä indikaattori. Jos kadotan ilon Herrassa ja sen jopa havaitsen, niin tiedän että nyt on jo parannuksen paikka. Indikaattorini kertoo että nyt on heti tehtävä u-käännos ja palattava oikealle tielle.
Aiemmin en ole oivaltanut tuota miten tärkeässä asemassa ilon tulee elämässäni olla. Ei ilo olosuhteista, vaan olosuhteista huolimatta ja katse iankaikkiseen Jumalan suureen rakkauteen Jumalan Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa.
Kiitos Pekka! Näin varmaan on. Tosin eri olosuhteissa se voi olla vähän eri laista. Sairaalassa ollessani ilo ei välttämättä näkynyt ullospäin, tosin en tiedä miten muut kokivat minun.
Juha
Kiitos blogistasi
Ihana ja rajattoman suuri ilon aihe on Jumalan totuus:
Psalmi 36:6 Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.
Kiitos Matias! Hyvästä ja armollisesta Jumalasta on aihetta iloita!
Sairaalassa juuri olin tätä iloa oppimassa. Kärsimyksien keskellä hengen hedelmistä kärsivällisyys tulee tarpeeseen.
Meissä sitä ei tietenkään ole, mutta saan siinä muuttua mieleni uudistuksen kautta. Kärsivällisyys on yksi Hengen hedelmä, joten meillä on oppia kärsivällisyyttä kärsimyksissä. Kärsimättömyys on sitä että tuskastuu jatkuvaan kärsimykseen ja mieli keskittyy siihen. Opin sairaalassa sen että kun kärsimättömyys tahtoo ottaa vallan, niin heti on tartuttava rukoukseen jotta kärivällisyys koetuksissa saa vahvistusta. Nytkin jalat on tosi kipeät ja odotan Soten takaisinsoittoa. Molemmissa jaloissa on eri vaivat. Kävellä voin vähän, mutta seisomista pitää välttää. Harmittaa tietysti kun kesä on kauneinmillaan mutta ei pääse siitä kunnolla nauttimaan.
Psalmissa 40 on Daavidin kuvausta kiitollisuudesta mutta samalla kuuliaisuudesta , jossa syntientunnustamisella on keskeinen sija .
Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi,
sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.
Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat,
minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni,
niin etten nähdä taida;
ne ovat useammat kuin pääni hiukset,
ja rohkeus on minulta mennyt.
Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut,
Herra, riennä minun avukseni.
Totuudessa pysyminen on syntientunnustamisen tie ja Jumalan sana on vaikuttamassa kahdella tavalla , joko heti tai tulevaisuudessa ja voi ajatella että Jumalan sanan rikkaudet kerääntyvät meihin kun olemme sanan rikkauksien äärellä , josta varastosta Pyhä Henki voi ammentaa meille iloa ja rauhaa vaikeina aikoina . Kiitollisuuteen myös apostolit meitä opetuksilla ohjaavat , vaikkapa Filippiläiskirjeen kohdassa että viemme asiamme kiitoksen kanssa Jumalalle . Meiltä usein unohtuu se huolenpito ja johdatus miten Jumala on pitänyt huolta meistä tähän asti ja lupaa viedä meidät perille asti ja tämä koulu tai polku kirkastuu kun totuus kirkastuu selvemmin ja selvemmin . Totuus on kaksijakoinen ; olen paljon avuttomampi , syntisempi asenteiden ja motivaatioiden ja rakkauden suhteen , mutta Jumalan rakkaus , armollisuus ja kärsivällisyys on paljon ihanampaa kuin sitä voi käsittää . Jumala tahtoo tehdä meidät itsessämme köyhäksi joka suhteessa että hänen köyhyydestä tulisi rikkaiksi , kuten Paavali opettaa korinttolaiskirjeessä Kristuksesta . Siinä oli tosin Jerusalemin köyhien avustamisesta kysymys , mutta Kristus kätkeytyy tekoihin .
Juuri näin, kiitos Timo. Ripissä saamme tunnustaa syntimme ja kuulla ne anteeksi annetuiksi. Saamme iloita armollisesta Jumalasta!
Juha Heinilä tuot tuota kirkollista synninpäästöä esille, toimiiko se todella eli onko se Raamatun mukainen?
Ensinnäkin kun ajattelee kuka tietää mikä on syntiä eli kuulee Jeesuksen äänen?
Sitten kun ajattelee Isä meidän rukousta niin siinä on ”anna meille meidän syntimme anteeksi NIINKUIN mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”, tuon rukouksen opettamisen jälkeen Jeesus sanoi:””14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Kannataa miettiä kuinka tuo on omassa elämässä!!
Kiitos Ari. Isä meidän rukous on erinomainen. Siihen ei ole mitään lisättävään.
Kirkolla on avainten valta, sitominen ja päästäminen:
”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.”
(Matt.16.18-19 / FB38)
Juha Heinilä meneekö ”kirkon valta” ohi Jeesuksen sanojen eli esim tuon:
”””14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Ari, laki on selvä ja vaativa.
Juha Heinilä siis kun ihminen nöyrtyy parannukseen Jumalan kutsuessa niin silloin Jumala antaa armosta kaikki synnit anteeksi eikä muistele niitä, silloin tulee uskovalle nöyrä sydän eli kun tietää ITSE SAANEENSA SUURET SYNNIT ANTEEKSI niin ei voi toisia tuomita eli velkoa näiden teoista vaan on anteeksiantavainen sydän sillä kun ymmärtää että jos itse alkaa tuomitsemaan toisia näiden synneistä niin silloin Jumalakin tuomitsee samoin kaikista omista synneistä. Tästä on Jeesuksen verataus:
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki’.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, minkä olet velkaa’.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle’.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: ’Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?’
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.”(Matt.18)
Jos kieltäydymme antamasa anteeksi, niin silloin sidomme itsemme siihen syntiin ja se voi meidät hukuttaa.
Anteeksiantaminen on tahdon asia. Ei tunteen. Jumala on anteeksiantava ja armollinen meidän syntisyydestämme huolimatta. Jumala kun armahtaa juuri nimenomaan syntisen. Se on ihmeellinen ja kaikkein ihmeellisin asia, että Jumala armahtaa syntisen, joka ei voi tehdä mitään sen hyväksi, että armahduksen voisi saada. Tämä on suuri Jumalan salaisuus. Sen lukevat monet, mutta harvat uskovat sen omalle kohdalleen. Ne jotka uskovat tämän saavat suuren sisäisen vapauden kaikista omista hyvistä teoistaan ja pyrkimyksistään.
Pekka kirjoitat; ”Se on ihmeellinen ja kaikkein ihmeellisin asia, että Jumala armahtaa syntisen, joka ei voi tehdä mitään sen hyväksi, että armahduksen voisi saada.”
Tässä täytyy kysyä onko todella näin? Katumus on välttämätön meidän puoleltamme. Jeesushan sanoo;
” …mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.” ( Lk 13: 3b).
Sami Paajanen sekotat nyt kyllä parannuksen joka päiväiseen juttuun eli et ymmärrä että todellinen parannus on kerta tapahtuma ja sen kautta saadaan Pyhä Henki.
Siis Jumala todella armahtaa syntisen ja näin kun ihmien saa armon ja saa Pyhän Hengen, ei enää olekkaan syntinen vaan pyhä.
Ari, oikea parannus on aina Jumalan työtä. Katse Kristukseen. Kun uskomme evankeliumin syntien anteeksi saamiseksi on Jumalan työ meissä käynnissä. Täällä ajassa kompuroimme ja taas nousemme ja vaellus jatkuu kunnes pääsemme perille.
Juha Heinilä mistä tämän ajatelmasi saat, eikö Jeesus kutsunut kaikkia parannukseen, miksi ns ”viisaat ja ymmärtäväiset” fariseukset ja kirjanoppineet eivät tehneet parannusta eli ottaneet Jeesuksen sanoja vastaan, he luottivat omaan oppimaansa uskonnollisuuteensa jonka olivat perineet isiltään.
Eikö tuosta voi jo vetää johtopäätöstä ettei kaikkiolekkaan yksin Jumalan työtä eli ihmisellä on oma osuutensa eli nöyrtyä parannukseen Jumalan kutsuessa.
Matt. 7:21
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Evankeliumi EI OLE TEORIAA vaan rakkauden kautta vaikuttavia tekoja, rakkauden jonka Jumala lahjoittaa uskoville Pyhän Hengen kautta.
Jumala ei väkisin ketään pelasta eli ei automaattisesti anna uskoa, ei minkään sakramenttien kautta jossa ei edes kysellä ihmisen (vauvan) tahtoa vaan liitetään omaan uskonnollisuuteen.
Ari, Jeesus on tehnyt kaiken mitä pelastumiseen tarvitaan.
Juuri näin kun Juha sanoo.
Juha Heinilä toistat yhä uudelleen ja uudelleen:”” Jeesus on tehnyt kaiken mitä pelastumiseen tarvitaan.””
Mitä tuo pitää sisällään, miksi vain osa maailman vauvoista pääsee sisälle ja muut joutuvat kadotukseen vai kunka tapahtuu????
Kuinka tuon voi sovittaa siihen mitä Tapahtui Jeesuksen aikaan, eikö niin moni ottanut kasteen mutta kuinka moni todella tuli todelliseen uskoon???
Miksi evankeliumia julistetaan jos ihminen ei itse voi/tarvitse mitään tehdä??
Miksi Paavalia vainottiin ja samoin muita, eikö usko tulekkaan kaikille samoin kuin teille kuin Manulle illallinen eli ilman mitään omaa tekoa????
Ari, sinulla on hyviä kysymyksiä. Jumala on kaikkivaltias ja hän voi tehdä kaiken . Se että ihminen tottelematon ei ole Jumalasta. Jumala vaikuttaa ihmisessä uskon. Katso Room. 10. Moni luottaa omiin tekoihin muttei Jumalaan. Uskon kohde on Herra Jeesus Kristus.
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja.
Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.
Tämä Pilatuksen kuuluisa kysymys: ”Mikä on totuus” ? Sana totuus esintyy Raamatussa 27 kertaa,sitä ovat kysyneet ihmiset kautta aikain, eivätkä ole sitä läheskään aina ymmätäneet . Eikä sitä ymmärtänyt Pilatus vaikka hänen edessään seisoi Jeesus,joka on sanonut itsetään: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä.Ei kukaan tule Isän tykö,kuin minun kauttani ”. Jeesus itse rukoili näin” Pyhitä meidät totuudessa,sinun sanasi on totuus” Ihmisillä on aina ollut erinlaisa vastauksia ,siitä ”mikä on totuus”. Mutta ainoa oikea vastaus löytyy Jeesuksen lupauksesta,että hän Sana, joka on tullut keskelemme ja se on ainoa totuus, joka kestä elämässä ja kuolemassa.
Kiitos hyvästä kommentista, Martti! Jeesus on totuus!
Raamatullinen totuus ei kulje koskaan yksin vaan siinä on rakkaus aina mukana ja rakkaus kulkee hiukan edellä. Kuva tulee myös rakkauden apostolista Johanneksesta , kun kirjoitettu että Johannes kulki hiukan edellä tai voi ajatella rakkauden ylistystä Korinttilaiskirjeestä .
Tämä kohta Pietarin ja Johanneksen juoksemisesta haudalle ;
Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.
Konteksti ei suoranainen mutta mielestäni kuvaa Kristusta ja hänen Rakkauttaan tälläkin tavalla .
Timo, kiitos hyvistä kommenteista! Ilman Jumalan armoa ja rakkautta ei meillä olisi pelastusta.
Hengen hedelmän luettelo on muodostunut peiliksi, josta tunnistan oman tilani. Ilo joka on heti rakkauden jälkeen on hyvä indikaattori. Jos kadotan ilon Herrassa ja sen jopa havaitsen, niin tiedän että nyt on jo parannuksen paikka. Indikaattorini kertoo että nyt on heti tehtävä u-käännos ja palattava oikealle tielle.
Aiemmin en ole oivaltanut tuota miten tärkeässä asemassa ilon tulee elämässäni olla. Ei ilo olosuhteista, vaan olosuhteista huolimatta ja katse iankaikkiseen Jumalan suureen rakkauteen Jumalan Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa.
Kiitos Pekka! Näin varmaan on. Tosin eri olosuhteissa se voi olla vähän eri laista. Sairaalassa ollessani ilo ei välttämättä näkynyt ullospäin, tosin en tiedä miten muut kokivat minun.
Juha
Kiitos blogistasi
Ihana ja rajattoman suuri ilon aihe on Jumalan totuus:
Psalmi 36:6 Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.
Kiitos Matias! Hyvästä ja armollisesta Jumalasta on aihetta iloita!
Sairaalassa juuri olin tätä iloa oppimassa. Kärsimyksien keskellä hengen hedelmistä kärsivällisyys tulee tarpeeseen.
