Kirkolliskokous hylkäsi (8.5.) piispainkokouksen esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä, joka olisi mahdollistanut samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen virallisesti. Päätöksellä ev.-lut. kirkko ampui itseään jalkaan – jälleen kerran. Ja tulee ampumaan taas muutaman vuoden päästä. Toivottavasti varpaita riittää jatkossakin.
En ymmärrä mistä ennen kokousta syntyi sellainen naiivi käsitys, että Turussa kokoontuvan kirkolliskokouksen konservatiivit olisivat suostuvaisia tulemaan vastaan, jotta kirkko pääsi eteenpäin kiusallisesta tilanteesta. Ilmassa leijunut toiveikkuus oli alun alkaen hentoista ja totaalisen katteetonta. Turha näytelmä, sanoisi kyynikko.
Joku toinen voisi ajatella, että kirkko teki itsensä naurunalaiseksi, mutta naurut on menneinä vuosina jo naurettu, nyt on surkuhupaisan itkun ja epäuskoisen virnistelyn vuoro. Tulevaisuuden kirkko on avoin ja uudistuva?
Itse asia ei kuitenkaan katoa minnekään. Eivätkä ihmiset. Sateenkaariparien vihkimiset jatkuvat arvatenkin kuten tähänkin asti pappien harkinnan ja heille kuuluvan vihkimisoikeuden perusteella. Jossain vihitään, jossain ei.
Toisaalta jotkut ovat jo ehtineet huomauttaa, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisellä on nyt kirkolliskokouksen enemmistö. Ja piispojen tuki. Näkökanta sekin.
Että sellainen päätös tällä kertaa.
P.S. Kuva Kaartin hautausmaalta Helsingin Hietaniemestä. Tulkinta tämän jutun yhteydessä jääköön lukijalle.
Palaan hiukan noihin alkukommentteihin. Jo varhaisessa kirkossa todettiin avioliiton olevan sekä Jumalan asettama luonnollinen järjestys että sakramentti. Itse avioliitto on syytä erottaa sen solmimiseen liittyvistä tavoista. Myös luterilaisesta näkökulmasta voidaan todellakin ajatella niin, että samalla kun avioliitto on
”maallinen” järjestys samalla kun avioliiton ja kristillisen avioliiton välillä on tietty ero. Kristillinen kirkko on minun ymmärrykseni mukaan kutsuttu pitämään kiinni Jumalan luomisjärjestyksestä: avioliitto on miehen ja naisen välinen. Ei tämän nyt ylivoimaista pitäisi olla.
Marko Sjöblom kirjoittaa: ”Ei tämän nyt ylivoimaista pitäisi olla.”
Eli ei pitäisi olla ylivoimaista ymmärtää, että sinä olet oikeassa ja eri mieltä olevat ovat väärässä. Juuri tätä asennetta kutsun ylimielisyydeksi.
Ja kyvyttömyyttä ymmärtää toimivansa ylimielisesti kutsuisin tyhmyydeksi.
Ei tämä sen vaikeampaa ole.
Heikki N. Eli minä ja me muut, jotka ajattelemme kristillisen avioliiton olevan tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi, olemme ylimielisiä ja tyhmiä.
Voiko asiaa enää selkeämmin sanoa?
Ainakin olemme hyvässä seurassa sen tyypin kanssa, joka joskus sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Jumala luomakunnan alusta alkaen loi heidät mieheksi ja naiseksi? Ja minkä Jumala on yhdistänyt…”
Marko Sjöblom: ”Eli minä ja me muut, jotka ajattelemme kristillisen avioliiton olevan tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi, olemme ylimielisiä ja tyhmiä.”
En minä niin sanonut.
Minä sanoin, että on ylimielistä olettaa itse olevansa aina oikeassa ja muiden olevan aina väärässä. Lisäksi minä sanoin, että on ylimielistä pitää omaa tapaa tulkita Raamattua ainoana oikeana.
