Someron kaupunkiin on saatu neljä tuulimyllyä. Ne tuottavat sähköä. On ilo nähdä niiden toimivan.

Apostolisessa uskontunnustuksessa Marian päivän sanoma ilmaistaan sanoin: ” Jeesus — sikisi Pyhästä Hengestä —”. Siinä tapahtumassa taivas ja maa yhdistyivät. Iankaikkinen Jumala, Jumalan Poika, otti olemukseensa ihmisyyden. Silloin alkoi pelastuksen tapahtumien kulku, josta oli päätetty jo ennen aikojen alkua, Ikuisen Jumalan ikuisuudessa.
Sikiäminen toteutuu aina tietyssä paikassa ja tiettynä hetkenä. Näin myös Vapahtajamme ihmiseksi tulo Autuaan Neitsyen kohdussa. Näin myös koko maailman pelastus osui yhden kansan keskuuteen.
Jeesuksen tuloa Jumala valmisteli pitkään. Uskon Isä Abraham oli saanut lupauksen, että hänen siunauksensa koituu koko maailman hyväksi. Tämä toteutui Jeesuksessa.
Herra sanoi Abramille:
»Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista
siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua,
ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.
Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua,
ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat,
ja sinun saamasi siunaus tulee
siunaukseksi kaikille maailman kansoille.»
1. Moos. 12:1-3
Abrahamista tuli Pyhä Kansa. Vanha testamentti kertoo tämän historian. Siinä kerrotaan Jumalan huolenpito omistaan. Siinä myös varotetaan synnin vaaroista. Kansa sai oppia, että pitää totella Jumalan tahtoa koko elämän ajan.
Kansa sai myös lupauksen Vapahtajan tulosta. Aluksi ne olivat kuin pieniä vihjeitä. Sitten näiden määrä kasvoi. Pala palalta profeetalliset lupaukset selkiytyivät. Vuosisatoja kului. Piirteet tarkentuivat, kävivät ilmeisemmäksi.
heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset.
Jumala antoi kansalleen Pyhän sanansa. Ne koottiin yhteen. Syntyi yhteenvetoja, tekstien kokoelmia. Ensimmäisenä näistä Toora eli Laki eli Viisi Mooseksen kirjaa.
heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset.
Kansan keskellä myös jumalanpalvelukset saivat muotonsa. Tämä liturginen perinne elää yhä edelleen meidänkin aikanamme. Se tulee esille kaikkien historiallisten kirkkojen liturgioissa.
heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset.
Jeesuksen tulo oli siis hyvin valmisteltu. Jo Abrahamista alkaen tämä on tullut esille. Siksi kutsumme Aabrahamia ”Uskon isäksi”, kun juutalaiset kansana voivat puhua hänestä ”Avraham avinu”, ”Jumala on meidän isämme”.
Me olemme päässeet osallisiksi Abrahamin siunauksesta Jeesuksen sovintotyön perusteella.
Hän on sovittanut koko maailman omalla kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Koska kaikki kansat ovat Jumalan tekoa ja koska koko maailma on sovitettu hänessä, niin
meidät kaikki on kutsuttu yhteen,
yhdessä toinen toisemme kanssa
ylistystä tuomaan rakkaan Vapahtajamme kunniaksi
eli siis tekstimme sanoin:
heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin,
hän, joka on kaiken yläpuolella,
ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
Sunnuntai 23.3.2025
Marian ilmestyspäivä
Herran palvelijatar
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 9:2–8
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 9
Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska.
Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä,
jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä.
Ovathan he israelilaisia,
jotka Jumala on ottanut lapsikseen
ja joille hän on antanut kirkkautensa.
Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot,
heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset.
Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin,
hän, joka on kaiken yläpuolella,
ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin.
Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin,
eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia.
Onhan sanottu:
”Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.”
Tämä tarkoittaa,
etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset
vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset.
