Vaikka kristityt kuolevat, he eivät ole kuolleet, vaan he nukkuvat, jopa nukkuvat niin vienosti, että Kristus voi heidät yhdellä sanalla herättää. Martti Luther, Huonepostilla, s. 635, SLEY, 1945.
Jeesus sanoi Lasaruksestakin: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”. (Joh. 11:11). Jeesus huusi suurella äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” (Joh. 11:43-44). Ja Lasarus käveli ulos haudasta, vaikka oli maannut haudassa neljä päivää.
Samoin Jeesus sanoi synagoogan esimiehen Jairuksen tyttärestä: ”Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu. … ”Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: ”Talita kuum!” Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.” (Mark. 5:39, 41). Ja lapsi tietysti nousi heti ylös! Jeesus myös herätti kuolleista Nainin lesken ainoan pojan ainoastaan sanomalla: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse.” (Luuk. 7:14).
Kuolemaa ei siis tarvitse uskovaisen pelätä, koska Jeesus on sen voittanut ja noussut kuolleista ensimmäisenä ja esikoisena (Apt. teot 26:23, 1. Kor. 15:20, 23). Seurakunnan pää on ylösnoussut, ja muut jäsenet seuraavat aikanaan varmasti perässä. On pää ylösnoussut ja nostaa myös mun, se riemu on sieluni armahdetun. ”Kristus on minulle elämä, ja kuolema on minulle voitto.” (Fil. 1:21, Biblia).
Joku on sanonut, että ylösnousemuksemme on jo tapahtunut enemmän kuin puoleksi ja toinen jalkamme on jo haudan ulkopuolella.
Tahdomme, veljet, teidän olevan selvillä siitä, mitä tapahtuu kuoleman uneen nukkuville, jotta ette surisi niin kuin nuo toiset, joilla ei ole toivoa. 1. Tess. 4:13
Sinulle, joka huudat avuksesi Jeesuksen nimeä, ei tapahdu kuollessa mitään pahaa. Nukahdat vain, kuin pieni lapsi kehtoon, ja kun heräät, olet kotona.
Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 48, Symbolum Oy, 2024.
Varmasti Mikan arvio on oikea kirjasta , vaikka en ole kirjaa lukenut , mutta kuunnellut heitä useasti .
Järki on uskona heillä , joka pohjautuu kokemuksiin , joka on nähnyt uskon epäaitona ja uskon että opetus ollut huonoa . Ajattelen että kristillisyyteen kuuluu aina kysymyksiä ja niitä ihmisen pitäisi kysyä myös oppilaan tavoin . Ongelma on jos ei saa vastauksia raamatusta ja silloin pitäs mennä kysymään toiselta . Olen usein sanonut ihmisille että pastorilta kannattaa kysyä jos joku askarruttaa mieltä . Messu toimii usein itsessään opettajana kun eri kirkkovuoden tekstejä mennään läpi . Kristityt ovat myös samanlailla sidottuja herkästi tunteisiin ja tapoihin ja siks seurakunnan rakkauden yhteys tulis kantaa ihmistä ja asioiden kirkastua pikkuhiljaa . Teologinen osaaminen on näillä kirjoittajilla kieltämättä ohut heitä kuunnellessa , eräs pappi sanoi että teologisen pääsee läpi vaikka ei avaa edes raamattua .
Timo, ei se ole mitään uutta, mitä tuossa kirjassa käsitellään. Eräs yksityiskohta paljastaa mistä on kysymys ja se liittyy Herodekseen.
Jeesus on uusi Mooses (sivu 244) todetaan, että molempia uhkasi julma hallitsija. Myönnetään, että ihmeelliset sattumat, joiden taustalle oletetaan ”jumalallinen ohjaus, pelastavat sekä Jeesuksen, että Mooseksen”. Kuningas Herodes ”tunnettiin kyllä siitä, että hän oli julma ja häikäilemätön jopa omaa perhettään kohtaan.” Myönnetään tosin, että Betlehemin lastensurma ei olisi ollut mahdoton tapahtuma. Mutta M, P ja H kirjoittavat, ettei ”sitä mainita Matteuksen evankeliumin lisäksi missään antiikin lähteessä, vaikka muuten Herodeksen toimista on säilynyt melko hyvin lähteitä.” Entä lopputulos? Lakonisesti todetaan pelkästään näin: – ”Todennäköisesti Matteus keksi tarinan lastensurmasta.” Piste! Tämä on heidän tutkimusmetodinsa, väitän.