Ja lisäksi minä sanoin, että ihminen joka ei tajua toimivansa tällä tavoin ylimielisesti, on mielestäni tyhmä.
Luomiskertomuksessa Jumala sanoo (suora sitaatti): ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään.” Onko Jumala mielestäsi luonut homoseksuaalit?
Heikki N. Uskokoon väitettäsi kuka haluaa. Ilmeisesti se, että olisin Sinun kanssasi samaa mieltä, olisi sitten osoitus viisaudestani, nöyryydestäni ja oikeasta tavastani tulkita Raamattua…
Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi sekä asettanut avioliiton miehen ja naisen väliseksi. Se, että kaikki ihmisyksilöt eivät mene tai pääse naimisiin ei kumoa tätä luomisjärjestystä. Jokainen ihminen on seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisestaan riippumatta Jumalan luoma ja lunastama sekä sellaisena yhtä arvokas. Lisäksi on syytä muistaa, että me kaikki olemme myös syntiin langenneita. Ja koko joukko tuon lankeemuksen seurauksista sekä ilmenemismuodoista mainitaan Paavalin Roomalaiskirjeen 1. luvussa. Muita ns. syntiluetteloita sekä rakkaudettomasta käytöksestä varoittavia kohtia todellakaan unohtamatta.
Minun osaltani tämä asiattomuuden rajamailla liikkuva näkemysten vaihto saa loppua tähän. Minä voin olla väärässä. Minusta olisi kyllä perin outoa, jos Raamattu ja kristillisen kirkon samaa sukupuolta olevien seksuaalisen kanssakäymisen suhteen selkeästi kielteinen traditio olisivat hakoteillä.
—
Me, jotka ajattelemme tällä tavoin, emme todellakaan halua tätä loputtoman tuntuista jankkaamista, koska se, mihin lopputulemaan kirkon pitäisi tässä samaa sukupuolta olevien avioliittoasiassa päätyä, on selvä. Olemassa olevasta kannasta pitäisi vain jaksaa pitää kiinni ja sitten keskittyä siihen, kuinka erilaiset seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulisi sielunhoidollisesti kohdata. Rakkaudesta ja Raamatusta tinkimättä.
…siis meidän mielestämme.
Marko Sjöblom: ”Ilmeisesti se, että olisin Sinun kanssasi samaa mieltä, olisi sitten osoitus viisaudestani, nöyryydestäni ja oikeasta tavastani tulkita Raamattua…”
Sä edelleen laitat suuhuni ajatuksia, joita en ole sanonut enkä tarkoittanut.
Ihmisten ei tarvitse tulkita Raamattua samalla tavalla kuin minä ollakseen viisaita. Se olisi täysin kohtuuton vaatimus. Ja tarpeeton. Pointtini on se, että kukaan — et sinä enkä minä — voi ottaa itselleen monopoliasemaa Raamatun tulkitsemisessa ja väittää, että eri mieltä olevat tulkitsevat Raamattua väärin.
Mielestäni tässä kiistassa kyse on siitä, että sitä samaa uskoa tunnustavat ihmiset ja samaa Raamattua lukevat ihmiset tulevat tässä kysymyksessä perustellusti erilaiseen johtopäätökseen. Kumpikaan osapuoli ei ole luopunut uskosta, ei ole luopunut Raamatusta tai ”mielistele yleistä mielipidettä”. Ihmiset ovat vain etsiessään Jumalan tahtoa päätyneet erilaiseen vastaukseen.
Minua häiritsee tässä keskustelussa se, että — puolin ja toisin — eri mieltä olevien argumentteja leimataan tavalla, joka on täysin tarpeetonta ja arvotonta lähimmäisen uskon vilpittömyyden kyseenalaistamista.
Itse ajattelen, että Jumalalle ei ole käynyt sellaista mokaa, että hän on luonut merkittävän joukon seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä ja sitten päättänyt, että nämä ihmiset pitää jättää yksin ja heille ei kuulu se sama kumppanuus, joka luomiskertomuksessa ihmiselle luodaan.
Ihmisellä voi olla syntiinlankeemuksen seurauksena luonnollinen taipumus kääntyä pois Jumalasta. Paavali puhuu turhamaisuudesta, sydämen pimeydestä, epäjumalien palveluksesta, moraalisesta rappiosta, valheen omaksumisesta sekä oikean ja väärän hämärtymisestä. En kuitenkaan ajattele, että seksuaali-identiteetti olisi verrannollinen näihin asioihin. Ensinnäkään se ei ole ihmisen moraalinen valinta, eikä valinta ensinnäkään. Ei ole myöskään niin että uskoon tuleminen muuttaisi seksuaali-identiteettiä eikä ihmisestä tule sitä homompaa mitä ateistisemmat tai muunuskontoiset ajatukset hänellä on.
Joku toinen voi tulkita Paavalin kirjoitukset eri tavalla. Itse en näe asiaa siten, että Raamattu tuossa kohdassa kieltäisi samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. Minulle sellainen raamatuntulkinta olisi hyvin epäjohdonmukainen.
Oli hengellinen nuorten tapahtuma, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä seksistä.
Hieno edustus papeista ja nuoriso-ohjaajista oli paikalla vastaamassa kysymyksiin. Joku tapahtuman nuorista kysyi, kuinka pitkälle toisen hyvänä pitämisessä voi mennä, jotta se olisi Raamatun mukaan luvallista.
Nuoret papit ja ”ohjaajat” olivat sitä sun tätä mieltä vastauksissaan, jolloin iäkäs nainen otti mikrofonin ja totesi, että Raamatun mukaan nainen ja mies ovat sukupuoliyhteyden kautta yksi liha, raja kulkee siinä! Lisäkysymyksiä seminaarissa ei esitetty.
Pointti on kuitenkin tietysti siinä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi sekä siunasi heidän välisen yhteyden. Jeesus vahvisti tämän yhteyden UT:ssa. Luonnossa tämä naaraan ja koiraan välinen yhteys tuottaa myös Jumalan lupaamaa satoa. Parisuhteet naisen ja miehen välillä ovat luonnollisia vaikka perillisiä ei synny.
Raamatun Jumala ei ole muuta yhteyttä siunannut. Muusta ei siis Raamattu kerro!
Katoliset ja ortodoksit ovat tämän luonnollisen järjestyksen ymmärtäneet. Suomen luterilaisen kirkon piispat haluavat jotain muuta tämän rinnalle.!
Kari P. Itse asiassa kysymys on kansankirkon vallankäyttäjien pitkäaikaisesta pyrkimyksestä sopeutua ”ajan vaatimuksiin” asiassa kuin asiassa. Toki heidät asemaansa äänestäneiden ja ”junailleiden” myötävaikutuksella. Asiaa voidaan toki tarkastella monestakin eri näkökulmasta, ja esille ottamasi ekumeeninen ja luonnollisen teologian näkökulma on yksi niistä. Tuo kertomasi kuvaus hengellisestä nuortentapahtumasta tiivistää muuten paljon siitä kehityskulusta, jonka uusin vaihe nyt on menossa.
Ekumeenista ja luonnollisen teologian näkökulmaa ei missään nimessä voi sivuuttaa tämän asian yhteydessä. Ne vahvistavat koko ristiriidan. Uudistajat ajavat raiteella, joka on tuulesta temmattu. Raamatun luominen sekä isot kirkot eivät heitä tue.
Piispat voisivat tarkistuttaa hengellisen näkönsä!
Heikki Nieminen kirjoittaa;
”Ihmisten ei tarvitse tulkita Raamattua samalla tavalla kuin minä ollakseen viisaita. Se olisi täysin kohtuuton vaatimus. Ja tarpeeton. Pointtini on se, että kukaan — et sinä enkä minä — voi ottaa itselleen monopoliasemaa Raamatun tulkitsemisessa ja väittää, että eri mieltä olevat tulkitsevat Raamattua väärin.
Mielestäni tässä kiistassa kyse on siitä, että sitä samaa uskoa tunnustavat ihmiset ja samaa Raamattua lukevat ihmiset tulevat tässä kysymyksessä perustellusti erilaiseen johtopäätökseen. Kumpikaan osapuoli ei ole luopunut uskosta, ei ole luopunut Raamatusta tai ”mielistele yleistä mielipidettä”. Ihmiset ovat vain etsiessään Jumalan tahtoa päätyneet erilaiseen vastaukseen.”
Kirkko ei ole ymmärtänyt Raamatun tulkintaa ikinä näin.
Kirkolla on kanoninen oikeus tulkita tekstejä. Yksityisellä ihmisellä ei. Protestanteilla on tässä suhteessa tietysti ongelma ja luterilaiset kirkot ovat päättyneet erilaisiin
ratkaisuihin. Hajonta on suuri, eikä mitään yhteistä oppipohjaa löydy. Heikki edustaa tätä hajonta menetelmää. 😉
Sami, voisit opetella kirjoittamaan vastauksesi alkuperäisen keskustelun yhteyteen niin keskustelu etenisi johdonmukaisemmin. Kommentillasi ei ole mitään tekemistä Kari Paukkusen kirjoituksen kanssa vaikka jätitkin kommenttisi sen alle.
Minä en haluaisi sotkea jokaista kommenttiketjua omilla aiheesta poikkeavilla kommenteilla. Tämä keskustelu kuuluisi Marko Sjöblomin kirjoittaman kommentin yhteyteen.
Tuo tulkinta sana on erikoinen ? Mikä vaikkapa on tulkintaa liittyen avioliittokysymykseen olisi epäselvää tai kahdella lailla tulkittavissa ? Olisiko Jumala antanut meille salakielellä olevan sanan että siitä voidaan soveltaa eri näkemyksiä . Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi , ei selityksiä kaipaa . Ja tosiasiassa eihän samaasukupuolta olevien vihkimistä puoltavilta tule koskaan raamatullisia perusteltuja argumentteja , vaan omaa mielipidettä koristellaan Jumalan sanalla heittona päälle . Pitäs olla sen verran ryhtiä sanoa että Raamattu on väärässä ja minä tiedän paremmin kuin Jeesus tai Paavali , niin se olis rehellistä , koska sitähän se lopulta tarkoittaa että on yläpuolella Jumalan sanan . Se veto on taas hyvin naivia että kristitty vihaa tai vainoisi seksuaalivähemmistöjä , se on keksitty narratiivi ajaa asioita läpi . Monet seksuaalivähemmistön ihmiset ei halua että kirkon pitäs heitä nostaa jalustalle . On kaksi tulokulmaa on kirkon avioliittokäsitys ja toinen on seksuaalivähemmistöjen ja paimenen suhde . Pitäisikö jonkun parin käsityksen mukaan kirkon muuttaa ikivanhaa käsitystä kun joku usein ei niin aktiivinen ollenkaan oleva (t) tulee kirkkoon vaatimaan . Samoilla argumeteilla voj perustella kolmen ihmisen vihkimistä. Voiko ihmisen rakkautta epäillä kahteen kerralla ? Tekikö Jumala bi- seksuaalin ?
Eihän kirkko ole keksinyt mitään eikä kirkolla ole omaa pelastus- suunnitelmaa vaan Jumalan on suunnitelma ja me vaan otamme sen vastaan tai ei
Keskustelu on ajat sitten siirtynyt lillukanvarsiin. Joten varsinainen asia on kadonnut kanervikkoon. Kyse oli alunpitäen siitä kieltääkö Raamattu selkeästi homoseksuaalisuuden. Jopa Heikki Räisänen totesi että asian on aivan selvästi niin.
Nyt kukaan ei enää uskalla sanoa, että se on syntiä. Näin keskustelu on siirtynyt avioliittoon, josta Raamattu ei puhu mitään. Koska Raamatussa ei puhuta avioliitosta, niin tässä asiassa Raamattua voidaan tulkita vapaasti. Varsinkin kun unohdetaan koko kysymyksen varsinainen aihe ja syy.
Pekka Pesonen kirjoittaa: ”Kyse oli alunpitäen siitä kieltääkö Raamattu selkeästi homoseksuaalisuuden.”
Käsitys ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta sekä termit heteroseksuaali ja homoseksuaalit ovat syntyneet 1800-luvun lopulla. Raamatun kirjoitusajankohdan yhteiskunta ei myöskään tuntenut samaa sukupuolta olevien parisuhdeinstituutiota. Tästä syystä Raamattu ei puhu mitään samaa sukupuolta olevien parisuhteista eikä sieltä löydy myöskään homoseksuaalisuuden kieltoa.
Raamatun tekstit keskittyvät seksiaktiin ja ”makaamiseen”. Voimme tietenkin kysyä, oliko Raamatun kirjoitusajankohdan yhteiskunnassa niin suuri määrä homopareja ja harrastivatko he niin paljon seksiä julkisesti, että asia alkoi ottaa Paavalia kupoliin ja hän päätti kirjoittaa aiheesta kirjeitä, joissa hän torjui tällaisen toiminnan.
Maapallon väkiluku on noista ajoista räjähtänyt. Homoseksuaaleja on lukumäärällisesti monituhatkertainen määrä kuin tuohon aikaan. Silti en ole koskaan törmännyt miehen kanssa makaavaan mieheen. Ainakaan täällä meidän kylällä ei harrasteta julkisesti seksiä. Jossain määrin ihmettelen, miksi Paavali olisi nostanut asian tikun nokkaan. Paavalin aikaan kun ei ollut edes nettipornoa.
Tai jos ajatellaan Sodoman tarinaa, siellä muukalaisvastainen väkijoukko halusi raiskata kaksi miestä (jotka olivat enkeleitä). Se mitä minä homoseksuaalisuudesta ymmärrän, minun on kovin vaikea rinnastaa sitä joukkoraiskaukseen.
Raamatun etiikka ei poikkea sekulaarista etiikasta. Esimerkiksi tappaminen ja varastaminen on universaalisti väärin. Jokainen ymmärtää, miksi ne ovat väärin. Ei tämän ymmärtämiseksi tarvitse olla kristitty. Vaikka ihminen kasvaisi täysin uskonnottomassa ympäristössä, hänen oikeustajunsa ei poikkeaisi merkittävästi Raamatun opetuksista.
Kysymys homoseksuaalisuudesta on ainoa poikkeus. Osa kristityistä katsoo, että homoseksuaalisuus on heidän etiikkansa vastaista. Kukaan ei kuitenkaan pysty perustelemaan, mitä haittaa siitä on. Jos jätetään nämä äyriäisten syömiset ja kahden viljan viljelyt samalla pellolla pois laskuista, itselleni ei tule mieleen mitään muuta Raamatun eettistä opetusta, joka pitäisi niellä ilman mitään järkeviä perusteluja.
Raamattu puhuu avioliitosta:
Hebrealaiskirje:
13:4 Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken…
Raamatun mukaan Joosef ja Maria olivat kihlapari ja kihlattuja. Se tarkoitti silloin vielä lujempaa avioliittoon liittyvää ja johtavaa sitoumusta kuin nykyään.
Samassa yhteydessä, Matt. 1:20, enkeli puhuu Joosefille Mariasta hänen vaimonaan.
Heikki Niemiselle;
1800 luvulla keksittyt termit heteroseksuaali ja homoseksuaalit ja heidän parisuhde, sillä ei ole mitään merkitystä. Antiikiin ajalla tunettiin rakkauteen perustuvat homosuhteet joita Raamatuu pitää himojen ilmentymänä. Vääristyneenä seksuaalisuuden muotona. Luonnottomana. Miksi? Siksi, että se on luonnotonta.
1800 luvulta ei löydy mitään liturgista evidenssiä homoseksuaalisista kirkollisista toimituksista. Ne ovat kauttaaltaan torjuttu.
Raamattu esittää etiikan aina ylöspäin avautuva. Ne ovat pieniä heijastumia Logoksesta, ihminen on Jumalan kuva. Siksi etiikka on yleismaailmallista. Kommunistit eivät keksneet etiikkaa tai vihreä liike.
Homoseksuaalisuus rikkoon ihmisyyden kuvan ja tekee ihmisestä orjan kaltaisen joka on lujittunut himoihin. Synnin dynamiikka on aina sama, synnin variaatiot eriä. Äyriäisten syömisestä sinun kannattaa lukea juutalaista ja kristillistä tulkintatraditiota, niin pääset jyvälle.
Paajanen: ”tekee ihmisestä orjan kaltaisen joka on lujittunut himoihin”
Nämä sun jutut menevät nyt niin mauttomiksi, että en viitsi edes kommentoida.
En halua olla osa sellaista kristillisyyttä, joka suhtautuu lähimmäisiin noin halventavasti. En usko, että Jeesus olisi antanut aplodeita tuolle puheenvuorolle. Toki Paavalikin kirjoittaa siitä, kuinka ihmiset joutuvat kelvottoman mielen valtaan ja täyttyvät kaikenlaisella pahuudella.
Heikki, kuka lähimmäiseen suhtautuu kielteisesti? Se joka hyväksyy lähimmäisen synnin ja kannustaa siihen, se halveksii lähimmäistä ja pettää itseään. Jeesus ei anna aplodeja harhaoppisille rakkaudelle. Siitä voit olla varma.
Nythän päästiin vasta asiaan. Jos sivuutamme Raamatun selkeän ilmoituksen siitä mitä homoseksuualisuus on, niin homoliittojen vastustukselta putoaa pohja pois.
Samalla putoaa pohja myös kristilliseltä opilta. Jos synti hyväksytään ja se vielä siunataan, niin sovitus tulee silloin mitätöityä. Ilman sovitusta ei ole kristillistä oppia, eikä krstillistä kirkkoa.
Kirkon hajomisen pelko on toiminnan kannalta suuri haitta. Kukaan ei voi tietää mitä kaikkea se tilanne toisi eteen.
Joten tulevaisuuden suunnitteleminen vaikeutuu. Täytyy elää vain tätä päivää.
Nyt on aika käydä rukoukseen kirkkomme tulevaisuuden puolesta.
Tämä lause ei suoraan liity tähän keskusteluun, mutta laitan sen silti tänne.
Jos on ahdistunut syntiensä vuoksi, siihen ei auta lääkehoito vaan armohoito.
Minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Room. 1:16
Ei ole mitään muuta tosi evankeliumia kuin se viesti Jumalalta, että hän on maailmalle lahjoittanut Poikansa (Joh. 3:16) ja hänessä kaikki; että kaikilla ihmisillä tämän perustuksella on syntien anteeksiantamus ja vanhurskaus. (Jes. 40:1-2 Biblia, Apt. teot 13:38-39, Ef. 1:7, Kol. 1:14, Room. 3:23-24, 5:9, 1 Tim. 2:6) Niin on asian laita Jumalan puolelta. Ja nyt on elinehto jokaiselle yksityiselle sielulle, että hän todella uskoo tämän, toisin sanoen, ottaa sen vastaan (Joh. 1:12, 2 Kor. 6:1, 1. Tim. 1:15) ja käyttää sitä hyväkseen ja siten tulee valmiiksi iankaikkista elämää varten. Sillä vain se, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt. (1. Joh. 5:1)
Christian Möller, Armoa Armosta, s. 142, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
Ks. myös Room. 5:19 Biblia.
Tarkoitin etenkin Room. 5:18 Biblia.