Ordodoksien mukaan:
Kilvoitus on pyrkimystä kristillisten arvojen ja opetuksien noudattamiseen pyrkimistä omassa elämässään. Sana on synonyymi sanalle askeesi, jolla tarkoitetaan ehkä hieman tarkempaa ja järjestelmällisempää kilvoittelun harjoittamista. Kilvoittelua harjoitetaan yleensä luostareissa, mutta se on mahdollista toki muuallakin.
Tosin asketismia voi harjoitttaa myös kotona (ns. kotiasketismi), jolloin ihminen saattaa elää yksinäistä, eristäytynyttä elämäänsä erilaisin tavoin.
Katolilaisuuden mukaan :
Katolisessa teologiassa kilvoittelu (ascetismi) tarkoittaa elämää, jossa pyritään kristillisen uskon mukaiseen täydellisyyteen ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Se sisältää itsekurin, itsensä kieltämisen ja Jumalalle omistautumisen eri muotoja. Kilvoittelu ei ole pelkästään yksilöllinen pyrkimys, vaan se liittyy myös seurakunnan ja yhteisön elämään.
Vapaat suunnat :
Oppiperusta ei ole kirjattu yhtenäisesti . Vapaakirkossa teologia ei ole tärkeää vaan seurakuntaelämä . Helluntailiikkeessä on murros uusien teologien kautta ja muutos on selvä vanhempaan polveen . Yksi päälinja ajattelu oli ennen että kilvoittelu ”ahtaasta portista ” miellettiin uskoontuloon kilvoitteluksi . Nyt suunta mielestäni pietistiseen suuntaan , koska armonvälineet ei ole tärkeitä ja syntikäsitys erilainen . Emil Anton antaa positiivisen arvion helluntaiopin 4-osaisesta julkaisusta
https://hapatusta.net/2024/09/09/suomen-helluntailiikkeen-opetuksia-1-4
Luterilaisuuden mukaan : Suurin kilvoittelu on elävässä uskossa olevalla uskovalla jatkuva taistelu lihan ja hengen välillä . Pyhä Henki vaikuttaa kristityssä taistelua syntiä vastaan ja lohduttaa anteeksiantamuksella ja armonlupauksilla . Pyhä Henki tekee työnsä siksi tarvitsemme säännöllisesti messua , jossa Jumala hyvyydessään palvelee meitä sanallaan ja armonvälineillä ja saamme elämän leipää ja pitää meidät uskontiellä . Kristillinen kilvoittelu on syntiä vastaan omassa elämässä ja lepäämistä Jumalan armossa .
Kilvoittelusta :
1 Tim 2 :1 Vahvistu siis, poikani siinä armossa joka on Jeesuksessa Kristuksessa .
1 Piet 2
Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”.
Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
Kilvoittelun erilaiset painotukset ja käsitykset mielestäni liittyy vahvasti jokaisen kirkon tai suunnan syntikäsitykseen . Luterilaisuudessa on selvästi kaksi voimaa hyvä ja paha eikä ole jotain välimallia . Kun syntisyys asuvaisena kielletään niin pahan voima laitetaan välillä jopa inhimillisiin sairauksiin . Luterilaisuudessa uskotaan hyvän tulevan vain Kristukselta , kuten varmaan muissakin mutta siksi tarvitsemme syntisinä jatkuvasti Jumalan sanan hoitoa , armoa ja anteeksiantamusta . Seurakunnan kokouksia väliinjättävät eivät kaipaa ja aktiivit kaipaavat eli toisin sanoen ne syntiset tarvitsevat Jeesusta mutta paremmin ”pärjäävät ” voivat jättää pois seurakuntakokoukset ( hebr . kirjeessä varoitus) . Kirkossakävijöiden määrää voi tarkastella myös tätä kautta vaikka siihen vaikuttaa tietysti koettu kokemus siellä . Esimerkkinä vaikka pieni äksyily ja moittiminen toista kohtaan on luterilaisuuden mukaan – ”terveisiä helvetistä ” ilman selityksiä .
Toivon asiallista keskustelua vaikka oman kirkkokunnan osalta ja nämä lainaukset on otettu kirkon omilta sivuilta , paitsi vapaista suunnista en löytänyt , kuin puheita joita pari kuuntelin . Kilvoittelusta löytyy tietysti raamatun kohtia enemmänkin .
Ismo kirjoitti asiaa. Kilvoittelu on yksinkertaisesti kääntyä Kristuksen puoleen, aina kun focus on ihmisessä niin kristillisyys menee harhapoluille . Tekijä on Jumala ja me olemme kohde . Mitä enemmän yritämme parantaa itseämme omin voimin sitä enemmän laki orjuuttaa .
Timo kirjoittaa; ” Mitä enemmän yritämme parantaa itseämme omin voimin sitä enemmän laki orjuuttaa .”
Ei kukaan kristitty yritä parantaa itseään omin voimin. Oman hurskauden tavoittelu on kummallinen ajatus.
Tuossa enemmän https://palasia.net/author/miknius/
Nyt voimme seuratata taiselukisaa, josta tulee mieleen 2.Samauel 2:14. Siinä nuoret miehet tarttuivat toisiinasa ja työnsivät miekan toistensa kylkeen ja kuolivat kaikki. Kansakoulun käymien ei riitä sen käsittämiseen, miksi tässä kaksi Luterilaiseen oppiin tarkasti perehtynytta nuorta miestä ryhtyy tuhlaamaan voimavarojaan turhaan taisteluun?
