Ordodoksien mukaan:
Kilvoitus on pyrkimystä kristillisten arvojen ja opetuksien noudattamiseen pyrkimistä omassa elämässään. Sana on synonyymi sanalle askeesi, jolla tarkoitetaan ehkä hieman tarkempaa ja järjestelmällisempää kilvoittelun harjoittamista. Kilvoittelua harjoitetaan yleensä luostareissa, mutta se on mahdollista toki muuallakin.
Tosin asketismia voi harjoitttaa myös kotona (ns. kotiasketismi), jolloin ihminen saattaa elää yksinäistä, eristäytynyttä elämäänsä erilaisin tavoin.
Katolilaisuuden mukaan :
Katolisessa teologiassa kilvoittelu (ascetismi) tarkoittaa elämää, jossa pyritään kristillisen uskon mukaiseen täydellisyyteen ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Se sisältää itsekurin, itsensä kieltämisen ja Jumalalle omistautumisen eri muotoja. Kilvoittelu ei ole pelkästään yksilöllinen pyrkimys, vaan se liittyy myös seurakunnan ja yhteisön elämään.
Vapaat suunnat :
Oppiperusta ei ole kirjattu yhtenäisesti . Vapaakirkossa teologia ei ole tärkeää vaan seurakuntaelämä . Helluntailiikkeessä on murros uusien teologien kautta ja muutos on selvä vanhempaan polveen . Yksi päälinja ajattelu oli ennen että kilvoittelu ”ahtaasta portista ” miellettiin uskoontuloon kilvoitteluksi . Nyt suunta mielestäni pietistiseen suuntaan , koska armonvälineet ei ole tärkeitä ja syntikäsitys erilainen . Emil Anton antaa positiivisen arvion helluntaiopin 4-osaisesta julkaisusta
https://hapatusta.net/2024/09/09/suomen-helluntailiikkeen-opetuksia-1-4
Luterilaisuuden mukaan : Suurin kilvoittelu on elävässä uskossa olevalla uskovalla jatkuva taistelu lihan ja hengen välillä . Pyhä Henki vaikuttaa kristityssä taistelua syntiä vastaan ja lohduttaa anteeksiantamuksella ja armonlupauksilla . Pyhä Henki tekee työnsä siksi tarvitsemme säännöllisesti messua , jossa Jumala hyvyydessään palvelee meitä sanallaan ja armonvälineillä ja saamme elämän leipää ja pitää meidät uskontiellä . Kristillinen kilvoittelu on syntiä vastaan omassa elämässä ja lepäämistä Jumalan armossa .
Kilvoittelusta :
1 Tim 2 :1 Vahvistu siis, poikani siinä armossa joka on Jeesuksessa Kristuksessa .
1 Piet 2
Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”.
Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
Kilvoittelun erilaiset painotukset ja käsitykset mielestäni liittyy vahvasti jokaisen kirkon tai suunnan syntikäsitykseen . Luterilaisuudessa on selvästi kaksi voimaa hyvä ja paha eikä ole jotain välimallia . Kun syntisyys asuvaisena kielletään niin pahan voima laitetaan välillä jopa inhimillisiin sairauksiin . Luterilaisuudessa uskotaan hyvän tulevan vain Kristukselta , kuten varmaan muissakin mutta siksi tarvitsemme syntisinä jatkuvasti Jumalan sanan hoitoa , armoa ja anteeksiantamusta . Seurakunnan kokouksia väliinjättävät eivät kaipaa ja aktiivit kaipaavat eli toisin sanoen ne syntiset tarvitsevat Jeesusta mutta paremmin ”pärjäävät ” voivat jättää pois seurakuntakokoukset ( hebr . kirjeessä varoitus) . Kirkossakävijöiden määrää voi tarkastella myös tätä kautta vaikka siihen vaikuttaa tietysti koettu kokemus siellä . Esimerkkinä vaikka pieni äksyily ja moittiminen toista kohtaan on luterilaisuuden mukaan – ”terveisiä helvetistä ” ilman selityksiä .
Toivon asiallista keskustelua vaikka oman kirkkokunnan osalta ja nämä lainaukset on otettu kirkon omilta sivuilta , paitsi vapaista suunnista en löytänyt , kuin puheita joita pari kuuntelin . Kilvoittelusta löytyy tietysti raamatun kohtia enemmänkin .
Joo yhdyn monessa kohdin perisynti ajatteluun mitä kuvasit . Kysymystä on käsitelty Erasmuksen ja Lutherin välillä ja tietysti nuo argumentit falalismista ole kokonaisen raamatun opin valossa minkään arvoisia koska ovat vain ihmisjärjen epäilyksiä , vaikka näitä ihminen pohtii . Kysymys on myös siitä että tekeekö ihminen itse vai vqikuttaako Jumala tahtomisen ja tekemisen . Olen toivonut että sidotusta ratkaisuvallasta tehtäisiin lyhennelmä ja pääargumentit mitkä ovat vastakkain . Erasmus myös puolusteli Lutherin näkemystä ja oli sitä mieltä että raamatusta löytyy vapaa tahto mutta myös sidottu tahto . Usein koen että vapaata tahtoa puolustellaan ilman sanaa ja sidottu ratkaisuvaltaa ei haluta nähdä Jumalan kaikkivaltiuden näkökulmasta eikä sanan perusteella . Ennalta määräminen on yksinkertaisesti Kristuksessa valittu , joka on Jumalan puolesta kaikki valmistettu ja siihen on ihmisellä mahdollisuus kieltää Jumalan rakkaus ja hyljätä armo .
Armosta käsin ajattelen avautuvan totuus omasta itsestään ja Jumalan suuruudesta . Jesaja on hyvä esimerkki kuinka syntienanteeksisaamisen jälkeen hän oli valmis kuin partiopoika herran työhön , vaikka valitti sitä ennen saastaisia huulia , silloin vaikutus on Jumalalta tehdä hyvää , vaikka tekijä oli ihminen . Jumala ei vaan ilmesty kuten monissa kristillisissä ajatteluissa on vaan hänessä liikkumme ja olemme . Vaikka ihminen pitää itseään hyvänä niin se että Jumala tulisi asumaan minuun on vaikea ihmisen hyväksyä . Olemme kuitenkin samaan aikaan syntisiä ja pyhiä ja evankeliumi tuo meille ilon rauhan ja vapauden
Luther edusti falalismia, samaa tapaamme Islamissa. Luterin mukaan kukaan ihminen ei voi huutaa herraa avuksi, koska ihmisellä on sidottu tahto. Ja jollei Jumala vapauta sidottua tahdoa, ihmisen ei voi lähestyä Jumalaa. Muuten se olisi ihmisen teko. Tähän nivoutuu kaventunut kilvoituselämä joka on pitänyt sanoittaa uudestaan, varhasikirkon kilvoitus traditio emme luterilaisuudesta löydä.
Ennaltamääräämisestä Timo edustat pietististä kansanlähetyksessä olevaa näkemystä. Kristuksessa ainoastaan valittuja ovat valitut, heidätkin on valittu ennen maailman syntymistä. Siksi johtopäätöksesi on väärä; ” siihen on ihmisellä mahdollisuus kieltää Jumalan rakkaus ja hyljätä armo” ihmisellä ei muuta loogista mahdollisuutta olekkaan koska:
” Kuitenkaan ei ole luvallista tutkia, minkä tähden jumalallinen majesteetti ei poista tai muuta tätä tahtomme vikaa kaikissa ihmisissä, vaikka se ei ole ihmisen vallassa, tai minkä tähden hän lukee sen ihmisen syyksi, vaikka ihminen ei voi päästä siitä vapaaksi ” (M. Luther, Sidottu ratkaisuvalta s. 139)
Et Sami tunne luterilaisuutta ja ymmärrän jos et ole koskaan ollut luterilainen . Fatalismi ja luterilaisuus on vastakohtia . Luterilaisuudessa uskotaan Kristuksessa olevan kaikki elämä ja tie ja totuus ja hänessä voimme elää vapaina synnin kahleista . Fatalismilla ei ole pelastajaa sovittajaa eikä lunastajaa. Kaikki kilvoittelu on Kristuksessa ja kääntymisessä Kristukseen , ainoaan turvaamme . Kaikki uskonnot on pyrkimystä tavoittaa Jumala omilla pyrkimyksillä ja ajatus on ihmisen omasta kelvollisuudesta , joka täysin kristinuskon vastainen käsitys . Totuudessa ja armossa vain voimme kilvoitella , Luterilaisuus uskoo evankeliumin vapauteen kun syntimme tuodaan rehellisesti hänelle . Tämä tietysti vaatii oikeaa raamatullista järjestystä jossa paimenuus on ja Kristuksen ruumis on ymmärretty kirkon tuntomerkkien mukaan . Kilvoittelu kulkee aina sanan kanssa yhtä eikä irrallisena . Kun ihminen saa kohdata elämässä mahdottomuuden niin Herra tahtoo tulla meille elämäksi ja tieksi . Kaikki kietoutuu yhteen jossa totuus synnistä vanhurskaudesta ja tuomiosta , joka on Pyhän Hengen työtä . Olen pessimistinen sen suhteen että ilman paimenuutta ja näkyvää Kristuksen ruumista voisi apostolien opetukset avautua Jumalan tahdosta . Jumala on rakkaus ja se on rakkauden tie millä tavalla Jumala jakaa viisauttaan . Kol 2 , sydämet yhteenliitettyinä rakkaudessa .:. Kaikki viisauden ja tiedon aarteet on kätketty yksin häneen . Hiljan yksi katolilaiseksi kääntynyt kansankirkkolainen ja kertoi kuinka koki ehtoollisen syvänä ja sanoin että ymmärrän , koska ihmiset tarvitsevat perheen ympärille ja turvaksi toiseksi kodiksi ennen lopullista kotia . Ennalta määräämisoppi – pietismiä ? Ihan Jumalan sanasta otin . Kerro ordodoksien ennaltamääräämisoppi sanaan perustuen raamatunkohdilla?
Hänen kuorma ei ole raskas kantaa Kristuksessa !!!
Kuule Timo. Sami tuntee Luterilaisen opin erittäin hyvin. Siksi juuri aiemmin kirjoitin tästä turhasta taistelusta, jossa voittajaa ei ole.
Pekka jakaako kotimaa voittajille palkintoja?😅. Joo luterilaisen teologiaa voi tutkia ja varmaan Sami on sitä tehnyt prosessien kautta päätynyt ordodoksisuuteen . Ja tämä tuo kirjoituksiin vääriä sävyjä luterilaisuudesta , kun fatalismi heitot , joita tuskin yksikään teologiaa opiskellut ei allekirjoita tai kärjistykset . Toisaalta Sami puhuu ”yhdistyksistä” jotka eivät ole kirkkoja tai seurakuntia siinä kontekstissa jossa raamattu puhuu . Henkilökohtaisen ja monen muun kokemuksen mukaan kirkon oppi avautuu olemalla sisällä opin tarkoittamassa seurakunnassa , jota herätysliike ja yhdistykset eivät tarjoa , paimenuuden ja Kristuksen ruumiin näkyvässä suhteessa jatkuvasti . Ja ymmärrän tästä että moni on lähtenyt kansankirkosta ja kokenut jotain suurta seurakunnallisessa kontekstissa . Oli se kirkkokunta mikä tahansa jos se pystyy tarjoamaan yhteisöllisyyden ja tämän jälkeen teologia tulee . Usein näin
Opin tuntemisesta ; se on kristillisessä mielessä Kristuksen tuntemista ja emme voi sitä määritellä esim sen mukaan kuka kirjoittaa pisimpiä kommentteja . On ehkä muistaa aina ruumis että ruumiin osilla on eri tehtäviä , että emme koskaan tee ihmiskunniaa . Ja ei tässä mitåän taistelua ole ja uskallusta sanoa suoraan kun on jo koettu että herne ei mene herkästi nenään toiselta . Enkä aluqrvioi Sami teologista tietätystå . On se varmaan värittynyt vahvasti ordodoksisuudella 😅. Mutta me luterilaiset ei olla taivaanportilla jakamassa pääsylippuja , olemme niin syntisiä että ei vara siihen ruveta .
Timo, näissä sinun vastauksissa tulee sellaista populismia ja hartauspuhetta, mitä kaikki voisivat kirjoittaa. Sen sijaan ne ongelmat mitä sinun eteesi tuodaan niitä et ole kykenevä käsittelemään. Etkä ole käsitellyt. Tällä tavalla keskustelu ei etene mihkään ja koen sen turhaksi. Luulin sinun olevan valmis keskusteluun ja osoittamaan suurempaa teologista tietämystä, mutta olin väärässä.
Olen tottunut keskustelemaan teologiasta raamatun sanan kautta . Ja koen lainauksesi kyllå populismiksi . Olet esittänyt tällä blogilla perusteita näkemyksillesi kokonaista 2 kpl argumenteiksi Jumalan sanasta .
Uskon ja teon suhdetta : jaakobin kirjeen kohta , joka on sinun bravuuri ja konteksti hukassa.
Hesekilel 18 , epäteologinen yritys yhdellä kohdalla perustella synnittömyyttä josta ei siinä ole kysymys . Syntikäsityksestä on Paavalilla tekstiä mielinmäärin mutta ei teologiasi tahdo näitä käyttää. Kuten aikaisemmin kirjoitin että teologista keskustelua ei synny kuin raamatun äärellä ,sana esillä .
Jos taidat teologiaa hyvin niin toivon että vastauksia saa helposti , kai ymmärrät mitä ajattelen monen kysymys kerran jälkeen kun kysyn että onko yhtå ; kaikki syntisiä ja lapset synnittömiä ?
Tai jos kritisoit niin kerro oikea ajatus Kristuksen opista . Viimeiksi kysyin ennaltamääråämisopista ?
Tätä vain jäin miettimään, eikös ihminen synny kuolemaan ja kadotettuun tilaan? Kadotus meillä kaikilla on jo, luonnostaan. Pelastusta ei tarvita, jollei ole kadotusta. On siis Raamatun mukainen totuus, että ihminen syntyy synnin alle ja sen tähden kuolee. Jos joku pelastuu kuolemasta elämään, niin se on Jumalan Armoa, jonka Kristus on ihmiselle tuonut Taivaasta kuoleman ja ylösnousemuksen kautta.
Ei siis ole niin, että ihminen on jossain välitilassa, jossa hän päättää valita elämän ja kuoleman välillä, sillä ihminen on kuoleman oma jo syntyessään. Ihminen ei siis ole vapaa kuolemasta alkusynnin tähden. Näin siis Raamattu asian esittää. Paavali varsinkin tuo tämän esiin vahvasti.
Näinhän raamattu sen asian ilmaiseen että yhden ihmisen kautta synti on tullut maailmaan ja syntisistä ihmisistä ei synny synnitöntä . Tekosynnit kasvaa ja tulee näkyviin kun ihminen vanhenee . Pelastus on Jumalan rakkaudessa tarkoitettu , vanhassa liitossa 8pv ikäiselle ja uudessa liitossa kastetaan pienenä juuri perisyntisyyden tähden . Sillon jos lapsi on synnitön niin kasteen sisältö on eri , ainakin perisyntisyyden kohdalla . Emme ole syntisiä kun teemme syntiä vaan teemme syntiä koska olemme syntisiä . Kristus ei olisi voinut meidän syntiämme kantaa jos ei olisi tullut ihmiseksi ja lihaksi tulleena hänenkin täytyi kuolla , koska lihamme yllä on synti kuolema ja kadotus , mutta Paavali kirjoittaa Jeesuksesta että ilman syntiä ja oli samalla Jumala
”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet” ( Rm 5).
Roomalaiskirjeen 5:12 Tulkinta Ortodoksisessa Kirkossa: Perityn Kuoleman, Ei Syyllisyyden, Tragedia
Roomalaiskirjeen viidennes luku , jae 12, on keskeinen kristillisen pelastusopin kannalta. Sen tulkinta on kuitenkin yksi merkittävimmistä teologisista vedenjakajista idän ja lännen kristillisyyden välillä. Ortodoksinen kirkko tulkitsee jakeen ”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet” eri tavalla kuin läntiset kirkkokunnat, painottaen perittyä kuolevaisuutta ja ihmisluonnon turmeltumista ennemmin kuin perittyä syyllisyyttä.
Ortodoksisessa teologiassa vältetään termiä ”perisynti” siinä merkityksessä kuin se lännessä, erityisesti augustinolaisessa perinteessä, ymmärretään eli Aadamin henkilökohtaisen synnin syyllisyyden periytymisenä kaikille hänen jälkeläisilleen. Sen sijaan ortodoksinen kirkko puhuu esi-isän synnistä (kreik. propatorikon amartima).
Tämä opetus tarkoittaa, että Aadam ja Eeva lankeemuksessaan toivat maailmaan kaksi keskeistä seurausta: kuoleman ja ihmisluonnon turmeltumisen (ftora). Nämä seuraukset periytyvät koko ihmiskunnalle. Jokainen ihminen syntyy maailmaan, jossa kuolema on väistämätön todellisuus ja jossa hänen luontonsa on haavoittunut, kuolevaisuuden alainen ja taipuvainen syntiin. Emme kuitenkaan peri Aadamin teon juridista syyllisyyttä.
Arkkipiispa Paavali (Gusev) on todennut, että ”lapsi kastetaan, ei siksi, että hän olisi henkilökohtaisesti syntinen, vaan siksi, että hän syntyy turmeltuneeseen, kuolemanalaiseen maailmaan.” Kasteessa lapsi liitetään Kristukseen ja saa osallisuuden ylösnousseen Kristuksen kuolemattomaan elämään.
”Koska kaikki ovat syntiä tehneet”
Jae päättyy toteamukseen ”…koska kaikki ovat syntiä tehneet” (kr. ef ho pantes himarton). Ortodoksinen tulkinta painottaa tätä lauseen osaa. Se nähdään vahvistuksena sille, että jokainen ihminen omilla henkilökohtaisilla synneillään vahvistaa ja hyväksyy sen langenneen tilan, johon hän on syntynyt. Emme siis ole syntisiä vain siksi, että Aadam teki syntiä, vaan koska me itse teemme syntiä, eläen siinä kuoleman ja turmeluksen todellisuudessa, jonka Aadam meille jätti perinnöksi.
Tämä erottaa ortodoksisen näkemyksen selvästi esimerkiksi pyhän Augustinuksen tulkinnasta, jossa latinankielisen käännöksen (in quo omnes peccaverunt) perusteella katsottiin kaikkien ihmisten olleen ”Aadamissa” ja siten osallistuneen hänen syntiinsä, perien siitä johtuvan syyllisyyden. Ortodoksinen kanta on, että perimme kuolevaisuuden, ja tässä kuolevaisuuden tilassa teemme vääjäämättä myös itse syntiä.
Roomalaiskirjeen jakeen ytimessä on ortodoksisen ajattelun mukaan kuolema. Synti on tie, joka johti kuolemaan, ja kuolemasta tuli ihmiskunnan vankila ja perimmäinen vihollinen. Aadamin lankeemuksen suurin tragedia ei ollut niinkään Jumalan lain rikkominen juridisessa mielessä, vaan elämän ja yhteyden menettäminen Jumalaan, joka on Elämän Lähde. Tämä ero johti ihmisen biologiseen ja hengelliseen kuolevaisuuteen.
Roomalaiskirjeen 5. luvun jatko onkin ortodoksiselle tulkinnalle elintärkeä. Paavali asettaa vastakkain Aadamin ja Kristuksen. Niin kuin yhden ihmisen, Aadamin, kautta tuli kuolema, niin yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta tulee elämä ja ylösnousemus.
Kristus, uusi Aadam, eli täydellisen elämän, voitti kuoleman omalla kuolemallaan ja nousi ylös kuolleista antaen kaikille häneen uskoville mahdollisuuden päästä osallisiksi kuolemattomuudesta. Pelastus ortodoksisessa ymmärryksessä on ennen kaikkea vapautumista kuoleman ja turmeluksen vallasta ja ihmisluonnon parantamista ja jumalallistumista (theosis) yhteydessä Kristukseen. Se ei ole ensisijaisesti juridisen syyllisyyden poistamista, vaan olemuksellista muutosta ja elämän palauttamista.
Pahoittelen pitkää vastausta.
Se joka haluaa luterilaisen näkökulman Rm 5 lukuun kannattaa lukea Jukka Trureenin kommentaari kyseisestä kohdasta.
Esim; ”koska kaikki ovat syntiä tehneet” Thuren antaa kaksi mahdollisuutta ymmärtää jakeen tarkoitus.
Samanlainen näkemys löytyy myös pappismunkki Ilarionin kirjasta uskon mysteeri. Jos nämä kummatkin kirjat ovat teille tuttuja.
Siis synti tulee ulkoapäin ordodoksisen opin mukaan lapseen , koska on synnitön ?
Syntisyys on eroa Jumalasta tai Jumalaton vailla Jumalaa . Tietysti herää kysymys miten ja milloin Jumala on tullut lapseen luonnollisen syntymisen kautta ? Kaikki ovat vailla Jumalan kirkkautta .
Ismo nosti välitilan jota raamattu ei tunne , vaan olemme joko Jumalan lapsia tai ei .
Timo, tapasin kerran erään adventistin. Hänen oli todella vaikeuksia ymmärtää ortodoksisuutta. Sanoin ei mitään hätää, täysin ymmärrettävää.
Synti tulee aina ulkoapäin, näin oli alussa ja jatkossakin.
Synnillä ei ole omaa olemusta ja se on olemassa vain sillä hetkellä kun se toimii. Paha tulee aina tahdon kautta, vapaan valinnan seurauksena.
Tuo Thurenin kirja on mutta en tykkää hänen tavasta kertoa asioita ja en ole kyllä samaa mieltäkään kaikista asioista hänen tulkinnoissaan . En nyt tiedä kuinka täsmällisesti hän edustaa luterilaisuutta . Ottaa usein monia näkökulmia ja valitsee jonkun . Oppinut ja arvostettu tietyissä piireissä tai tietyt henkilöt . Olen tietysti maallikko vaan antamaan näkemyksiä asiasta mutta en osta hänen kirjojaan pelkästään tavan millä hän asioita käsittelee . Eräs perustelu oli pitkä matka miksi Paavali ei voinut olla Rooman vankilassa vaan kesareassa , kun tykikus vei onesimuksen kanssa kirjeitä efesoon ja Kolossan Srk aan . Se on totta että ordodoksiopista moni on sitä mieltä että ei aukea . Mielestäni looginen systemaattisuus raamatun tekstien käsittelyyn erilainen . Ja lähtöajatus jo että Raamattu on ylin auktoriteetti uskossa ja sana itsessään synnyttää uskoa on Lutherin pääpointti joka on läpäissyt kaikki reformoidut , vaikka tulkinta onkin sitten eri asia . Kun ordodoksit kirjaa traditio ja pyhät kirjoitukset järjestyksen niin matka on aika pitkä muuttaa järjestys toiseksi , joka luterilaisen silmin näyttäytyy mahdottomalta ajatukselta