Dietrich Bonhoeffer kuoli oikeiden asioiden puolesta. Tämä lausunto on tarkoituksella hänen pyhimys-pyhyyttään pienentävä, eli viittaan hänen omaan lausumaansa kirjassaan Ethik. 

”Kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa kuuliaisuus evankeliumille ja Jeesuksen sanoille pakottaa hänet tekemään syntiä. Rakkaus ja totuuden seuraaminen voi johtaa hänet tilanteeseen, jossa hänen on pakko rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, varastaa, pettää, valehdella ja jopa murhata.” Eli tyrannimurha olisi ”eettisesti oikeutettu, vaikkakaan ei synnitön teko”.

Eli ”oikeat asiat” olivat Bonhoefferin toiminnan syy, niin pappina kuin vastarintaliikkeen jäsenenä.  Hänen luterilainen korostus, ettei hän pitänyt itseään syyttömänä ei ollut lausunto parannuksen tekoa ennen eikä sen jälkeen, vaan kannustus tappamisiin, oikean syyn vuoksi. Tämä oman syyllisyytensä tunnustaminen kieltämättä näytti tunnustukselta, mutta vailla katumusta edustaa automaattista katumusta, jotta vanhurskautuksen ehdot täyttyisivät.

Eli Dietrich Bonhoefferin kyky ja rohkeus ovat eittämättömät ja lyö laudalta muiden vastarintaliikkeen johtajien toiminnan ja siinä mielessä tuo kunniaa Hitler-  vastaiselle toiminnalle ja siinä tehtävänsä henkensä menettäneille.