Kuuntelin ja samalla luin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
mambilaksi
https://live.bible.is/bible/MCUTBL/ROM/3?audio_type=audio_drama
(Cam 79)
Kuuntelin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
mousgoumiksi
https://live.bible.is/bible/MUGMUG/ROM/3
(Cam 80)
Kuuntelin ja samalla luin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
`Mandara – mandaraksi
https://live.bible.is/bible/MFIWYI/ROM/3?audio_type=audio_drama
(Cam 81)
Kuuntelin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
Giziga – etelä guizigaksi
https://live.bible.is/bible/GIZBSC/ROM/3
(Cam 82)
Kuuntelin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
Pɛrɛ – peereksi
https://live.bible.is/bible/PFEDPI/ROM/3?audio_type=audio
(Cam 83)
Kuuntelin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
Mofa – mafaksi
https://live.bible.is/bible/MAFMNT/ROM/3?audio_type=audio_drama
(Cam 84)
Kuuntelin ja samalla luin bible.is -sivustolta Roomalaiskirjeen kolmannen luvun
tikariksi
https://live.bible.is/bible/TIKWYI/ROM/3?audio_type=audio_drama
(Cam 85)
Minulta kysytään aina silloin tällöin, miten Kolminaisuus pitäisi ymmärtää. Jumala on yksi ja kolme yhtä aikaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Nikean kirkolliskokouksen päätös oli onneton ja loogisesti ongelmallinen. Päätökset runnottiin Rooman keisarin vaatimuksesta, mikä tekee asiasta vielä ikävämmän. Olisi ollut muitakin perusteltuja vaihtoehtoja. Erilaisia tulkintoja Jeesuksesta oli syntynyt jo aikaisin kirkon piirissä. Kirkolliskokouksen jälkeen alettiin vainota toisinajattelijoita, joita myös harhaoppisiksi kutsuttiin. Mitä vaihtoehtoja kirkolla olisi ollut? Varhaisin tulkinta oli pitää Jeesusta ihmisenä, joka toimi jumalallisella valtuutuksella ja jumalallisella voimalla. Jumala oli Isä. (dynamistinen monarkianismi). Toiset aikalaiset pitivät Jeesusta kirjaimellisesti taivaallisena Jumalan Poikana, joka tuli ihmiseksi maailmaan (areiolaisuus). Jeesus teki vaikutuksen aikalaisiinsa ja opetti kuten Hän, jolla valta on. Jeesus paransi sairaita ja herätti jopa kuolleen. Kokonaisarvio ja looginen päättely Jeesuksen koko elämästä johtaa helposti oivallukseen, että Jeesus oli enemmän kuin ihminen ja että asialla oli itse Jumala, jolloin Jeesusta voisi pitää ihmiseksi tulleena Jumalana. (dualistinen monarkianismi). Yksi vaihtoehto olisi vielä ollut pitää Jeesusta tavallisena juutalaisena opettajana ja julistajana. (humanistinen monarkianismi). Siinä se. Erilaiset tulkinnat kuuluvat kirkkoon ja joudumme tekemään omia valintoja nyt perimätiedon varassa. Kolminaisuusoppi pitäisi ainakin muotoilla uudestaan loogisten syiden takia. On vaikea puhua, että joku olisi samalla kertaa yksi ja kolme.
Pasi
Kiitos että tuot ajatuksesi esille.
Vastaan vain muutamaan kohtaan, jottei tarvitsisi kirjoittaa muutamaa sataa sivua dogmihistorian toistoa.
1) Matematiikan laskutapa antaa tavallisesti tuloksen 1+1+1 = 3.
On kuitenkin huomattava että matemaattisten mallien käyttökelpoisuus riippuu aina niiden käytön kohteesta. Yksi matematiikan opettaja aikoinaan havainnollisti tätä erään koulun opettajanhuoneessa sanomalla että kun emälampaasta syntyy karitsa, niin silloinhan edessämme onkin kaksi lammasta: yhdestä otetaan pois yksi ja tulos on kaksi eli 1-1 = 2.
Boolen algebrassa puolestaan on vain lukuja yksi ja nolla. Boolen algebralla ilmaisten 1+1+1=1. Tätä matemaattista menetelmää voi käyttää esimerkiksi sähköopissa: virta päällä, virta päällä ja virta päällä, tuloksena on että virta on päällä.
Toisinaan jonkin matemaattisen ongelman ratkaisun hyötykäyttö odottaa kauankin aikaansa, joskus sellainen taas saa seurauksia hyvinkin nopeasti.
