Joulu on kristikunnan tärkein juhla pääsiäisen ohella. Jo se, että Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi ja yhdeksi meistä, on valtava kunnianosoitus meille. Kaikkien ihmisten ihmisarvo on siksi ääretön, jota ei voi rahassa mitata. Jumala on luonut meidät ja Kristuksen verellä lunastanut eli vapauttanut synnistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta. ”Te olette kalliisti ostetut.” (1. Kor. 6:20, 1. Kor. 7:23).
Enkeli jouluyönä ilmoitti kaikelle kansalle eli kaikille ihmisille tämän suuren ilon ja valtavan tärkeän asian. (Luuk. 2:10). Tiesitkö, että Paavalillakin on oma jouluevankeliumi julistettavana. Se kuuluu: ”Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.” (Gal. 4:4-5).
Enkelit jatkavat puhettaan ja ilmoittavat: ”Teille on syntynyt Vapahtaja.” (Luuk. 2:11). Luther sanoo: ”Ja eivätkö ne ole, niin kuin jo mainitsin, onnettomia olentoja, jotka tämän kyllä kuulevat, mutta eivät kuitenkaan siitä välitä, vaan antavat aarteen olla koskematta, ajatellen sen sijaan vain, miten saisivat arkkunsa rahoja täyteen, rakentaisivat uhkeita taloja ja eläisivät ylellisyydessä.” (Huonepostilla, s. 65, SLEY, 1945.)
Luther jatkaa vielä: ”Teidän Vapahtajanne hän (Jeesus) on. Ottakaa siis hänet vastaan, tehän sellaista Vapahtajaa tarvitsette, joka teidät pelastaa synnistä ja kuolemasta.” (Huonepostilla, s. 67, SLEY, 1945.) Kasteessa meistä tuli Jumalan lapsia ja omia. Ja kasteen lahjan me otamme uskoen vastaan.
”Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.” (2. Kor. 6:1). ”Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.” (1. Tim. 1:15).
”Meidän tulee sydämellisesti iloita tästä suuresta lahjasta, nimittäin autuudestamme (pelastuksestamme), niin kuin kaikki Jumalan pyhät, varsinkin Jesaja, Paavali ja Maria ennen iloitsivat. Profeetta Jesaja kirjoittaa, 61:10: ”Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee Jumalassani; sillä hän puetti minut autuuden vaatteilla.” Paavali sanoo 2 Kor. 6:10. ”Me olemme murheellisia mutta aina iloisia.” Ja Maria sanoo: Luuk. 1:46-47: ”Sieluni suuresti ylistää Herraa, ja henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.”” Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarreaitta, s. 214, SLEY, 1925. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Joulun aikaan on tärkeää käydä seurakunnan tilaisuuksissa ja messussa. On myös hienoa laulaa yhdessä vaikka kauneimpia joululauluja. Kannattaa myös esim. hiljentyä lukemaan jotakin hyvää ja rakentavaa hartauskirjaa ja Raamattua ja rukouksessa tuoda asiansa, ilonsa ja murheensa, Jumalalle. Joskus on vähän ikävällä tavalla vähätelty niitä ihmisiä, jotka käyvät tilaisuuksissa vain jouluna. Mutta hyvä kun käyvät edes silloin!
Jos pappi osaa asiansa ja julistaa silloin sanaa oikein, sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus ihmisiin. Jumalan sana ei Jumalan tykö tyhjänä palaja ja palaa. ”Vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” (Jes. 55:11).
Sukulaisten ja ystävien tapaaminen jouluna on inhimillisesti katsoen yksi joulunajan kohokohdista. Kunpa vain silloin ihmiset eivät hakisi jouluiloa viinasta, huumeista, huoruudesta ja ylensyömisestä ja muusta turhuudesta. Rauhallista ja iloista maailman Vapahtajan, Jeesuksen, syntymäjuhlaa kaikille lehden lukijoille!
Jokainen on saanut ainakin yhden joululahjan, joka on paras kaikista lahjoista, seimen Jeesus-lapsen. ”Hyvä Paimen, uhrilammas, Tallin seimess` uinahtaa. Poika Isän ainokainen Ihmiskunnan vapahtaa. Kiiruhtakaa seimen luota Golgatalle katsomaan, Kuinka kaikki synnin taakat Herra poistaa kuollessaan. Veisatkaamme vanhat, nuoret, Kunniaksi Jeesuksen! Nyt jo maiset äänet yhtyy Kiitosvirteen enkelten.” (SK 18:3-5, vuoden 1984 painos.)