Kilvoittelu on tärkeä osa kristityn elämää. Siihen jokaisen tulisi käyttää kakki aikansa ja voimansa. Moni lyö sen kokonaan laimin, kun pian havaitsee miten voimakas vastustus siihen heti nousee, kun siihen alkaa pyrkimään.
Kaikella kunnioituksella Pekka arvioisi taisi mennä lepikkoon😅!
En usko että yhtään enempää Sami kuin minäkään olen missään sotajalalla . Arvostan suorapuheisuutta ja kykyä ja halua keskustella asiasta . Sami on avoimesti kertonut oman kirkon oppia , täällä ei moni halua keskustella aiheesta mikä koskee teologiaa . Minua harmittaa ekumenia jossa leikitään olevansa samaa mieltä tai älyllinen laiskuus jossa ei haluta ottaa asioista selvää . Ja tätä on ollut kristikunnassa paljon , olen saanut herätyskritillisyydestä paljon väärää opetusta ja en ole sitä kyseenalaistanut vaan nyt totean että on aika tyhmä ollut . Paljon on ”yhden jakeen” teologiaa ja ilman kontekstia revitään jakeita ja liitellään niitä miten halutaan . Esikuvana Jeesus kysyy evankeliumeissa yli 300krt ja miks ? Että me ajattelisinme . Tai pieni lapsi tietynlainen esikuva ja tiedämme kuinka paljon lapsi kyselee . Kun ei voi kohdata kiihottomasti erilaisia käsityksiä ja mielipiteitä niin miten voi kohdata ihmisiä vaikka evamkelioiden? Tekopyhästi lytätä moraalisoiden? Olemme alusta loppuun opetuslapsia ja kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat . Kaikki kritiikki ja kommentit on sallittuja minun puolesta , mutta toki voi siirtyä lukemaan toisia blogi kommentteja jos ahdistaa .
Ortodoksit ovat olleet alusta asti mukana voimakkaasti ekumeenisessa liikkeessä. Mutta, kirkko suhtauttuu…
https://kosmas.fi/luentoja-ja-artikkeleita/kirkon-opetuksesta/uskonnollista-rajakayntia/ekumenismi-alku-odotukset-silmien-avautuminen/
Te molemmat Sami ja Timo tunnette Luterilaisen opin todella tarkasti. Sitten kun vielä samoille sanoille on kahdella eri kirkkokunnalla aivan erilaisia merkityksiä, niin väksinkin keskustelu saa aika erityisiä piirteitä.
Pekka kirjoittaa kuten pyhä apistoli Paavali;
”Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte”
On ahkeroitava pelastuksen eteen.
Samille kaikki maailman uskonnot kertovat tästä yrityksestä kelvata Jumalalle
Timo, ei Kristinusko, koska se on elämää Jumalassa.
Pekka tuo ”nuoret miehet ” on hiukan kyseenalaista , mutta kiitos siitä
Sami , farisealaisuus ei ole kuollut !
Timo, kerrotko miten tämä farisealaisuus sinun mukaan ilmenee kristityissä. Ei mitään abstrakteja esimerkkejä.
Jep, Raamatun luku ja Sanan äärellä viipyminen on parasta lääkettä lihalle, joka niin helposti eksyy ja turhuuksia etsii… Kun saatana tulee kuiskimaan; ”Pitäisi jotain tehdä, että on kunnon uskova, eikä se Armo yksin riitä…”
Silloin pitää vain lujasti ja rohkeasti sanoa syyttäjälle ja panettejalle, että menee Jeesukselle kertomaan ja valittamaan, sillä Hän on minut lunastanut ja ostanut maailmasta tekemään Hänen tahtoaan, jossa tahdon myös aina pysyä, kaikki on Hänessä tehty.
Ismo kirjoittaa oikein; ”tekemään Hänen tahtoaan”.
Jumalan loi ihmisen yhteyteen hänen kanssaan. Tässä Jumalan tahdossa ihminen on parhaimillaan ja jopa kukoistaa.
Meidät on luotu kantamaan Jumalan kunniaa ja kirkkautta. Näitä lauseita vasten kun miettii sanaa kilvoitus, niin huomaa miten suuremmoisia mahdollisuuksia meillä kristittyinä on.
Pekalle joo kiitos ja varmaan olemme Samin kanssa samaa mieltä monista asioista mutta sanoitus eri .
Sami joo kristinusko ei ole uskonto .
Farisealaisuus asuu meissä jokaisessa . Se on varmaan sitä mm että pidämme itseämme muita parempina ja emme kohtaa lähimmäisiä ja siis kaikkia ihmisiå sillätavallla että Kristus on maksanut täyden hinnan heidån puolesta ja emme voi sanoa olevamme olevan parempia koska armosta olemme saaneet lahjaksi elämän . Kyllå 10 käskyä kertoo meille totuuden. Farisealainen myös vertaa omaa elämää ja uskoa toisen uskoon . Langennutta ihmistä kohtaan syntyy myös erot Jumalan vanhurskauden ja omavanhurskaan välillä . Kuka tahtoo kulkea rinnalla itkien ja riemuiten ja kuka mennä ohi . Raamatussa on näistä esimerkkejä paljon