Miten ihminen voi ottaa vastaan Jumalallista viisautta ?. Usein puhutaan että Pyhä Henki kirkastaa ja tietysti Jumalallisen viisauden takana on Jumala . Voi kysyä miksi sitten se evankeliumi jossa ei ehtoja vaan rakkautta ja armoa ei uppoa suurimpaan osaan ihmisistä ? On väärä johtopäätös että ihminen toimii rationaalisesti ja että Jumala olisi tehnyt meistä ennenkaikkea rationaalisia olentoja jotka perustavat kaiken tiedon vastaanottamisen järkeen tai että meidän oma tahtomme määräisi meidän käytöstämme asioissa joissa voisimme ottaa Jumalallista viisautta vastaan . Ihminen on luotu lopulta niin että etsimme sitä kadonnutta , jossa on tarvetta löytää kiintymyssuhteita ja turvallisuutta . Tämä ilmenee hyvin ja on helppo todeta jo pienellä ihmisellä että hän alkaa etsimään kiintymyssuhteita ja myös turvallisuutta muista ihmisistä . Voisi ajatella että ihminen voi ottaa vastaan Jumalallista tietoa, viisautta niin ihmisten kautta kuin Jumalalta tietyssä ympäristössä jossa vaikuttaa armo ja rakkaus .
Teologinen totuus kerrottuna raamatun tekstien kautta toisin ajattelevan kanssa ei muuta toisen käsitystä vaikka sana olisi selvä koska ihminen ei pyri löytämään vastausta siihen vaan torjuu . Kuten riitatilanteissa ihminen joko lamaantuu , lähtee pakoon tai hyökkää vastaan ja silloin ihminen on kyvytön selvittämään riitaa toisen kanssa . Psykologiassa puhutaan sietoikkunasta jossa voimme toimia hyvin muttei sen ulkopuolella . Ajattelen että seurakunnalla on iso rooli sen tiedon perille saattamisessa juuri luomalla sellaisen ilmapiirin jossa ollaan siellä ”sietoikkunassa”. Huono ilmapiiri on huono paikka vastaanottaa viestiä ja se usein johtaa pakoonjuoksemisena seurakunnasta . Joku lamaantuu ja joku vastustaa tai jotkut juoksevat pakoon . Siksi on yksittäisen ihmisen jopa mahdotonta vaikuttaa millään tavalla kirkkoon jos se ei elä sietoikkunan sisällä vaan se tekee noita kolmea asiaa jokaiselle jotakin niistä . Lapset ovat hyvin oppivaisia kun heille tarjotaan turvallinen yhteisö jossa voi syntyä kiintymyssuhteita jossa oppiminen on helpompaa ja parempaa .
Perhe on hyvä esimerkki tästä että rakkaudellisessa ilmapiirissä lapset oppivat ne periaatteet jotka vanhemmilla ovat jos siellä on rakkautta .
Jumala siis jakaa tietoa rakkauden käsivarsin , koska hän on rakkaus . Niin Jumalan tahto on että olemme Kristuksessa siinä hänen rakkaudessa jossa voimme oppia tuntemaan Jumalan salaisuuden Kristuksen . Näinhän Paavali kirjoittaa kolossalaiskirjeessä että Srk ssa sydämet yhteenliittyinä rakkaudessa saisi oppia tuntemaan Kristuksen , jossa on kätketty kaikki viisauden ja tiedon aarteet .
Myös Jumalasta eksynyt ihminen tulee rakkauden kautta Jumalan yhteyteen takaisin , kuten tuhlaajapoika . Ilman rakkautta ei ole mitään eikä ilman sitä synny elämää Kristuksessa . Laki on tarkoitettu vasta elämän tielle kasvattajaksi mutta sekin on meidän parhaaksi annettu rakkaudella .
Meidät on opetettu ja niin myös uskomme että olemme rationaalisia ja sitten käytämme tunteita hyväksi , kuten tekoäly väittää , mutta se ei vaan elämässä näyttäydy niin , jos ihmisen järki olisi todella viisas ja rationaalinen niin ei se kadotuksen tietä kulkisi . Vaikka enkeli tulisi julistamaan tai kuollut tulisi julistamaan tuonpuoleisesta elämästä niin se lopulta ei saa ihmisiä uskomaan . Näin tosin on paljon uskonsuuntia joissa uskotaan rationaalisesti , että kun saadaan ihmeitä aikaan niin ihmiset kääntyvät . Se on vastoin raamatun sanaa mutta myös väärä kuva ihmisestä ja Jumalan tahdosta .
Niinpä Lain ja Armon jännite ei katoa kuin kuolemassa, jolloin vapaudumme lopullisesti perisynnistä, joka on meissä kuoleman aiheuttaja.
Toisaalta me voimme jo nyt elää Kristuksessa Vapaana ilman pelkoa, Uskon kautta, sillä tekomme ovat kaikki Jumalassa tehdyt ja Kristuksen tähden voimme elää ” Pyhän huolettomuuden” aikaa elomme päivät… Odotamme kärsivällisesti lunastusta, vaikka lihamme edelleen kärsii synnin tähden, yhdessä Kristuksen kanssa.
Moni ajattelee Kristittynäkin, kuitenkin edelleen, että Armo on liian vapaata ja halpaa, kun hän sanoo: ”Sittenhän ihminen voi tehdä mitä tahansa…” ja paljastaen näin, vain oman vanhurskautensa pyrkimykset… Joka näin ajattelee, luottaa vielä edelleen omaan uskonnollisuuteensa ja hengellisyyteensä.
Idän uskonnoissa ja Juutalaisuudessa myös ”oman vanhurskauden” tavoittelemisessa on kaunis ulkokuori ja valheilla siloiteltu omatunto, joka on kuitenkin sokea itselleen, mutta muiden vääryydelle kyllä löytyy herkkyyttä, ollaan tarkkoina omista oikeuksista, koska tiedetään hyvin lait ja velvollisuudet, joita tulee noudattaa…
Paavali kirjoittaa näistä ”oikeassa olevista” lain noudattajista hyvin: ”Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.” Room.10:2-3
Ortodoksisuudesssa Kristuksen Laki on Sydämeen Kirjoitettu Vapauden Laki. Kristus ei ainoastaan täyttänyt Vanhan testamentin lakia, vaan Hän muutti sen sisäiseksi, Pyhän Hengen kautta sydämeen kirjoitetuksi rakkauden laiksi. Tämä ”Kristuksen laki” on vapauden laki, koska kun ihminen kasvaa rakkaudessa, hän alkaa luonnostaan ja vapaaehtoisesti tahtoa samaa kuin Jumala. Lain noudattaminen ei ole enää ulkoinen pakko, vaan sisäinen halu elää yhteydessä Jumalaan ja lähimmäisiin.
Näin ollen laki ei ole ensisijaisesti syyttäjä, vaan Jumalan ihmisrakkaudesta kumpuava opas ja ”lääke”. Se on annettu suojelemaan ihmistä synnin tuhoavilta seurauksilta ja ohjaamaan häntä hyveelliseen elämään, joka on ihmisen luonnon mukainen tila. Laki auttaa ihmistä puhdistamaan sydäntään intohimoista ja suuntaamaan tahtonsa kohti Jumalaa.
Käskyjen, lain noudattaminen on olennainen osa kilvoitusta. Se on ihmisen rakkaudellinen vastaus Jumalan armoon, ei yritys ansaita pelastusta. Pelastus ei ole myöskään ensisijaisesti yksittäinen juridinen julistus, vaan elinikäinen prosessi, theosis (jumalallistuminen). Tässä prosessissa ihminen kasvaa Jumalan armosta ja omalla vapaaehtoisella myötävaikutuksellaan (synergia) yhä enemmän Jumalan kaltaisuuteen. Laki on siis kirkossa parantava lääke ja ortodoksinen teologia suhtautuu Jumalan lain säädöksiin dynaamisesti ja Kristus-keskeisesti.
Lisäämpä tuohon vielä erään tärkeän huomion, jos haluaa ymmärtää luterilaista ja ortodoksista lain tulkintaa. Luterilainen että ortodoksinen kirkko pitävät Jumalan lakia, erityisesti Kymmentä käskyä, Jumalan ilmoitettuna ja pyhänä tahtona. Erot eivät koske niinkään lain sisältöä, vaan sen tarkoitusta, roolia ja suhdetta evankeliumiin ja ihmisen pelastukseen.
Luterilaisuudessa keskeinen tulkintakäsite on lain ja evankeliumin jyrkkä erottelu. Ortodoksisuudessa taas korostuu ihmisen ja Jumalan välinen yhteistyö (synergia) matkalla kohti jumalallistumista (theosis), jossa laki on pedagoginen opas.
Varmaan juuri noin miten Sami kuvasi eroa suhteessa lakiin . Luterilainen ajattelu on varmaan tulokulmaltaan erilainen kuin ordodokseilla vaikkapa totuuskäsitteeseen tai suhde raamatunsanaan Jumalan puheena , totuutena meille .