Kun aikoinaan keksittiin kuperan avaruuden käsite, niin se antoi työkalut Einsteinin keksimälle suhteellisuusteorialle.
Aikoinaan 1970 -luvun jälkipuoliskolla käytin moniakin matemaattisia malleja osoittaen monien tavanomaisten muka loogisten ongelmien esiintymisen vain näennäisiksi ongelmiksi, koska niiden takana useinkin on toisiin yhteyksiin sopiva malli, mutta joka ei sovellus käsiteltävän ongelman ratkaisuun.
Pasi
2)
Olen viimeaikoina ennenkin kuullut tuon tarinan siitä, että keisari runnoi Nikean kokouksen päätökset läpi.
Olen kuitenkin aikaisemmin hyvinkin perusteellisia tutkimuksia lukiessani päässyt käsitykseen, että kokouksen päätös meni keisarin mieltymysten vastaisesti.
a) Keisari toimi valtakunnan pontifex maximus -viran haltijana. Hän oli huolissaan Areioksen mielipiteiden aiheuttamasta kiistasta. Hän halusi tämän kiistan loppuvan. Ulkonaisestikaan kiistat eivät loppuneet, vaan jatkuivat vielä pidemmänkin aikaa. Sisällöllisesti kokous kumosi Areioksen opin pitäytyen siihen uskoon, että Jeesus on Jumala joka on ottanut olemukseensa ihmisyyden Neitsyt Mariassa.
Pyhä Henki ei ollut tuon kokouksen suurena sisältönä. Siksi hänet mainittiin vain lyhyesti Nikean kokouksessa. Näin tuotiin esille, että Jumala on yksi Jumala joka on ilmaissut itsensä Isänä ja Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Vasta puoli vuosisataa myöhemmin Konstantinopolin kokouksessa 381 jKr. Pyhän Hengen toimintaansa kuvattiin täydellisemmin.
Pasi
3)
Kerrot: ”Kirkolliskokouksen jälkeen alettiin vainota toisinajattelijoita,—”
Valtiovallan pyrkimyksenä oli yhtenäisyyden saaminen, mutta sen ongelmana oli mielipiteiden riippuvuus kulloisestakin hallitsijasta.
Niinpä yhteen aikaan Nikean tunnustuksen puolustajat olivat kovasti vainottuja. Noina aikoina lauseesi muotoa tulkittiin periaatteella: ”Vähän myöhemmin Kirkolliskokouksen päätöksen kannalla olevia alettiin vainota … .”
Joten aikansa kutakin.
Pasi
4)
Tuot esille erilaisia tapoja ymmärtää Jeesuksen tulo ihmiseksi maailmaamme Vapahtajaksi.
Noita keskusteluja käytiin hyvinkin perusteellisesti jo aivan apostolien ajoista alkaen aina kirkollisen vakiintumisen aikaan saakka.
Noissa erilaisissa malleissa näyttää olleen käytäntö sellainen, että aina siellä täällä joku on keksinyt yhden tavan selittää miten Jeesuksen persoonallisuus Jumalan täydellisenä ilmoituksena voitaisiin parhaiten ymmärtää. Toiset puolestaan ovat huomanneet, mihin ongelmiin tuollaiset tavat ilmaista johtavat. Näin yhteisen kirkon oli pyrittävä niin selkeään ilmaisuun kuin mahdollista niin että kirkon yhteys voidaan saada aikaan ja Jeesuksen persoonallisuus mahdollisimman hyvin kuvatuksi. Tähän Nikean tunnustus pyrki. Siinä on tuolloin käytössä ollein käsittein kerrottu mitä Pyhä Kolminaisuus on tehnyt meidän hyväksemme maailmamme luomisesta alkaen aina Vapahtajamme täytettyyn pelastustyöhön saakka.
Konstantinopolin konsiili 381 on tätä edelleen selkeennyttänyt. Tuolloin aika oli jo kypsä siihen, että jo seuraavana vuonna Rooman paavista tuli Rooman
valtakunnan pontifex maximus viran haltija.
Ihmistä on vuosituhannet kiinnostanut uskonnolliset asiat, mutta samalla ihminen on monimutkaistanut asioita hyvin paljon ja kompastunut omaan näppäryyteensä ja viisauteensa näissä asioissa. Totuus on paljon yksinkertaisempi ja lapset ymmärtävät sen parhaiten. ”Minä olen se, mikä minä olen”, sanoi Jumala jo kauan sitten. Rakkaudesta Jumalan ja hänen sanomansa ja Totuutensa tunnistat aina. Armo on suurin voima maailmankaikkeudessa, ei ihmisen järki. Rukoile ja työtä tee, muu Luojalle jää. Syvin ja parhain uskonnollisuus ei ole määrättyjä ruokia tai vaatteita tai tiettyjä määrää rukouksia päivässä, vaan arkista elämää yhdessä muiden kanssa uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Jumala haluaa että välitämme toisistamme tässä maailmassa, autamme ja huolehdimme jokaisesta ja myös luonnosta. Tiede ja teknologia voi auttaa meitä toteuttamaan tämän tehtävän paremmin. Jokainen ihminen on tärkeä Jumalalle ja jokaisen ihmisen puolesta Jumala on toiminut jo historiassa. Ikuista elämää ei ansaita omin teoin, vaan se on Jumalan lahja uskovalle ihmiselle. Hyvää tehdään, koska se on Jumalan tahto ja Jumalan laki tässä elämässä. Kaikki on armoa. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee ikuisuuteen. Me mahdumme kaikki samaan Taivaaseen. Oikea Jumala hyväksyy yhteyteensä eri tavoin uskovat ja kannustaa jokaista pitämään vakaumuksestaan kiinni. Rakkaus voittaa Taivaassa. Jumala paljastaa totuuden kuoleman jälkeen. Usko vaihtuu näkemiseen ja saamme omin silmin nähdä ja kokea, millainen Totuus oikein oli ja kuka Jeesus oikein oli lopultakin.
Pasi
Kiitos kauniista sanoista!
Niissä tuot esille monia meille kaikille ihmisille tärkeitä näkökulmia uskomme elämiseen käytännössä.
Kirkon piirissä syntyi tyhjän haudan jälkeen erilaisia vastauksia siitä, kuka Jeesus oli ja mikä hänen tehtävänsä oli. Kirkko kuvasi uskoaan 300-luvulla ja päätyi silloin kirkolliskokouksessa kolminaisuuteen. Oli muitakin näkemyksiä. Yksi vaihtoehto oli pitää Jeesusta opettajana. Siksi pidän islamia yhtenä kristinuskon suuntauksena. On surullista huomata, miten suvaitsemattomia kirkon jäsenet olivat toisia kohtaan. Kirkon sisällä vainottiin harhaoppisia eikä hyväksytty erilaisia tulkintoja. Minä en tiedä, mikä on oikea vastaus. Minulla on oma arvaukseni. Uskon, että saamme tieää lopullisen totuuden kuoleman jälkeen. Saamme silloin myös tietää, kuka Jeesus oikein oli. Sitä ennen on turha kiihkoilla asiasta. Emme pysty todistamaan tieteellisesti, kenen näkemys olisi oikein. Uskon, että Jumala hyväksyy rakkaudessaan erilaiset tulkinnat Jeesuksesta. Me mahdumme kaikki samaan Taivaaseen, olipa vastaus mikä hyvänsä. Ei ole pakko olla oikeassa eikä olla samaa mieltä. Eletään yhdessä ja huolehditaan toisistamme sitäkin enemmän. Voikaa hyvin!
Pasi
Lausut: ”Siksi pidän islamia yhtenä kristinuskon suuntauksena.”
Voimme todeta, että Koraanissa noin 90 % sen aiheista löytyy syyrialaisesta kristinuskosta. (Vrt. Erään Kamerunin apinatarhan tiedon mukaan 93 % gorillan ja ihmisen DNA:sta on samoja.) Arabiassa syyrialainen kristillisyys on saanut oman värityksensä.