MPH:n mielestä oli siis historian ironiaa, että lastensurma liitettiin jälkikäteen Herodekseen, johon ”hän ei – todellisuudessa syyllistynyt.” Ilmeisesti, mikäli kivet ja Raamatun ulkopuolinen teksti todistavat, niin sitten Raamattukin on luotettava, muuten ei. Miksi tämän kirjan otin esille? Ihan siksi, että kirja ei ole ns. ”akateeminen” vaan suurelle yleisölle suunnattu ja ilmestymisajankohta on ajoitettu juuri ennen pääsiäistä. Se mitä he Jeesuksen ylösnousemuksesta kirjoittavat, siitä en ole vielä lukenut. Lieneekö arvattavissa?
Mika
Kiitos hyvästä blogistasi
Kiitos myös Eeli J. Hakalan tekstin esille panemisesta. Hänen teoksiaan luin lukioaikanani mitä innostuneemmin.
Kiitos Jumalalle.
Kosti ,joo en ole tutustunut siihen kirjaan , lähtökohtaisesti en ole edes utelias kun tiedän kirjoittajasta tarpeeksi . Mutta toki kiinnostaa tutkia välillä ns harhaoppien perusteita . Raamatuntulkinnassa on mielestäni paljon nytkin korjaamista . On paljon yhden jakeen teologiaa myös teologien keskuudessa , jossa konteksti jätetään kokonaan pois . Olisi jo suuri apu kun luetaan edellisiä jakeita ja asiayhteys selvitetään niin olisi selvempää . Voi kuullostaa että tää ei olisi ongelma mutta monia julistuksia kun kuuntelee niin kyllä asiayhteys on hukassa. Niistä vois joku kirjoittaa kokonaisen kirjan , miten yleisesti opetetaan ja kuulijat uskovat ja mitä sana todella sanoo .
Timo, huomasin tuon kirjan Sacrumin sivulla mainostettuna. (Julkaisutilaisuus 20.3) – ”Rohkea tietokirja Jumalan synty ja kuinka Jumala on muuttunut” – ja kiinnostuin vaikka tiesinkin mitä lienee odotettavissa. Kiinnostuin myös siitä keille se on suunnattu. ”Tiesitkö, että Jumalalla oli ennen vaimo, joka sensuroitiin pois – todetaan?” Tai, että Jeesusta ei alun perin pidetty Jumalana? Tajunnan räjäyttävä tieto – kaiketi! Vastaavaa suomalaisten tutkijoiden yleistajuista teosta ei siis ole aiemmin julkaistu.
Kirjan lopussa käsitellään myös sovitusoppia ja lainataan edesmenneen prof. Heikki Räisäsen tekstiä kirjasta : Rosoinen Raamattu: ”/Kristinopin mukaan ihminen on jo syntyessään ansainnut helvetin. Mutta jos tuote on kelvoton jo tehtaalla tullessaan, kriittiset katseet kääntyvät tehtaan johdon suuntaan./”
Kiertoilmaisulla annetaan ymmärtää, että perimmäinen syy on lopulta Jumalassa. Kirjan mukaan ongelma syntyy siitä, koska -/ ”protestanttinen ja etenkin luterilainen perinne on alkanut korostaa uskonnon ytimenä sitä, että Jeesuksen menehtyminen ristillä oli synnit sovittava uhrikuolema. Luterilaiselle ihminen on jo syntyessään perisynnin alla, ihmisen yhteys jumalaan on katkennut ja hän ansaitsee ikuisen rangaistuksen” / – eikä ihminen voi teoillaan asiaa auttaa, vaan vaaditaan Jumalan Pojan ristinkuolema syntien sovittamiseksi.
Edelliseen liittyen todetaan, ettei tämä /”luterilaisten keskuudessa Raamatun tärkeimpänä pidetty sanoma – ”todellisuudessa vastaa edes Uuden testamentin näkemystä, koska esim. Luukkaan evankeliumi ei sisällä ajatusta Jeesuksen ristinkuolemasta. /” Lisäksi kerrotaan Paavalin nostavan roomalaiskirjeessä riman /”epärealistisen korkealle esittämällä, että kaikki ihmiset ovat läpeensä kelvottomia.”/ Valitettavasti Paavali näin toteaa Ro3:12. Eihän sitä toki tiedä, mikäli ummistaa siltä silmänsä! Kuoleman tematiikka on Luukkaalla esillä samalla tavalla kuin muissakin evankeliumeissa.(Luk9:22).
Summa summarum. Kirjan päätteeksi siis myös sovitusoppi kyseenalaistetaan. ”Se on täytetty”! Mutta tutkijakolmikko väittää, etteivät nämä sanat perustu ”Jeesuksen todellisiin sanoihin ristillä”, mutta ”sopivat muuten antiikin ajan yleiseen ”kunniakkaan kuoleman ihanteeseen”.
