Lukijani.
Kotimaa-lehden lukijoita rohkaistaan avaamaan yhä uusien mysteerikuvien saloja. Syyskuun alussa vuonna 2019 tunnistettavina oli kuusi miestä sekä linssiluteena henkilö, johon otsikko epäsuorasti viittaa. Viikkoa myöhemmin (7.9.2019) ilmeni, että kaikki kuvan henkilöt oli nimetty – seinällä oleva muotokuvan kohde mukaan lukien. Kymmenkunta vuotta aiemmin tämä istui itse kuvattavana pöydän päässä. Koska silloisesta tilanteesta tulee 4.6.2025 kuluneeksi tasan sata vuotta, lienee aluksi syytä valaista, miten sen kuvan salat avautuivat.
Arvoitus putkahti Finnan tarjonnasta
Finna.fi on hakupalvelu, joka tarjoaa linkkejä arkistojen, kirjastojen, museoiden ym. aineistoihin. Tein siellä hiljattain sukunimeä Kaila koskevan haun. Sivuosumana nousi esiin kuva nimeltä Savonlinnan tuomiokapituli. Lisätiedoissa kerrottiin sen valmistusajaksi 1910–1920-luku. Kuvan oli ottanut W. A. Sihvonen. Hän oli merkinnyt ostoksensa kohteeksi Savonlinnan tuomiokapitulin ja nimennyt henkilöitä pöydän äärestä vasemmalta ”asessorit Leo Gummerus ja Mannerman?” sekä sen päästä ”piispa Erkki Kaila”.
Tuomiokapituli on kollegio ja sellaisena se istuu vakiojärjestyksessä. Siten kaksi asessoria ei voi olla rinnakkain, vaan toisen vieressä on tuomiorovasti ja toisen sihteeri. Niinpä piti päätellä, että merkinnöissä on jokin virhe. Kuvaajan epävarmuuden paljasti myös kysymysmerkki toisen asessorin nimen perässä.
Löysin Kailan ja Gummeruksen avulla Kansalliskirjaston digiaineistosta Kirkon vuosikirjan 1926. Sivuilla 293–294 on esiteltynä Savonlinnan hiippakunnan tuomiokapitulin kokoonpano. Sieltä paljastuu, että Erkki Kaila nimitettiin piispaksi 2. vaalisijalta 8.4.1925.
Valokuvan ”asessori Mannerman” istuu salissa tuomiorovastin tuolilla. Oikeasti siinä on A. V. Kuusisto. Väitetty [Juho] Mannermaa oli hänkin tuomiorovasti, mutta Oulussa. Ja hän oli saanut tuoreessa piispanvaalissa enimmät äänet, mutta tuli siis vielä tuolloin ohitetuksi. Nimi lienee kuitenkin harhaannuttavasti painunut valokuvaajan mieleen…
Nimeämättömät henkilöt pöydän oikealla puolella ovat (vanhempi) asessori U. H. B. Paunu ja vt. sihteeri A. Hietaro. Notaari istuu eri pöydässä kuvan vasemmassa yläkulmassa. Hän on O. V. Koponen.
Henkilöitä on vertailtu aikalaislehdistöstä löytyviin kuviin, jotta tässä esitetyt tarkentavat tiedot pitäisivät paikkansa.
Ajoitus
Kuuden vuoden takaisen Kotimaan mysteerikuvan ajoituksen rajaus perustui siinä olevien henkilöiden virkakausiin. Samalla tapaa Finnan tarjoama kahden vuosikymmenen haarukka supistui aluksi välille 8.4.–30.6.1925. Siis päivästä, jolloin Erkki Kaila nimitettiin piispaksi päivään, jolloin vt. sihteeri Hietaron sijaisuus päättyi. Kun löytyi artikkeli, jossa kerrottiin piispan viranhoidon alkaneen 1.5. ja toukokuun olleen ns. muuttokuukausi, mahdolliseksi kuvausajankohdaksi jäi vain kesäkuu. Päätelmää vahvisti vielä tieto, jonka mukaan kapitulin uusi sijainti oli Viipuri 1.7.1925 lähtien!
Kansalliskirjaston digiaineistosta löytyi lopulta useita uutisia, jotka lukitsivat kuvanoton ajan täsmälleen. Sanomalehti Karjala kirjoitti lauantaina 6.6. otsikolla Merkkitapaus hiippakunnassamme. Uutisesta ilmenee, että piispa otti torstaina [4.6.] ”ensi kerran osaa tuomiokapitulin istuntoon” ja ”istuntosali oli tilaisuutta varten kukin koristettu.” Länsi-Savo kirjoitti kukista 8.6. vielä seikkaperäisemmin: ”Istuntosali oli tilaisuutta varten kukin kauniiksi ja juhlalliselta vaikuttavaksi koristettu.”
Voisiko kapitulikuvaa leimaavaa kukkarunsautta sen selvemmin korostaa?
Kolmas kerta toisena
Erkki Kaila toimi Viipurin piispana lähes kymmenen vuotta. Hän jäi pelkäksi tuomiokapitulin seinätauluksi – ja siten päätyi Kotimaan mysteerikuvan linssiluteeksi – siinä vaiheessa kun tarvittiin seuraajaa äkillisesti kuolleelle, vain viisi vuotta tehtävässä olleelle arkkipiispa Lauri Ingmanille. Kaila oli arkkipiispan vaalissa taas vasta toisella sijalla, nyt tuomiorovasti Einar Candolinin jälkeen, mutta tuli silti tammikuussa nimitetyksi arkkipiispan virkaan tämän ohi. Kailan kausi alkoi 1.2.1935.
Savonlinnan-Viipurin-Mikkelin, ev. lut. kirkkomme neljänneksi vanhimman hiippakunnan historia siis sisältää muitakin mielenkiintoisia sattumuksia ja yksityiskohtia kuin hiippakuntakaupungin vaihdoksia.
Sinun
Harmaa rovasti