Meissä sitä ei tietenkään ole, mutta saan siinä muuttua mieleni uudistuksen kautta. Kärsivällisyys on yksi Hengen hedelmä, joten meillä on oppia kärsivällisyyttä kärsimyksissä. Kärsimättömyys on sitä että tuskastuu jatkuvaan kärsimykseen ja mieli keskittyy siihen. Opin sairaalassa sen että kun kärsimättömyys tahtoo ottaa vallan, niin heti on tartuttava rukoukseen jotta kärivällisyys koetuksissa saa vahvistusta. Nytkin jalat on tosi kipeät ja odotan Soten takaisinsoittoa. Molemmissa jaloissa on eri vaivat. Kävellä voin vähän, mutta seisomista pitää välttää. Harmittaa tietysti kun kesä on kauneinmillaan mutta ei pääse siitä kunnolla nauttimaan.
Voimia ja siunausta Pekka! Kiitos sinulle!
Psalmissa 40 on Daavidin kuvausta kiitollisuudesta mutta samalla kuuliaisuudesta , jossa syntientunnustamisella on keskeinen sija .
Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi,
sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.
Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat,
minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni,
niin etten nähdä taida;
ne ovat useammat kuin pääni hiukset,
ja rohkeus on minulta mennyt.
Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut,
Herra, riennä minun avukseni.
Totuudessa pysyminen on syntientunnustamisen tie ja Jumalan sana on vaikuttamassa kahdella tavalla , joko heti tai tulevaisuudessa ja voi ajatella että Jumalan sanan rikkaudet kerääntyvät meihin kun olemme sanan rikkauksien äärellä , josta varastosta Pyhä Henki voi ammentaa meille iloa ja rauhaa vaikeina aikoina . Kiitollisuuteen myös apostolit meitä opetuksilla ohjaavat , vaikkapa Filippiläiskirjeen kohdassa että viemme asiamme kiitoksen kanssa Jumalalle . Meiltä usein unohtuu se huolenpito ja johdatus miten Jumala on pitänyt huolta meistä tähän asti ja lupaa viedä meidät perille asti ja tämä koulu tai polku kirkastuu kun totuus kirkastuu selvemmin ja selvemmin . Totuus on kaksijakoinen ; olen paljon avuttomampi , syntisempi asenteiden ja motivaatioiden ja rakkauden suhteen , mutta Jumalan rakkaus , armollisuus ja kärsivällisyys on paljon ihanampaa kuin sitä voi käsittää . Jumala tahtoo tehdä meidät itsessämme köyhäksi joka suhteessa että hänen köyhyydestä tulisi rikkaiksi , kuten Paavali opettaa korinttolaiskirjeessä Kristuksesta . Siinä oli tosin Jerusalemin köyhien avustamisesta kysymys , mutta Kristus kätkeytyy tekoihin .
Juuri näin, kiitos Timo. Ripissä saamme tunnustaa syntimme ja kuulla ne anteeksi annetuiksi. Saamme iloita armollisesta Jumalasta!
Juha Heinilä tuot tuota kirkollista synninpäästöä esille, toimiiko se todella eli onko se Raamatun mukainen?
Ensinnäkin kun ajattelee kuka tietää mikä on syntiä eli kuulee Jeesuksen äänen?
Sitten kun ajattelee Isä meidän rukousta niin siinä on ”anna meille meidän syntimme anteeksi NIINKUIN mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”, tuon rukouksen opettamisen jälkeen Jeesus sanoi:””14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Kannataa miettiä kuinka tuo on omassa elämässä!!
Kiitos Ari. Isä meidän rukous on erinomainen. Siihen ei ole mitään lisättävään.
Kirkolla on avainten valta, sitominen ja päästäminen:
”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.”
(Matt.16.18-19 / FB38)
Juha Heinilä meneekö ”kirkon valta” ohi Jeesuksen sanojen eli esim tuon:
”””14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Ari, laki on selvä ja vaativa.
Juha Heinilä siis kun ihminen nöyrtyy parannukseen Jumalan kutsuessa niin silloin Jumala antaa armosta kaikki synnit anteeksi eikä muistele niitä, silloin tulee uskovalle nöyrä sydän eli kun tietää ITSE SAANEENSA SUURET SYNNIT ANTEEKSI niin ei voi toisia tuomita eli velkoa näiden teoista vaan on anteeksiantavainen sydän sillä kun ymmärtää että jos itse alkaa tuomitsemaan toisia näiden synneistä niin silloin Jumalakin tuomitsee samoin kaikista omista synneistä. Tästä on Jeesuksen verataus:
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki’.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, minkä olet velkaa’.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle’.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: ’Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?’