Vanhoissa filosofisissa keskusteluissa muslimien ja kristittyjen välillä on välillä vaikeaa huomata, kumpi noista nyt olikaan se kristitty ja kumpi se muslimi. Keskustelu nimittäin menee sellaiselle filosofiselle tasolle, että välillä kysymys ei lainkaan ole näiden uskontojen välinen ero vaan erilaisten filosofisten väittämien taso.
Viljo Remes teki aikoinaan lähetystyötä Pakistanissa. Kotimaahan tultuaan hän piti esityksen, missä hän esitteli kristinuskon ja islamin välisistä opeista. Hän kertoi että kymmenen käskyä ovat voimassa myös islamissa. Evankeliumit ovat voimassa myös islamissa. He jopa korostavat: ”väärentämättömät evankeliumit”, jolla he tarkoittavat evankeliumeja heidän tulkintansa värittäminä. Edelleen kumpikin uskoo YHTEEN JUMALAAN. Erot tulevat vasta opissa Pyhästä Kolminaisuudesta ja Jeesuksen persoonasta. Heille Jeesus on myös neitseestä syntynyt, edelleen Jeesus on oikea opettaja eli siis oikea profeetta, heille myös Jeesus tulee viimeiselle tuomiolle. Mutta heille Jeesus ei ole Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa eikä hän myöskään sovittanut maailmaa Golgatan ristillä.
Tästä kohtaa tulee se ratkaiseva ero mikä meidän uskontojemme välillä on: Meille Jeesus on Vapahtaja, meidän Pelastajamme. Heille hän on vain profeetta.
Olen aikoinaan pitänyt kansanomaisen luentosarjan islamin ja kristinuskon välisistä suhteista.
Luentosarjani mottona oli karikatyyri näiden välisistä suhteista:
se mikä näyttää samanlaiselta islamissa ja kristinuskosta, ovat peräisin jostakin muualta,
mutta se mikä näyttää erilaiselta islamissa ja kristinuskossa, ovat peräisin samasta perinteestä.
Jatkan myöhemmin
Nyt valmistaudun erääseen kokoukseen.
Pasi
Kirjoitat: ”Uskon, että Jumala hyväksyy rakkaudessaan erilaiset tulkinnat Jeesuksesta.”
Se että Jeesus on Jumala kertoo jo Raamattu. Esimerkkejä:
1) Kun Maria meni Elisabetin luo, niin silloin Elisabet toi esille sen, että Maria on Jumalan -synnyttäjä.
Vanhan testamentin käännöksessä hepreankielisen Jumalan erisnimen JAHVE vastineena käytetään sanaa KYRIOS, Herra. Tämän huomioiden Elisabet sanoo sikiön olevan HERRA JUMALA.
Luukkaan evankeliumi:
1:43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
2) Johanneksen evankeliumin alussa toistetaan maailman luomisen tapahtuma kertomalla että ISÄ ja POIKA olivat kasvokkain toistensa luona maailman saadessa alkunsa ja että Jeesus on JUMALAN SANA, JUMALA lausumalla hänen ikuisuutensa, koska hän oli jo ennen ajan luomista eli siis jo ennen alkua.
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
3) Sittemmin Intian apostolina toiminut apostoli Tuomas lausuu Johanneksen evankeliumin valtaisan kaarisillan toisena ääripäänä sen että Jeesus on Jumala.
Johanneksen evankeliumi:
20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”
Tässä vain kolme kohtaa mainitakseni.
Mutta koska Jumala on äärettömän suuri ja kaikki meidän inhimilliset mittasuhteemme ylittävä, niin totta on että hyvin paljon meille tietämätöntä tulee julki silloin kun usko muuttuu näkemiseksi ja lupaus täyttymykseksi.
Kerran Pyhittäjä Simeon Uusi Teologi sai vastatakseen kysymyksen kolminaisuusopista. Sen sijaan että olisi ruvennut kirjoittamaan Pyhästä Kolminaisuudesta joitakin määritelmiä, hän kirjoittikin meditaation, joka avasi näköalan laajemmalle kuin vain joihinkin määritelmiin. Näin hänen tekstistään tuli eräänlainen ylistys Jumalan suuruudesta.
Tässä kohdin viittaa hänestä kertovaan sivustoon:
https://ort.fi/synaksario/pyhittaja-simeon-uusi-teologi/