Mika Rantanen, Todistaja-lehti, s. 19-20, N:o 6, Marras-Joulukuu 2025.
RUKOUS SOPIVAISUUDESTA
Ijankaikkinen ja kaikkivaltias Jumala! minä tunnustan ja valitan sinun edessäs, että minä usein olen kantanut vihaa ja kateutta lähimmäistäni vastaan, ja kuin hän minun jollain muotoa vihoittanut on, ollut nopia vihaan ja en valmis ystävyyteen, ei ajatellen minun lyhykäistä ikääni, ja sinun tulevaista ankaraa tuomiotas kaikkein niiden ylitse, jotka mielistyvät lihan töihin, riitaan, kateuteen, vihaan ja toriin. Mutta minä rukoilen sinua laupias Jumala, ettäs tahtoisit anteeksi antaa minulle tämän suuren synnin, Jesuksen Kristuksen ansion tähden, ja antaa minulle hyvän suosiollisen ja leppyisen sydämmen, niin että minä mielelläni taitaisin anteeksi antaa minun lähimmäiselleni hänen vikansa ja rikoksensa niinkuin sinä minulle minun moninaisen velkani armosta anteeksi antanut olet; ja niin seurata minun rakasta Herraani ja Vapahtajaani, laupiudessa ja hiljaisuudessa, rakastaa minun vihollisiani, rukoilla hyvää heidän edestänsä, jotka minua vihaavat, ja ei ikinä toivottaa heille mitään pahaa, vaan vaeltaa rakkaudessa niinkuin Kristus minua rakastanut on, jolle sinun ja Pyhän Hengen kanssa olkoon kunnia ja ylistys nyt ja ijankaikkisesti! Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumikirja, s. 850-851, Raumalla 1963, O.Y. Länsi-Suomen kustannuksella.
Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet luonut toiset meistä lahjakkaiksi, toiset lahjattomiksi. Mutta kaikille meille sinä olet antanut tilaisuuden uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen ja saada hänessä osaksemme taivasten valtakunnan armo ja se viisaus, joka on kaikkea ihmisymmärrystä ja tietoa ylempi. Auta, ettei kukaan meistä halveksisi toistaan, vaan sinun armosi perillisinä kunnioittaisimme toisiamme ja rakastaisimme toinen toistamme ja kaikkia ihmiseksi luotuja.
Jaakko Haavio, Taivaan avain, s. 87, WSOY, 1965.
Hiukan särähtää korvaa tuo lahjattomuus kristilliseltä kannalta katsottuna . Sana lupaa jokaiselle Pyhän Hengen lahjan kasteessa ja onko ruumiissa turhia osia ? Paavali kuvaa seurakunta ruumista eri tehtävien kautta ja Jumala viisaudessa on antanut meidän keskelle sairaita , köyhiä , rikkaita terveitä jne . että me oppisimme näiden kautta ja samalla rakentuisimme niiden lahjojen ja ominaisuuksien kautta tuntemaan Kristuksen . Tunsin miehen joka ei saanut suoraan leikattua sitä alustaa mihin voisi maalata kuvan , mutta hän osasi maalata siihen hienon kuvan sille alustalle . En usko että lahjattomia ihmisiä on ja sitä on mahdoton uskoa Raamatun sanan valossa että etteikö Jumala olisi antanut lahjoja kaikille hänen ruumiinsa yhteyteen ja olla osana siinä . Merkityksellisyys on Jumalan silmissä eri asia kuin meidän silmissä . Sairaudet on yksi asia , joita Jumala käyttää usein monen ihmisen siunaukseksi , vaikka yksi ihminen sairastaa ja kärsii . Kuten Kristuksen kärsimykset tulivat monille siunauksiksi .
Joulun sanoma kuvaa pientä Jeesus lasta , jossa avuttomuudessa on se suuruus ja rakkaus ja tähän rakkauteen Jumala tahtoo meidänkin sydämet tänä jouluna liittää . Saamme rukoilla että tämä elämän salaisuus saisi kaikua kaikissa kirkoissa joulun aikaan ja tulla elämäksi ihmisten arkeen ja elinajaksi .
