Jälkiviisaudelle ja selittelyille on oma paikkansa ja tarkoituksensa. Totta kai saa viisastella ja selitellä. Se terapioi ja purkaa tunteita ulos. Turha tappiotaan ja pettymystään on pitää sisällä.
Totta kai petyin edustamani puolueen sekä kunta- että aluevaalitappioon. Se oli rökäletappio. Vantaalla menetimme 5 valtuustopaikkaa. Se on paljon ja vaikuttaa ihan joka tasolla kun luottamuspaikkoja aletaan jakamaan. Mutta nielemme tappiomme ja jatkamme työtä pystypäin ja suoraselkäisesti. Huomaa me- muoto. Itse sain niin vähän ääniä etten tosiaankaan pääse millään tasolla vaikuttamaan, mutta silti me.
Oma analyysini ja jälkiviisaana varsinkin on, että karahdimme raiteisiin. Itsekään en kannata Vantaan ratikka-hanketta, mutta sitä ei olisi pitänyt pitää ykkösteemana. Olisi pitänyt ottaa hoiva- ja hoito ykkösteemoiksi koska ne puhuttavat. Koulut olivatkin teemana, ja se oli hyvä. Voimakkaammin vain sitä olisi pitänyt nostaa. Ja talous. Sekin oli toki teemana mutta sen ratikan kautta. Velkaa on ja siitä olisi pitänyt vääntää rautalangalla.
Itse petyin kun vaalilehtemme ilmestyi. Grafiikka oli kuin suoraan neuvostoajalta ja ratikka oli ykkösteemana. En ole graafikko enkä olisi osannut tehdä sen parempaa. Mutta sitä varten ovat ammattilaiset. Meillä oli Vantaalla monen monta muuta hyvää teemaa. Ne olisi pitänyt osata nostaa esille.
Mutta vaalit on nyt pidetty, äänet annettu ja laskettu. Kansa on puhunut. Piehtaroidaan vielä hetki surussamme ja nuollaan haavojamme. Totta on, että jos Vantaalla saataisiin äänestysprosentti nousemaan edes 50 prosenttiin, olisi tulos saattanut olla erilainen. Tai sitten ei. Kuka näistä tietää.
Mutta samanaikaisesti iloitsen kun tyttäreni pärjäsi. Hän oli pienen kunnan ehdokkaana. Hänen puolueensa oli ykkönen ja hän oli puolueensa ykkönen, kunnan nelonen. Vertailuluvun ykkösenä hänelle tulee triplaedustus; hallitus, valtuusto ja lautakunta. Siellä on tänä vuonna 30 vuotta täyttävän hyvä harjoitella politiikka ja miettiä josko joskus sitten havittelisi paikkaa Arkadianmäelle.
Olinko itse väärässä puolueessa? En.
Muutimmeko 1,5 vuotta sitten väärään kaupunkiin, olisiko pitänyt valita pienempi kunta? Ei.
Mitä suuremmat haasteet, sen enemmän minä kiinnostun asioista. Siksi en kadu enkä tehnyt vääriä valintoja. Seison ajatuksieni takana. Edelleen.
Ja koska ”vaalit on ihmisen parasta aikaa” kuten on sanottu, niin ensi vuonnahan siintää silmissä jo seurakuntavaalit. Olen niissäkin karkeloissa ollut aiemmin, mutta silloin en löytänyt itselleni sopivaa ryhmää. On hyvä etteivät poliittiset puolueet lähde puolueina seurakuntavaaleihin. Paitsi tietyt puolueet.
On hyvä, että puolueet kannustavat jäseniään osallistumaan, mutta jokainen löytää itselleen sopivimman ryhmän jota sitten edustaa. Seurakunta, kirkko ja usko ovat niin henkilökohtaisia asioita ettei näihin vaaleihin kannata sotkea politiikkaa. Ainakaan niin, että tulee vaaleihin puolueena.
Nyt täällä uudessa kotikaupungissani löytyi sopiva ryhmä ja aion päästä mukaan srk-vaaleihin.
Nyt toivotan rauhallista Pääsiäisen hiljaista viikkoa. Tänään tikkutiistaina aion tehdä pihatöitä.
Sari, Vantaankosken seurakunnan jäsen
ps.Tässä linkki lasten äänikirjaan. Sen teemana on kevään tulo ja Pääsiäinen:
