Filippus kysyi Apt. 8:30 ”Ymmärrätkö /kr. ginosko/ myös, mitä luet?”
Hoviherran oikea mielenlaatu tuli esille vastauksessaan, 31 Niin hän sanoi: ”Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?” Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä.
Eli jokaista ihmistä vedetään Jeesuksen pelastettavaksi, parannukseen tavalla ja toisella. Jokaisessa ihmisessä on tarve ja kyky, vaikka hapuilemalla, ottaa vastaan, suostua, Isän vetoon. Tuo ”veto” vie uudestisyntymiseen, eli kuolleessa tilassa oleva Jumalan Henki, vt. 1.Moos. 2:7, herää eloon.
Hoviherra oli lukenut Jesajan ennustusta Jeesuksesta, muttei siitä mitään käsittänyt. Oikeasta mielenlaadusta kertoo se, että hän myönsi tietämättömyytensä. Siksi kohta vaunut pysäytettiin veden äärelle, vt. Apt. 8:
36 Kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen. Hoviherra sanoi: ”Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?”
37 Mutta Filippos sanoi: ”Jos sinä uskot kaikesta sydämestäsi, se tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: ”Uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.”
38 Hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippos että hoviherra, ja hän kastoi hänet.
39 Kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippoksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt, ja hän jatkoi matkaansa iloiten.(STLK 2017)
Jae 37 on poistettu sakramentalistista pelastusoppia opettavien kirkkojen raamatusta, tai se on ikäänkuin ”vaikeroiden” sinne lisätty erilaisilla kaneeteilla, ettei jae Raamattuun kuulu, koska se täysin kattavasti korvaisi Apostolisen uskontunnustuksen.
Eli hoviherran kielitaidosta ei ollut mitään hyötyä tässä yhteydessä. Hän ei siis lukenut kieltä, jota hän ei osannut, eikä Filippus puhunut kieltä, jota hoviherra ei ymmärtänyt.
Voit lukea tai kuunnella päivät pääskytysten Raamattua kielillä, joita et osaa, mutta taatusti ei tapahdu sulautumista uskossa eikä ilman uskoa.
Olen seurannut vuoden verran uskossaan uudistunutta n. 50 vuotiasta henkilöä. Hänen ensimmäisiä huolia oli viime keväänä, että hän ei tiedä juuri mitään Raamatusta. Lukeminen ei ensin luistanut. Kerroin oman kokemiseni, joka on suuri siunaus minulle, eli hidas lukeminen. Muutaman viime kuukauden ajan hän on todella innostunut tästä kiireettömyydestä. Eli ei enää 10 lukua päivässä, vaan yksi luku ja sekin tarvittaessa hitaasti kaksi kertaa.
Matias,
Näitä ”tietoja” löytyy netistä googletuksen kautta. Tällä, mitä luettelet ei voi osallistua edes tietokilpailuun, puhumattakaan Sanomasta, minkä Raamattu kertoo. Sinun ei ole hyvä pistää paremmaksi kuin Raamattu ja näin osallistua kielteiseen ilmiöön, puhua sekoittavasti Herran Tiestä.
Mm. ”Platon”-juttu ei kuulu tähän aiheeseen. Kärjistetysti, tällaista Raamatun ulkopuolista ”totuutta” löytyy, kun lukee (mukamas) Raamattua kielillä joita ei osaa, esimerkiksi. Eli keskityn VAIN RAAMATTUUN sen kokonaisilmoitukseen jonka keskiö on Jeesus, se sama Uhrilammas josta Jesaja profetoi ja jonka Filippus selvitti hoviherralle. Jätä jutustelusi pois, jos tässä blogissa jatkat. Kohdassa 1, on kaikki huhujen ja nk. tulkintojen eli jälkitotuuksien rypäs.
Apt. 8:37 on vanhimmissa käsikirjoituksissa kreikaksi. Lisäksi se on koko Raamatun pelastusopin tiivistys, eli poisjättäminen pyrkii sekoittamaan selkeän profeettojen ja apostolien laskeman perustuksen, eli Raamatun harmonian.
Sanot usein aivan ihan mitä sattuu, mutta valikoit asioita, joita on vaikea tarkistaa. Toisaalta sakramentalinen korkein opetus ei tutki tokaisujasi, joita sitten paisuttelet pyrkimystesi tueksi. Nyt kuitenkin vedätyksesi ei onnistu: ”huomaapa tämä …, otettu sinne katolisesta kastekaavasta”- sekavuus on tarkoituksellista puoleltasi ja sellaisen koostaminen tarvii apua sekaannuksen hengeltä.
RKK:n vanhin virallinen Raamattu v. 1968 tulkitsee 37. jakeen poisjäännin: ”Jae puuttuu kreikan tekstistä. Luultavasti lisätty sisältö johonkin vanhaan .Todennäköisesti lisäys joka sisältää muinaisen kasteen uskonkaavan. Latinaksi se on.” Vulgatassa sitä ei kuitenkaan ole, eikä sitten Katolisen kirkon sponsoroiman alkuperäisimmän alkutekstin tekijöiden W&H n. V. 1850 sitä ei ole. Sen sijaan Receptus sen sisältää.
Muutenkaan katolisen kirkon Raamatun käännökset ovat arvoitus. Kirjoitin asiasta blokin joitakin vuosia sitten. Asia koski kolmen paavin peruuttamatonta päätöstä Trenton kokouksen yhteydessä. Jokainen sanoi olevansa se lopullinen ex catedra. Vähän sen jälkeen jukaistiin https://en.wikipedia.org/wiki/Sixto-Clementine_Vulgate. Eli samasta asiasta tieteellisempi kirjoitus. Manitsin siitä sinullekin, mutta et tunnu olleen tietoinen etkä kiinnostunut , vaikka käännöksistä paljon vyörytät.
Nykyisen Etiopian ortodoksikirkon johdosta tieto edustaa netistä poimittuja tarpeettomia juttuja, joita sinne tänne ripottelet, mutta miksi?
Olen koko ikäni lukenut Raamattua. Nuorena, eli sen jälkeen kun tulin uskoon 10-vuotiaana lukemiseni oli pätkittäistä ja saarnojen ja todistusten kuulemista. Ulkoisen menestyksen vaikuttama kylmeneminen uskossa ei viennyt lukemaan Raamattua ja tätä kesti n. 7 vuotta. Kun vaimoni kanssa uudistuimme uskossa, niin alkoi ikäänkuin uusi kausi, jolloin Raamattu oli ensimmäiseksi lukemistossa jo aamulla ja viimeiseksi, kun nukkumaan kävimme.
Tuona aikana hain erilaisia selitysopetus-kirjoja, mutta ne eivät innostaneet. Mutta Raamatunluku innosti ja Raamattu olikin ”syynä” vähäiseen selitysoppikirjojen lukuumme. Sitten kun kohtasin nk. ongelmakohtia, niin ajauduin vain lukemaan enemmän niitä alueita eri kielillä ja käännöksinä. Ongelmat yksi kerrallaan selvenivät ja ne hetket ovat olleet hengellisesti huimia kokemuksia.
Ajauduin koko ajan lukemaan Raamattua hitaammin ja toistamaan luettua, joskus vietin parikin päivää esimerkiksi yhtä lukua ja niiden viitteitä lukemalla.
Kielet, joilla Raamattua luen ovat suomi, italia ja englanti, sekä tarkistuslukeminen muilla romanisilla ja skandinavisilla kielillä.
Alkuperäinen teksti on minulla koko ajan mukana ja senkin vuoksi homma etenee hitaasti. En puhu hebreaa enkä kreikkaa, mutta pystyn lukemaan sitä ja pystyn käsittämään näillä kielillä sanotun.
Raamatun alkuperäiset kielet ovat hebrea, aramea ja kreikka. Latinankielinen Raamattu on yksi käännöksistä, samoin kuin on Septuagintakin, vaikka kreikaksi.
Kieli ei ole se juttu, vaan Itse Asia, jokaisen sanan takana. Siksi on välttämätöntä lukea Raamattua kielellä, jonka osaa.
Luemme paljon ja kirjojakin, joskus yksi viikossa. Silti Raamatun luku on ikäänkuin eristetty kaikesta muusta, jopa hengellisestäkin lukemisesta.
Kielen osaamisesta:
Maallisesta työstäni ja sen viimeisestä jaksosta 1993-2013. Tästä ajasta puolet asuimme perheeni kanssa USA:ssa ja toisen puolen UK-Sveitsi-Italiassa. Koko työhön liittyvänä aikana käytin englantia tai italiaa. Puolet alihankkijoista oli kiinalaisesta kieliympäristöstä. Siellä oli oltava osaava tulkki. Ensimmäinen avustajani, korkeasti koulutettu ja Kiinassa pari vuotta asunut Ken (nimi muutettu) teki työn mahdottomaksi alihankintayritysten kanssa, koska vaikka hän osasi kieltä, hän ei älykkyydestään huolimatta käsittänyt kauppallis-teknisesti kokonaisuutta eli päämäärää. Muodollisen pätevyytensä vuoksi, ehkä, hänellä oli koko ajan paine sanoa oma mielipiteensä, mikä oli merkittävä neuvotteluvaltin heikentäjä. Varsinainen haitta kesti vain yhden neuvottelukierroksen ajan ja yrityksen kasvaessa korjaantui kahdella malesian- kiinalaisella nuorella miehellä ja yhdellä naisella, jotka juuri olivat valmistuneet OKC-Edmond yliopistosta. Heidän käsityskykynsä oli nopea ja asenne nöyrä.
Tämä on viittaus ajallisiin näkyviin asioihin. Näkymättömät asiat, joihin mm. Paavali kehottaa kiinnittämään ”katseemme”, ne ovat omaksuttavissa Pyhässä Hengessä, eli uskossa ja ne ovat ikuisia. Tämän sulautuminen on mahdollista vain uskossa.
Kun ikuisuus eli Jeesus, vaikka on näkymätön, mutta todellinen, muuttaa uskoontulossa ihmiseen sisäisesti, niin se vaikuttaa ja alistaa näkyvänkin, vaikka jatkuvassa taistelussa.
Raamattu on Elämän leipä, mutta vain uskoontulleelle, vt. Hebr. 4:
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
Siis ravinnon sulautumisesta, sulamisesta on kysymys ja ”entsyymi” on Jumalan lahjoittama usko.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: ”Ja niin minä vihassani vannoin: ’He eivät pääse minun lepooni'”, vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
Tulimme uskoon/ kr. pisteuō – πιστεύσαντε , aorist tense’ssä, eli sijamuodossa, mikä kertoo ajan ja minkälainen tapahtuma.
Aika, eli kesto on jatkuva.
Tässä on myös olennaista, että uskoon tullaan tahtoen ja vapaaehtoisesti, ”.. me, jotka tulimme uskoon”.
Uskohan syntyy ihmiseen Sanan kautta, miten siihen voi ihminen vaikuttaa, siis syntymiseen? Tätä olen monesti ihmetellyt?
https://www.youtube.com/live/VaiAgUcLe_M?si=-o97nsjgRTidvbbK
Sen verran ihmisen vaikutusta tarvittaneen, että sanan julistajat ovat tärkeitä. ”Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista (Room. 10:14)?”
Tuohon julistustehtävään kuuluu toki Raamatun kääntäminen mahdollisimman monelle kielelle. Se ei ole aina ollut ihan yksinkertaista. ’Jokapäiväinen leipä’ on muuttunut ’puuroksi’ kulttuurissa, joka ei tuntenut leipää, mutta söi päivittäin hirssipuuroa. Maassa, jossa ei tunneta lampaita, on korvattu ’karitsa’ ’kiharakarvaisella porsaalla’. Siat ovat siellä arvokkaita kotieläimiä.
Martti,
Viittaat sekavuuteen. Raamatun sanoma on selkeä lukutaidottomallekin.
En viittaa Raamatun sekavuuteen vaan raamatunkäänöstyön ongelmiin. Toisinaan on tehtävä kekseliäitä ratkaisuja, jotta Raamatun selkeys säilyisi vaikkapa uusiguinealaiselle heimokielelle käännettynä.
Martti,
Se ei ole sekavuutta, että kertoo Itse Asian kullekin kielelle, eikä se ole edes ongelmallista, muuta kuin esimerkiksi sinulle, jolle hirssipuuro ei ole jokapäiväinen leipä. Tiedän kuitenkin, että sinulla on kokemuksia kyllä ”hirssipuuroalueeltakin”.
En kirjoita omista ongelmistanikaan. Kun otsikkommekin mainitsee kielitaidon, haluan muistuttaa, miten tärkeää on raamatunkääntäjien kielitaito. Ns itse asian välittäminen kielellä, jolle on ehkä itse ensin luotava kirjallinen muoto, vaatii kielitieteen perusteellista hallitsemista ja luovaa kekseliäisyyttä.
Juuri näin P.Martti ja ilman, että Jumala olisi Lähettänyt Poikansa, ei kukaan voisi uskoa.
”Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?”
Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”.
Joh.6:28-29
Ismo,
Jumalan teko on Isän veto Poikansa pelastettavaksi. Jo sadat kerrat olen sanonut, mutta kerta vielä:
Isä vetää ja siihen voi suostua tai olla suostumatta. Tästä alkaa ”työkumppanuus” tai ei ala.
”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”. Tämä taitaa olla yksi perustavista jakeista, kun oppia sidotusta rarkaisuvallasta on hahmoteltu. Se, ettei ihminen usko, on ihmisen teko.
Ismo,
Usko kasvaa sen jälkeen kun sen lahjan on uskoontulossa saannut. Uskoontulo, uudestisyntyminen ei linjaudun luonnolliseen syntymään, koska ihminen itse hyppää synnytyskanavaan. Sen jälkeen ”tapahtuu” se yksi ja ainoa, uudestisyntyminen, eli uskoontulo. Eli siitä lähtien alkaa työtoveruus Jumalan kanssa.
Uskoontulo on kirkon tuho ja siksi perinteiset kirkot vastustivat Pyhän Hengen viimeistä aaltoa, Asusa-kadun Hengen vuodatusta, koska uskoontulleet Pyhän Hengen kasteen elävöittämät muotojumaliset ja muotoihin kangistuneet, oitis ottivat yhteyttä kikkoonsa ja kertoivat esim. kirkkoherralle tästä Hengen vaikuttamasta uudesta olotilasta. Asiaan ei kommentoitu, eli vaiettiin tai vastustettiin. Esim. Kälviän kirkkoherra antoi ultimaatumin, kielillä puhuminen ja siihen liittyvä ”iloittelu” on lakattava tai lähdettävä. Uskoontulleet Hengellä kastetut lähtivät ja perustettiin yksi voimakkaimmista paikallisista helluntaiseurakunnista Suomessa.
Tuo viittauksesi Teologisen Instituutin oppineen teologian tohtorin luentoon on rajankäyntiä ihmisen oman haluamisen merkityksen ja Lutherin rajoittaman ratkaisuvallan kanssa. Hänen harhansa ja ristiriitaisuutensa noudattaa Lutherin ja Augustinuksen opetusta, joiden päälle kirkot on perustettu.
Jumalan seurakunta, ekklesia, on laskettu, perustettu apostolien ja profeettain laskemalle perustukselle.
Juuri uskoon tullut on hengellisesti vastasyntynyt. Eipä sellaisesta ole juuri työtoveriksi Jumalalle. Uskova tarvitsee opetusta ja kasvua. Apostolitkin olivat ensin oppilaita.
Martti, sanot noin koska muuten kirkko kaatuu.Jumala ei vaadi uskoontulleelta muuta kuin suostumusta ja siitä se sitten alkaa. – Olet saavuttamassa yhä väkinäisempiä ”tasoja”.
Älä turhaan huolehdi, kirkko ei kaadu. Se on rakennettu kalliolle.
”Siitä se sitten alkaa.” Aivan, alkaa ihan alusta, ei edes ensimmäiseltä luokalta vaan lastentarhasta.
”Jumala ei vaadi uskoontulleelta muuta kuin suostumusta.” Työ kuitenkin edellyttää osaamista ja kokemusta. Tunnen agnostikkoja, jotka ovat nuorina ja vastakääntyneinä osallistuneet innokkaasti evankeliointiin. Kun heiltä on vaadittu liian paljon liian varhain, he ovat turhautuneet ja kokevat nyt kaiken valheeksi.
Martti,
Uskon, että pystyt päätelemään, ettei minun huoleni ole kirkon kaatuminen tai sen pystyssä pysyminen. Jokainen seisoo herransa edessä, joka sitten pitää pystyssä omiin tarkoituksiinsa.
Olen sitä mieltä, ettet tiedä mitä on työtoveruus Jumalan kanssa! Tähän olettamukseen jatkan, että se on Jumalan toiminnan ”kanavan” jatkeena olemista. Eli työ on Herran, olet juuri uskoontullut tai 60 vuotta uskossa ollut. Kummassakaan tapauksessa ei ihminen voi mitään tehdä,Joh.15:
5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.Sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä” Uskoon tullut on oksa ja sen tehtävä on olla kiinni Puussa.
Mitä ”lastentarha”- ilmaisusi kirkastaa, ei kait mitään!
Jumala on voimallinen ja halukas pelastamaan halulliset. Muutaman kerran olen juuri viittaillut keski-ikänsä ohittaneeseen henkilöön, joka löysi pelastuksen vuosi sitten. Hänellä oli sama huoli kuin sinullakin, eli kelpoisuus Jumalan työtoveruuteen. Tämä huoli ilmeni siten, että hän sanoi ”en tiedä mitään, esimerkiksi Raamatusta”. Koska olen hänen rinnallaan kulkenut eikä hän ole ensimmäinen, niin pystyin pitkän aloittelijoiden rinnallakulkemisen perusteella neuvomaan ja vakuuttamaan, että Jumala kuulee jokaisen huolesi ja huokauksesi, sekä johdattaa askeleesi Kristuskalliolla Kirjoituksiin ja avaamalla jae kerrallaan tietoasi, koska ”.. lupaus päästä lepoonsa pysyy vielä varmana …”.
Tämä ”ekaluokkalainen” on välittömästi todistanut uskostaan. Moni hänen ystävänsä on asiaa ihmetellyt ja jopa naureskellut, mutta jokaiseen hän on tehnyt vaikutuksen, ei nerokkailla lauseparreilla, vaan kömpelösti ilmaisten, aidosti Kaikille on ilmeistä, että hän on siirtynyt pimeydestä valkeuteen, jossa uudessa olotilassa hän on tasa-arvoinen, täydellisesti vanhurskautettu pyhä, niinkuin me yli puolivuosisataa uskossa olleetkin.
Missä evlut kirkon piirissä vaaditaan uskoontulleilta agnostikoilta liikaa? Sinun lähipiirissäsikö?
”Tämä ’ekaluokkalainen’ on välittömästi todistanut uskostaan.” Senhän vastakääntynyt voikin tehdä, usein ymmärtääkseni haluaakin. Kolmiyhteisestä Jumalasta todistaminen ja hänen tahtonsa julistaminen onkin eri asia. Niin on Jumalan tahdon mukainen palvelutyökin. Olet sanojesi mukaan kulkenut pitkään aloittelijoiden rinnalla. En ymmärrä, miksi torjut ajatuksen juuri uskoontulleet rinnastamisedta sylilapseen. Eikö kokemuksesi todista juuri toista?
Martti,
Unohdat mitä kyseenalaistit kommentissani.
Jos haluat huomioida, niin kommentoin, otan huomioon sinulle vastatessani jokaisen kohdistuksesi eli pointtisi. Pyytäisin jos ei arvostamaan niin ainakin huomioimaan sen.
Siis laitoit kolme kommenttia, joihn jokaiseen vastasin. Älä jatka uusilla jutuilla, ennenkun selvität aikaisemmat kiinnnostuksesi ja niihin minun vastaukseni. Raamatussa on varoitus miehestä, joka peiliin katsottuaan unohtaa minkä näköinen hän on, eli sinun tapauksessasi mitä kritisoit, mihin kommentoit.
Siispä: on kysymys Jumalan työtoveruudesta, jonka katsot olevan epäraamatullista, niinkuin kyllä tekevät muutkin kannallasi olevat. Nyt kuitenkaan ei livahdeta pois aiheesta. Yritin selittää, että uskovan, uskoontulleen työtoveruus kytketään päälle Jumalan puolelta ja Jumala tekee heti uskoontulleen kykeneväksi toimimaan Hänen suunnitelmissaan. Meidän yleensäkin tulisi keskittyä meille kuuluviin Jumalan asioihin. Juuri uskoontullut todistaa ja lukee Raamattua ja toimii uskovien yhteydessä alkavassa armoituksessaan. Et muuten edes huomioinnut, varmaankaan, että TYÖ ON HERRAN, vaikka jokainen uskoontullut on Jumalan työssä Hänen työtoveri.
Ota edes yksi kohta tästä vastauksestani ja kommentoi siihen. Mennään sitten seuraavaan. Mutta jos et mene, niin palaa kommentoimaan toisaalla, jos uuden blogin avaan.
”En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut (Joh. 15:15).” Tämä on mielestäni merkittävä asiaan liittyvä kohta. Oppilaista tulee apostoleja, palvelijoista ystäviä.
”Mitä ’lastentarha’ -ilmaisusi kirkastaa, ei kait mitään!” Jos muutetaan ajatus viinipuun vertauksen kielikuviksi, hengellisesti lastentarhaikäinen on pieni vihreä verso, joka tuottaa hedelmää vasta saatuaan ajan myötä kasvaa täysimittaiseksi oksaksi.
”Raamatussa on varoitus miehestä, joka peiliin katsottuaan unohtaa minkä näköinen hän on, eli sinun tapauksessasi mitä kritisoit, mihin kommentoit.” Onhan tämä kuvaruutu jonkinlainen peili, vaikka ei tästä itseään näe. Mitä kommentointiin tulee, miksi tulisi palata siihen, mihin on jo kantansa ilmaissut tai katsonut tarpeelliseksi esittää tarkentavan kysymyksen? Kaikkiin lausumiin ei saa vastausta. Jos saa, voi tulla tarve uuteen kommenttiin. Keskustelu etenee.
Martti,
Löysään kantaani, koska kun tarkastelin ja vertailin kommentointeja minulta ja minulle, niin päädyin tulokseen sinun eduksesi. Tässä ja nyt näiden kolmen kommentin tiimoilla halusin perätä niihin näkemyksesi jatkoa, joka ei kuitenkaan ole tarpeen vaikka toivoinkin niin. Eli jatketaan!
Tämä peilistä itseään katseleva-vertaus minulle kuitenkin viestittää mm. että puhutaan asiasta, muttei enää itsekään muista mitä tarkoitti.
”Kun tarkastelin ja vertailin kommentointeja minulta ja minulle, niin päädyin tulokseen sinun eduksesi.” Mitä mahdat tarkoittaa tuolla edulla? Katsotko olevasi jonkinlaisessa arvostelijan asemassa?
Marti,
Tämä oli tunnustus, vaikka hyvin lievä. Lievä, ja raamatullisesti se on ollut korkein tasosi.
Eli ”tyydy siihen minkä sait”. (Humor)
”Tämä oli tunnustus, vaikka hyvin lievä. Lievä, ja raamatullisesti se on ollut korkein tasosi.” Edelleen ihmettelen, mistä arvelet saaneesi valtuudet arvioida kanssasi keskustelevien ’raamatullisuuden’tai muutakaan tasoa.
Martti,
Siinäpäs se!
1.Kor.2:
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
Teologinen dialogia perustuu Sokrate’en kautta alhaalta syntynyttä oivallusta, että kaksi vastakkaista kantaa päätyy dialogin kautta yhdessä sovittuun tai jopa hyväksyttyyn kantaan. Dialogia ei ole keskustelua, vaan Totuuden turhennusta, jopa sen liiskausta. Raamattu ei tähän johda, opasta. Raamattu ilmoittaa Jumalan Pojan antaman uskon kautta Totuuden, jonka voi vastaanottaa tai hyljätä.
”Raamattu ilmoittaa Jumalan Pojan antaman uskon kautta Totuuden, jonka voi vastaanottaa tai hyljätä.” Raamatun ilmoituksen mukaan Jumalan Poika itse on tuo Totuus. Se, että hänet torjuu, on inhimillistä. Se, että hänet ottaa vastaan on jumalallista. – Tämä ei kuitenkaan vastaa siihen, miksi katsot olevasi totuutta vartioiva poliisi.
Martti,
Kyllä kommenttini oli tarkoitus vastata, vaikkei tuohon uuteen muotoiluusi.
En usko, että minun olisi paikattava aukkoja käsittämisessäsi. On kysymys hengellisestä tutkiskelusta, mikä on mahdollista vain uskovalle. Poliisi-huomautuksesi on ilkeyttä, eli tauon paikka sinulle!
”Teologinen dialogia perustuu Sokrateen kautta alhaalta syntyneeseen oivallukseen, että kaksi vastakkaista kantaa päätyy dialogin kautta yhdessä sovittuun tai jopa hyväksyttyyn kantaan.” Tarkoitatko dialektiikkaa? Sokrateen kohdalla puhutaan sokraattisesta opetusmenetelmästä, joka perustuu opettajan esittämiin kysymyksiin. Tietääkseni tämä on juutalaisuudessa hyvin yleinen ja perinteinen metodi. Jeesus ei tehnyt poikkeusta: ”Kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: ’Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?’ Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen (Matt. 21:23,24).’l
Miten sinä Reijo näät lapset ja nuoret jotka eivät ole tulleet uskoon kuten helluntailaiset sen näkevät , niin joutuvatko he kadotukseen ? Eikö Jumala tahdo pelastaa kaikki ? Miten sinä näät ympärileikkauksen kasteen esikuvana , edeltäjänä Jumalan liitosta , siihen liittoon josta raamattu sanoo että se on tehty hänen verensä kautta ?
Timo,
Ei ole helluntalaista näkemistä, vaikka helluntalaiset kertovat sen mitä Raamattu opettaa, eli mitä siellä on luettavissa, ei tulkittavissa.
Ympärileikkaus kasteen esikuvana toimii lapsikasteeseen sakramentalisesti ajatellen. Ei ole uskoontulojuttu.
Vastasin, mutta se ei ole mielestäsi oikea vastaus. Voisitko jatkaa klikkaamalla ”Vastaus”- soikioon, koska muuten vaikutat asioita käsittävältä.
Timo,
Rehellinen vastaukseni:
Olen jokaiseen kohtaan vastannut. Et lue niitä tai et käsitä tai et hyväksy eli vastaus ei sinua miellytä. Ymmärtänet kai, että tähän sinun on nyt tyydyttävä.
Annan tämän ja sinun siimeisen kommenttisi olla vähän aikaa ja sitten sen poistan. Jämpytys on riitelyä.
Myös vastaus -soikiota ollaan pyydetty sinun käyttämään. Tässähän se ei ole ratkaisevaa, mutta puoleltasi oikuttelua.