Kiitos Kosti valaisevasta kirjan tekstistä , oli syy viimeistään nyt olla lukematta kirjaa. Ajattelen että ihminen usein sen kokemansa jälkeen , johon liittyy usein ihmiskohtaamisia , joissa koetaan olevan alemapana toista tai ei haluta ottaa vastaan opetusta , jossa huomataan myös selviä ristiriitoja opetuksen ja ihmisten käyttäytymisen osalla niin halutaan tuoda ”totuus” esille eli korottaa oma viisaus kaiken yläpuolelle ja tehden itsestään Jumala. Teologinen opetus teologisessa tiedekunnassa tuskin sopii myöskään etsijöille Näitä sanan vääristelijöitä ja harhaopettajia syntyy aika-ajoin ja kaikki ovat lähestulkoon olleet kristillisyyden kanssa tekemisissä . On Marxia, Hitleriä ja monia muita filosofeja ja hallitsijoita jotka ovat pohtineet Jumalan olemassaoloa ja ovat päätyneet Darwinilaiseen ihmiskäsitykseen vaikka se verhotaan usein arvottomaan humainismiin . Syntikäsitys on ratkaiseva asia ymmärryksessä ymmärtää ristinsovitustyö , joka myös puhtaan evankeliumin liittyen lain saarnaan, vie ihmisen tuntemaan armon ja todellisena Kristuksen täytetyn työn merkityksen. Todellisen rauhan , ilon ja vapauden takana on kaksi totuutta : totuus minusta ja totuus Jumalasta .
Juha Vähäsarjan haastelusta jäi mieleen pari vuotta sitten kun hän sanoi ihmettelevänsä että voiko näin alkaa uskomaan että kaikki on tehty valmiiksi ja kertoi kuinka kristityn tie vie usein harhapolkuja pitkin , en sanatarkasti muista siteerausta mutta ajatus kuitenkin armon kirkastumisesta hän hyvin kertoi .
Timo. Joo, hieman karvasteli ostaa tuo kirja ja mietin ostanko sen. Mutta ajattelin, että on hyvä tietää missä mennään. Tuo sovitusopin kyseenalaistaminen on niin suuri harha ja sielunvihollisen valhe ja se nyt tuodaan näinkin arvovaltaiselta taholta esille. Toki sovitusopin kiistäminen ei ole mikään yllätys. Tietotubettaja teol.tri Mäkipelto lienee kirjoittanut tuon loppuosuuden saaden myös tuekseen vanhempien yliopistonlehtorien Hakolan ja Pakkalan arvovallan.
Kirjan lopussa esitetään vielä kiitokset Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan ja eksegetiikan oppiaineen kollegoille. Erityinen kiitos osoitetaan heille, jotka ovat lukeneet kommentoiden osia teksteistä: Outi Lehtipuu, Nina Nikki, Timo Tekoniemi ja Vt:n prof. Martti Nissinen.
Teologisessa tiedekunnassa tentin aikoinaan erään kirjan Vanhan Testamentin silloiselle professori Timo Veijolalle. Vastauksessani tein kysymyksen, että luulevatko Vanhan Testamentin eksegetiikan tutkijat ymmärtävänsä Vanhaa Testamenttia paremmin kuin Jeesus ja apostolit? Timo Veijola kutsui minut vastaanotolleen ja raivosi minulle sanoen, että kysymykseni oli törkeintä, mitä hän on koskaan saanut. Kyllä hän sitten rauhoittuikin, ja pääsin tentistä läpi. Muuten muistaakseni Outi Lehtipuu aloitti teologian opinnot vuonna 1986 niin kuin minäkin. Olin pitkään poissa sieltä sairauden vuoksi ja valmistuin vasta maaliskuussa 2010. Siinä välissä kyllä opiskelin myös koulutetuksi hierojaksi. Eräs ystävä piti sitä jopa ihmeenä, että pystyin valmistumaan teologisesta.
”Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa.” Luuk. 14:15
Pääsyvaatimuksena on Jumalan kutsu ja oikea asu. Tulla saa räsyisenä tai elämän kurittamana. Kutsun vastaanottaneet saavat Vapahtajalta päälleen puhtaat vaatteet. Armon ja anteeksiantamuksen vaatteet, veren puhdistamat, juuri sopivat.
Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 44, Symbolum Oy, 2024.
Mika, Juha Vähäsarjan kirjat ovat todella hyviä ja hänen käsityksenä ristin teolgiasta ulottuu syvälle. Itselläni on 7 hänen kirjoittamaansa kirjaa.