Timo, takerrut liikaa yhteen sanaan. Sinun pitäisi nähdä mieluummin tämä rukous kokonaisuutena. Siinähän kuitenkin rukoillaan myös: ”Auta, ettei kukaan meistä halveksisi toistaan, vaan sinun armosi perillisinä kunnioittaisimme toisiamme ja rakastaisimme toinen toistamme ja kaikkia ihmiseksi luotuja.” Joidenkin oikein lahjakkaiden rinnalla jotkut saattavat näyttää lahjattomilta, vaikka eivät sitä oikeasti ole. Voisiko sitä sanaa ”lahjattomuus” ajatella näin?
Dosentti Matti Myllykoski(!) minulle aikoinaan Uuden Testamentin kreikkaa Helsingin yliopistossa opettaessaan sanoi kreikankielisen sanan σωτήρ ”sooter”, Pelastaja, esiintyvän koko UT:ssä vain yksikössä eikä lainkaan koskaan monikossa (esim. Pelastajat). Siten UT tuntee vain yhden Pelastajan eli Vapahtajan, joka siis on Jeesus Kristus, hän sanoi. Sanasta tulee myös sana soteriologia eli Raamatun pelastusoppi. Nämä tällaiset opetukset ovat todellisia helmiä opiskeluajoilta!
Kerran kauan sitten eräs mies oli syytettynä rikoksesta oikeudessa. Se taisi olla hevosvarkaus. Hän sanoi tuomarille, ettei itse ole tehnyt tätä rikosta, vaan se oli hänen vanha Aataminsa. Tuomari sanoi, että hän antaa tämän rangaistuksen sinun vanhalle Aatamillesi eikä sinulle itsellesi. Näin muistelisin kerrottaneen. Pastori ja Helsingin teologisen tiedekunnan dosentti Timo Eskola kertoi tämän tapauksen eräällä luennolla, joka käsitteli Roomalaiskirjettä.
Timo J. Eskola vastasi seinällään, kun kysyin häneltä, että muistaako hän tämän kertomuksen: ”Kyllä kyllä. Se oli Roomalaiskirjeen avainkohtia. Opetus antinomismin vaaroista.” Antinomismihan tarkoittaa lain hylkäämistä.
Mua Vapahtaja varjele,
elämän myrskysäältä.
Ja auta turvaan perille,
kun viimein lähden täältä.
Charles Wesley (1707-1788)
Luoja ruokkii kyllä linnut, mutta ei hän heitä ruokaa niiden pesään.
Intialainen sananlasku.
Kun olet kastettu Kristuksen kuolemaan (Room. 6:3) ja siinä päällesi pukenut Kristuksen (Gal. 3:27), joka on Herra meidän vanhurskautemme (Jer. 33:26), niin tähän taivaskelpoiseen vanhurskauden pukuun saat joka hetki pukeutua uskossa ja mennä siinä puvussa Jumalan riemun valtakuntaan.
H. J. Pätiälä ja P. J. I. Kurvinen, Raamatullinen uskonoppi, s. 7, Concordia ry, 2021.
Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. 1 Joh. 1:8.
En tunnusta meissä olevan mitään täydellisyyttä tässä elämässä. Tämä olisi suurin kaikista erehdyksistä. Kristus on ainoa täydellisyytemme, kaikki kristillinen täydellisyys on ainoastaan Jeesuksen veressä; se on meille siirretty (luettu), ei meissä oleva täydellisyys.
Nicolaus Ludwig von Zinzendorf, (1700 -1760), saksalainen kreivi sekä herrnhutilaisuuden perustaja ja johtaja, joka joutui myöhemmin pakenemaan viranomaisia Yhdysvaltoihin. ARMOA ARMOSTA, s. 106-107, SLEY, 1966.
Niin käy siis, että se joka uskoo Kristukseen, saa köyhyydessä tuntea rikkautta, häpeässä kunniaa, murheissa iloa ja kuolemassa elämää, ja hän säilyttää kaiken tämän sellaisessa uskossa, joka pitäytyy Jumalan sanoihin ja kaikkea tätä Jumalalta odottaa.
Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 30-31, 1941, SLEY.