Parannus , uudistus luterilaisuudessa tapahtuu yksin hengen kautta ( uudistukaa mielenne hengeltä eli meidän mielessämme asuvan Kristuksen hengen kautta ( ef 4:23) . Parannusta ei apostolisen uskon mukaan pidetä raskaana lainomaisena pyrkimyksenä jossa syntinen luonto lopulta aina voittaa . Jeesus sanoo että hänen ikeensä on sovelias ja kuorma keveä . Tämä voi olla totta vai sanojen kautta : minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen sisimpäänne ja vaikutan että te vaellatte minun käskyjeni mukaan ja pidätte ne . Kaikille uskoville tämä lupaus on annettu . Lihassa tai lihan kanssa emme voi mutta Kristuksessa , hänen Hengensä kautta ja lain kautta tämä on mahdotonta . Jumalan laki vaatii uhkaa ja rankaisee , mutta ei kykene tuottamaan henkeä ja elämää kuten evankeliumi lupaa
Timo kirjoitat; ”Jumalan laki vaatii uhkaa ja rankaisee , mutta ei kykene tuottamaan henkeä ja elämää kuten evankeliumi lupaa”
Ortodoksinen kirkko opettaa, että Pyhä Henki on ”Herra ja eläväksi tekevä”, joka lähtee Isästä. Ihminen ei voi tuottaa Häntä omilla teoillaan, kuten lakia noudattamalla.
Sen sijaan Pyhän Hengen lahja annetaan ihmiselle kirkon sakramenttien eli mysteerioiden kautta. Erityisesti mirhavoitelun sakramentissa, joka toimitetaan heti kasteen jälkeen, kastettu saa Pyhän Hengen sinetin. Tällöin ihmisestä tulee Pyhän Hengen temppeli, ja hän saa armon ja voiman elää kristillistä elämää.
Keskeinen opetus on, että laki voi osoittaa tien, mutta se ei anna voimaa kulkea sitä. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksessa Jeesuksessa, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista” (Room. 8:2).
Elämän päämääränä ei ole lain kirjaimellinen noudattaminen, vaan Hengen hedelmien (Gal. 5:22–23), kuten rakkauden, ilon ja rauhan, tuottaminen. Nämä eivät synny lain tekojen kautta, vaan ne ovat seurausta Pyhän Hengen läsnäolosta ja vaikutuksesta uskovan elämässä
Ortodoksisen opetuksen mukaan Jumalan laki on pyhä ja hyvä opas, mutta se ei voi antaa tai tuottaa elämää. Elämän antaa Pyhä Henki, joka saadaan lahjana kirkon mysteerioissa ja joka vaikuttaa uskovassa, antaen tälle voiman elää Jumalan lain mukaisesti rakkaudessa.
Timo, oletko ikinä ajatellut miten Vanhan testamentin ihmiset täyttivät lakia, kun heillä ei ollut Pyhän Henkeä kuten Uuden liiton kristityillä. Miten ja mistä he saivat voimansa jos vertaamme näitä keskenään.
Uskon kautta ihmiset pelastuvat , niin vanhassa testamentissa kuin uudessakin. Laki ei saanut aikaan täydellistä puhdistusta synneistä . Kolmiyhteinen Jumala on ollut läsnä niin vanhassa testamentissa kuin uudessakin. Kristus tuli ihmiseksi ja hän edusti koko ihmissukua kun meni ristinkuolemaan ja tuli uhriksi meille kaikille ja nyt kaste ja usko määritellään pelastukseksi meille. Kristus täydellisenä uhrina ja pelastuksena , Kristuksen kuolemaan kastettuina ja uskovina olemme jo liitetty hänessä taivaallisiin , kuten Paavali opettaa , olemme siis täysin pyhiä Kristuksessa nyt ja lihamme puolesta vielä synnin alaisuudessa . Room 10 : Kristus on lain loppu . Hebrealaiskirje 10-11 kuvaa taas uskonvanhurskautta . Huonostihan syntiinlangennut ihmiskunta on Jumalan tahtoa noudattanut , siksi lakikin lisättiin jälkeenpäin meidän rikkomustemme tähden kirjoittaa Paavali Galatalaisille .
Aikaisemmin Sami siteerasit Galatalaiskirjeen 5 luvun kohtaa , jossa Paavali puhuu hengen hedelmästä ja elämästä vapaudesta Kristuksessa , niin aikaisemmin Paavali kertoo :
4Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle.