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.”(Matt.18)
Jos kieltäydymme antamasa anteeksi, niin silloin sidomme itsemme siihen syntiin ja se voi meidät hukuttaa.
Anteeksiantaminen on tahdon asia. Ei tunteen. Jumala on anteeksiantava ja armollinen meidän syntisyydestämme huolimatta. Jumala kun armahtaa juuri nimenomaan syntisen. Se on ihmeellinen ja kaikkein ihmeellisin asia, että Jumala armahtaa syntisen, joka ei voi tehdä mitään sen hyväksi, että armahduksen voisi saada. Tämä on suuri Jumalan salaisuus. Sen lukevat monet, mutta harvat uskovat sen omalle kohdalleen. Ne jotka uskovat tämän saavat suuren sisäisen vapauden kaikista omista hyvistä teoistaan ja pyrkimyksistään.
Hyvä kommentti, kiitos Pekka. Näin on.
Pekka kirjoitat; ”Se on ihmeellinen ja kaikkein ihmeellisin asia, että Jumala armahtaa syntisen, joka ei voi tehdä mitään sen hyväksi, että armahduksen voisi saada.”
Tässä täytyy kysyä onko todella näin? Katumus on välttämätön meidän puoleltamme. Jeesushan sanoo;
” …mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.” ( Lk 13: 3b).
Sami Paajanen sekotat nyt kyllä parannuksen joka päiväiseen juttuun eli et ymmärrä että todellinen parannus on kerta tapahtuma ja sen kautta saadaan Pyhä Henki.
Siis Jumala todella armahtaa syntisen ja näin kun ihmien saa armon ja saa Pyhän Hengen, ei enää olekkaan syntinen vaan pyhä.
Ari, oikea parannus on aina Jumalan työtä. Katse Kristukseen. Kun uskomme evankeliumin syntien anteeksi saamiseksi on Jumalan työ meissä käynnissä. Täällä ajassa kompuroimme ja taas nousemme ja vaellus jatkuu kunnes pääsemme perille.
Juha Heinilä mistä tämän ajatelmasi saat, eikö Jeesus kutsunut kaikkia parannukseen, miksi ns ”viisaat ja ymmärtäväiset” fariseukset ja kirjanoppineet eivät tehneet parannusta eli ottaneet Jeesuksen sanoja vastaan, he luottivat omaan oppimaansa uskonnollisuuteensa jonka olivat perineet isiltään.
Eikö tuosta voi jo vetää johtopäätöstä ettei kaikkiolekkaan yksin Jumalan työtä eli ihmisellä on oma osuutensa eli nöyrtyä parannukseen Jumalan kutsuessa.
Matt. 7:21
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Evankeliumi EI OLE TEORIAA vaan rakkauden kautta vaikuttavia tekoja, rakkauden jonka Jumala lahjoittaa uskoville Pyhän Hengen kautta.
Jumala ei väkisin ketään pelasta eli ei automaattisesti anna uskoa, ei minkään sakramenttien kautta jossa ei edes kysellä ihmisen (vauvan) tahtoa vaan liitetään omaan uskonnollisuuteen.
Ari, Jeesus on tehnyt kaiken mitä pelastumiseen tarvitaan.
Juuri näin kun Juha sanoo.
Juha Heinilä toistat yhä uudelleen ja uudelleen:”” Jeesus on tehnyt kaiken mitä pelastumiseen tarvitaan.””
Mitä tuo pitää sisällään, miksi vain osa maailman vauvoista pääsee sisälle ja muut joutuvat kadotukseen vai kunka tapahtuu????
Kuinka tuon voi sovittaa siihen mitä Tapahtui Jeesuksen aikaan, eikö niin moni ottanut kasteen mutta kuinka moni todella tuli todelliseen uskoon???
Miksi evankeliumia julistetaan jos ihminen ei itse voi/tarvitse mitään tehdä??
Miksi Paavalia vainottiin ja samoin muita, eikö usko tulekkaan kaikille samoin kuin teille kuin Manulle illallinen eli ilman mitään omaa tekoa????
Ari, sinulla on hyviä kysymyksiä. Jumala on kaikkivaltias ja hän voi tehdä kaiken . Se että ihminen tottelematon ei ole Jumalasta. Jumala vaikuttaa ihmisessä uskon. Katso Room. 10. Moni luottaa omiin tekoihin muttei Jumalaan. Uskon kohde on Herra Jeesus Kristus.