Herra Jeesus, me olemme sinun kuolemaasi kastettuja. Anna ylösnousemisesi voiman uudistaa meidät elävään toivoon. Sinä olet murtanut synnin ikeen ja taittanut lain vaativan sauvan. Anna meille armosi täyteys ja hyvä Henkesi hallitsemaan tahtoamme ja ohjaamaan meitä kaikissa töissämme. Anna evankeliumisi sanan kaikua maailmassa. Lähetä sanansaattajasi vierittämään kivet ihmisten sydänten ovilta.
Jaakko Haavio, Taivaan avain, s. 162, WSOY, 1965.
Joka minua syö, elää minun kauttani. Joh. 6:57
Kun saamme ravintomme Kristuksesta, hänen voimansa tulee meidän voimaksemme. Kun saat ravintosi viljasta, viljan voima tulee sinuun ja sinun voimaksesi. Nauti ravintosi Kristuksesta ja mene sitten elämään; silloin Kristus elää sinussa auttaen köyhiä, puhuen totta, taistellen taistelut ja voittaen kruunun.
Phillips Brooks, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Oikea tapa tulla onnelliseksi on muita auttamalla unohtaa itsensä. Sinun ei kauan tarvitse etsiä tilaisuuksia. Norman Vincent Peale
Onnen etsijöitä olemme kaikki, mutta kymmenestä tapauksesta yhdeksän metsästää oman minänsä tyydytystä. Mitä kauemmin metsästämme, sitä pahemmin pureutuu itsekeskeisyys elämämme keskukseen ja sitä vähemmän tunnemme tyydytystä. Kuitenkin huomaamme monien onnistuvan siinä, missä me turhaan etsimme onnea. Heidän salainen aseensa on selvä: he ovat eliminoineet oman minän onnenpyyteet ja panneet sen sijaan päämääräkseen tehdä muut onnelliseksi.
Sanat matkaoppaana 2, WSOY, 1976.
Tuli tuosta mieleen Mikan lainauksesta että toinen haluaa olla oman onnensa seppä ja kristitty haluaa että hengellinen onni olis aina läsnä ja siihen sivuun maallinen onni . Kysyisin kerran kristillisen työntekijän haastattelussa hakijalta , että mikä on suurin haaste työssä sen onnistumisen suhteen ja hän vastasi mielestäni oikein kun sanoi että se pahin vastustaja löytyy puseron alta . Meitä johdetaan ja viedään ja annetaan sallimuksessa harhautua . Välillä voi tuntua että olemme hyvän ja pahan meressä uimassa avuttomana ilman suuntaa. Jumalan armo kuitenkin kantaa , kääntää suunnan kun nöyrymme avuttomina Jumalan puoleen syntimme tunnustaneina . Koettelumykset kasvattaa kärsivällisyyttä ja valmistaa palvelustehtäviä varten . Riisumisen tie , ristin tie on lihalle myrkkyä , mutta lopulta autuasta sanoa Mooseksen tavoin että hyvä että minut nöyryytettiin . Jäi vain jäljelle armo . Ihminen pyrkii vapauteen ja rauhaan ja omin avuin päätyy vankilaan ja Jumalan johdatuksessa ihminen löytää onnellisen elämän , kun kadotamme sen elämän jonka onnellisuus kumpuaisi meistä itsestämme .
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. 2. Kor. 5:19
Kaikkein korkein lohdutus, mikä meillä ihmisraukoilla täällä maan päällä moninaisissa ahdistuksissamme (Room. 5:1-6) on, on se, että meillä on sovitettu ja armollinen Jumala taivaassa. Vaikka luonnostamme olemmekin kurjia syntisparkoja ja sen tähden vihanlapsia, ei Herra Jumala kuitenkaan vihastu meihin, kuten hän syystä kyllä voisi, vaan hän on meille rakkaan Poikansa tähden armollinen. Hänen rakas Poikansa, Kristus, hänen kunniansa kirkkaus, on meidän tähtemme tullut ihmiseksi, ristillä vuodattanut pyhän verensä ja siten maksanut meidän syntimme velan sekä poistanut Isän vihan.
Stefan Prätorius, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Kysykää ateisteilta ja uskonnottomilta, mitä heillä on tarjottavana kristinuskon tilalle? Joskus, taisi olla jo 60-luvulla, eräs ateisti vastasi: Työ ja vähäinen taidenautinto. Kysymyksen tehnyt pappi totesi: Nauroiko kukaan, kun kuuli tämän vastauksen? Ehkä joku voisi vastata: Järjenkäyttö tai erilaiset nautinnot. Aika köykäisiä vastauksia, jos verrataan niitä siihen, mitä kristinusko antaa! Joku ateisti joskus vastasi minulle muistaakseni: Älä ole kusipää. Minua ainakaan ei tyydytä tai minulle ei riitä mikään näistä vastausyrityksistä! Ikuista elämää taivaassa ei voita mikään, mitä tämä maailma voi tarjota.