Timo, juuri näin väärä juutalainen vaara;
”Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.”
Juutalainen Aabraham ei langennut tähän väärään juutalaisen lahkon vaaraan;
” Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?”
Olen varmaan sinun Sami innoittamana yrittänyt ”tiedon turistina” perehtyä ordodoksikirkon oppiin . Ja mielestä siinä ajattelussa on myös filosofisia ajattelun piirteitä , jotka sulkee pois ihmisen elämän todellisuudesta ne totuudet jotka tulevat syntisyydestä ja toisaalta Kristuksen jo täytetystä työstä . Ei kaikkinensa , mutta kun luulee täysin menevän metsään niin ordodoksioppi kuitenkin pyrkii raamatun sanaan . Tätä on vaikea kuvata , mutta luterilainen usko kiinnittyy vahvasti raamatun teksteihin ja helppo löytää yhtenäinen teologia . Lutherin tuoma raamattu ylin auktoriteetti ei toimi vanhoissa kirkoissa . Ei myöskään monissa protestanttisissa suuntauksissa , vaikka sitä julistetaan että raamattu on ylin ohje . Uudestikastajille jos otetaan 10 kohtaa kasteen merkityksestä raamatusta niin et saa edes selityksiä vaan sinut tuomitaan ja ei haluta keskustella . Joskus tuntuu että miten voi opista keskustella jos meillä ei ole yhtenäistä totuutta jonka voimme tarkastaa selvästi ja luottaa siihen ja pitää sitä Jumalan ilmoittamana. Luterilaista uskoa on haluttu jäsentää niin katekismuksien tunnustuskirjojen yksimielisyyden ohjeen ja uskontunnustuksien avulla , mutta silti se täytyy Jumalan sanan valossa tulla elävänä ja puhtaana evankeliumina , samalla julistaen lakia ja kehoitusta parannukseen . No tämä henkilökohtaista mietiskelyä asian tiimoilta . Mielenkiintoista kieltämättä , kuuntelin veritas foorumin dabettia jossa serafim oli toisena , hänellä on mielyttävä tyyli puhua vaikka välillä tuntuu hänen vertaukset liikkuvan hiukan asian vieressä ja sisältää mielestäni irti todellisuudesta määriteltyjä olettamuksia , esim metafysiikasta ja ulkopuolisesta oletetusta todellisuudesta , joihin ihmisellä olisi tie mennä ja löytää jotain hyvää . Silloin tulee mieleen että miten kun Kristuksessa on kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Katolilaisuudessa on selvästi taikauskoa mukana , mutta isoissa kirkoissa on niin paljon että ei voi yleistää .
Kristinuskossa on paljon eri fisofisista suuntauksista lainattuja käsitteitä, kirkko käytti näitä hyväkseen. Kirjoitat: ” Lutherin tuoma raamattu ylin auktoriteetti ei toimi vanhoissa kirkoissa .” Tämä on totta, ajattelen niin, että Luther katolisena oli pettynyt katolisuuteen ja yritti ratkaista asian ” yksi kirjoitukset” argumentaatiolla. Vastaava kehitys jatkuu luterilaisuuden sisällä, luther ikään kuin on tämän arkkitehti.
Sami :
Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?” Ei !
Aabraham uskoi ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi , usko synnytttää tekoja ei toisin päin
Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen, sillä sen, joka Jumalan luo tulee, täytyy uskoa, että hän on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
7. Uskon kautta valmisti Nooa saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi. Ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli vanhurskauden perillinen uskon mukaan.
8. Uskon kautta Aabraham oli kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen paikkaan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
9. Uskon kautta hän oli muukalaisena lupauksen maassa kuin vieraassa maassa asuen teltoissa, kuten Iisak ja Jaakob, jotka olivat saman lupauksen perillisiä.
10. Sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka suunnittelija ja rakentaja on Jumala.
11. Uskon kautta Saarakin sai voimaa siemenen perustamiseen, ja synnytti yli-ikäisenä, koska hän luotti lupauksen antajaan.
12. Sen tähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuoleutuneesta, niin suuri joukko, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin hiekkaa meren rannalla, lukematon määrä.
13. Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä saavuttaneet luvattua, vaan he olivat nähneet sen kaukaa, siitä iloinneet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
14. Sillä ne, jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.
15. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, olisihan heillä ollut aikaa palata takaisin,
16. mutta nytpä he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sen tähden Jumala ei häpeä heitä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalakseen, sillä hän on valmistanut heille kaupungin.
17. Uskon kautta Aabraham uhrasi koetukselle pantuna Iisakin, uhrasi ainosyntyisen poikansa, hän, joka oli ottanut vastaan lupaukset
18. ja jolle oli sanottu: ”Iisakista on kutsuttava sinulle siemen”,
19. sillä hän päätteli, että Jumala on voimallinen herättämään kuolleistakin, minkä vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.
20. Uskon kautta Iisak antoi Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevia asioita.
21. Uskon kautta Jaakob siunasi kuollessaan molemmat Joosefin pojat ja rukoili sauvansa päähän nojaten.
22. Uskon kautta Joosef muistutti kuoleman lähestyessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistaan.
23. Uskon kautta Mooseksen vanhemmat pitivät häntä heti hänen syntymänsä jälkeen piilossa kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana, eivätkä he pelänneet kuninkaan käskyä.
24. Uskon kautta Mooses kieltäytyi suureksi tultuaan siitä, että häntä kutsuttaisiin faraon tyttären pojaksi.
25. Hän valitsi mieluummin vaivan kärsimisen yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saada synnistä lyhytaikaista nautintoa,
26. katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet, sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohden.
27. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa, sillä koska hän ikään kuin näki hänet, joka on näkymätön, hän kesti.
28. Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisen ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.
29. Uskon kautta he kulkivat Punaisen meren yli kuin kuivalla maalla, jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
30. Uskon kautta Jerikon muurit kaatuivat, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.
31. Uskon kautta portto Raahab pelastui joutumasta tuhoon yhdessä epäuskoisten kanssa, kun oli rauha mielessään ottanut vakoojat luokseen.
32. Ja mitä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, ja myös Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista,
33. jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupausten toteutumista, tukkivat leijonien kidat,
34. sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat voimakkaiksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukkoja.
35. On ollut naisia, jotka ylösnousemuksen kautta saivat kuolleensa takaisin. Toisia kidutettiin, eivätkä he ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen.
36. Toiset taas saivat kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta.
37. Heitä kivitettiin, sahattiin rikki, kiusattiin ja surmattiin miekalla. He kiertelivät ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteessa, ahdistettuina ja pahoinpideltyinä.
38. – Maailma ei ollut heidän arvoisensa. – He harhailivat erämaissa, vuorilla, luolissa ja maakuopissa.
39. Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat saaneet todistuksen, he eivät kuitenkaan saavuttaneet luvattua.
40. Jumala on näet varannut meitä varten jotakin parempaa, ettei heitä ilman meitä tehtäisi täydellisiksi.
Timo; ” Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.” Aivan usko synnyttää tekoja, usko ja teot kuuluvat vanhurskauteen ja pelastukseen.
Timo kirjoitat: ”Olen varmaan sinun Sami innoittamana yrittänyt ”tiedon turistina” perehtyä ordodoksikirkon oppiin .”
En kadehdi tilannettasi, tämä on luterilaiselle kova savotta. Onnea matkaan.
Niin tärkeä tiedostaa mitä ennen uskoa ja mitä sen jälkeen . Elävä usko synnyttää tekoja , siis usko . En Sami luovu Jumalan sanan ilmoituksesta eikä minun ajattelua muuta vaikka patristisien isien ja kaikkien kirkkoisien ja kaikken tradition oppisin ja ymmärtäisin , koska aipstolinen usko on talletettu ja se on muuttumaton . Yksikin raamatun ulkopuolinen vastakkainen käsitys täytyy hylätä epäsopivana ja vääränä . En etsi vanhoista kirkoista tukevampaa ja parempaa perustusta mikä on Kristuksessa ja raamatun teksteissä ja apostolisesta uskosta sanoitettu luterilaisen opin yhtenäväisyydessä raamatun sanaan sidottuna . Etsitään kaikki Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskautta niin saamme elämässä kaiken mitä tarvitsemme . Tämä on mielen utelilaisuutta, ei tarkoitus etsiä vikoja ja harhoja ja ajattelen sen jollain lailla kuuluvan yleissivistykseen kristityllä . Onhan vanhat kirkot vanhoja ja on älyllisesti rehellistä tiedostaa tradition merkitys , vaikka elämme Suomessa armonvuotta 2025 . Luterilainen uskon käsitys armoon ja Kristuksen täydelliseen sovitustyöhön nojaten ei halua jakaa taivaspaikkoja .
Timo kirjoitat; ” Elävä usko synnyttää tekoja ” Tämä on totta. Tunnetko kristillistä kirkkoa joka opettaisi toisin?