Lapsi on meille syntynyt ja poika on meille annettu. Jes. 9:5.
Tämä lapsi, neitsyt Mariasta syntynyt, on kaikkien Jumalan ihmeiden, kaiken hänen rakkautensa, viisautensa, voimansa, hyvyytensä ilmestys; hänessä ovat jumalallinen ja inhimillinen luonto iankaikkisella siteellä yhdistetyt. Hänessä on sen tähden enemmän ihanuutta kuin koko maailmassa, enemmän pyhyyttä kuin kaikissa temppeleissä maan päällä, enemmän rakkautta kuin kaikissa isän ja äidin sydämissä, enemmän suloa kuin kaikissa kukissa, enemmän rikkautta kuin kaikissa aarteissa, enemmän uskollisuutta kuin kaikilla ystävillä, enemmän viisautta kuin kaikilla oppineilla, enemmän henkeä ja jumalallista voimaa kuin kaikilla pyhimyksillä. Ja tämä kaikki, oi sielu, on omasi: Jeesus on sinun. Oi Lunastajani, en saata käsittää sitä, en käsittää sinun ihmiseksi tulemisesi salaisuutta. Se on minulle liian korkeata ja ihmeellistä! Kuinka ihmeellinen onkaan maan päällä syntymisesi, jonka kautta me synnymme taivaaseen! Kuinka ihmeellinen sinun heikkoutesi, jolla sinä voitat synnin, kuoleman ja perkeleen! Kuinka ihmeellinen sinun alhaisuutesi, jonka kautta hankit meille Jumalan lasten ylhäisyyden, sinun häpeäsi, jonka kautta viet meidät kunniaan, köyhyytesi, jonka kautta lahjoitat meille iäiset ja taivaalliset aarteet! Oi Jeesus, sinä suloinen, ihmeellinen Vapahtaja! Anna minulle ja kaikille lunastetuillesi armoa, että sinun rakkautesi, sinun vanhurskautesi, sinun valtakuntasi, sinun viisautesi, sinun autuutesi päivä päivältä tulisivat meille yhä ihmeellisemmiksi ja ihanammiksi, jotta sydämemme rakkaudestasi liekkiin leimahtaisi ja suumme puhkeaisi sinun iloiseen ylistykseesi ja kiitokseesi! Amen.
Christian Scriver (1629-1693), Armoa armosta, s. 376-378, SLEY, 1966.
Mika
Kiitoas suloisen ihanasta Scriverin tekstistä
Sillä te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon, että hän, vaikka oli rikas, tuli teidän tähtenne köyhäksi, että te hänen köyhyydestään rikastuisitte. 2. Kor. 8:9.
Ehkä mietit joskus huolissasi, jaksatko pitää kiinni Jeesuksesta loppuun asti. Luota, perustaudu ja turvaudu siihen, tähän sinulla on täysi vapaus ja oikeus, että asia onkin päinvastoin, Jeesus pitää sinusta kiinni ja hänen otteensa varmasti pitää.
Jeesus oli tavallinen lapsi seimessä. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut.
Mikä on joulun historiallinen ja oikea sanoma? Jouluna Jumala ei tullut maailmaan oikeasti. Joulun on kirkon keksimä juhla 300-luvulla. Kukaan ei tiedä tarkalleen Jeesus Nasaretilaisen syntympäivää. Vanhan ajan kirkko sijoitti Jeesuksen syntymäjuhlan roomalaisen Saturnalia-juhlan tilalle 25.12. pyrkien vahvistamaan kirkon asemaa ja heikentämään pakanauskontojen palvomista Rooman valtakunnassa. Kaikki onnistui helposti kun Rooman keisari Theodosius 1 teki vuonna 380 kristinuskosta ainoan sallitun uskonnon Rooman valtakunnassa.
Joulu on Jeesus Nasaretilaisen syntymäpäivä. Voidaan sanoa myös, että Jumalan Poika syntyi maailmaan, mutta ei ise Jumala. Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka tulisi toimimaan Jumalan asialla maailmassa. Jouluna voidaan muistella ajatonta Jumalan sanomaa armosta. Jeesus tuli maailmaan kertomaan tiestä Jumalan luokse ja opettamaan uskoa yhteen Jumalaan, syntien anteeksisaamieen ja ikuiseen elämään kuoleman jälkeen. Jeesus tuli myös opettamaan rakkauden kaksoiskäskyä. Tähän voisi nykypävänä lisätä myös rakkauden luontoa kohtaan.
Joulu on upea juhla. Siitä alkaa yksi vaihe Jumalan pelastussuunnitelmassa ihmiskunnan suhteen. Jouluevankeliumi ei kuitenkaan ole historiallisesti totta. Se on joulun satu kuten eksegeetti Lars Aejmelaeus jo tutkimuksessaa aikoinaan vuonna 1987 totesi. Kirkko lainasi ajatuksen neitseestä syntymisestä antiikin uskonnoista. Kysymyksessä voisi olla myös käännösvirhe kristillisessä perimätiedossa Jesaja 7:14:sta. Heprean sana alma ei tarkoita neitsyttä, vaan nuorta naista! Heprean kielessä on oma sanansa neitsyelle.
”Antiikin uskonnoissa ja mytologioissa esiintyi useita kertomuksia
ihmishahmoista tai puolijumalista, joiden syntymään liittyi yliluonnollinen sikiäminen ilman luonnollista isää, usein neitsyenä pidetyn äidin kohdalla.
Nämä tarinat olivat yleisiä keinoja korostaa kyseisen henkilön erityislaatuista asemaa, jumalallista alkuperää tai sankaruutta.
Esimerkkejä antiikin mytologioista:
Perseus Kreikan mytologiassa syntyi kuolevaiselle naiselle, Danaëlle, jonka Zeus saattoi raskaaksi laskeutumalla hänen luokseen kultaisena suihkuna. Danaë oli isänsä lukittavana, jotta tämä ei saisi lapsia, joten häntä pidettiin neitsyenä ennen tapahtumaa.
Romulus ja Remus, Rooman perustajamyytin keskushahmot, olivat Vestan neitsyen, Rhea Silvian, synnyttämiä. Tarinan yhdessä versiossa sodanjumala Mars saattoi hänet raskaaksi.
Attis sai alkunsa, kun neitsyt Nana laittoi rintaansa granaattiomenan puusta, joka oli kasvanut kuolleen Agdestiksen verestä.
Aleksanteri Suuren myyttisissä elämäkerroissa kerrottiin Zeuksen siittäneen hänet ukkosenjumalan hahmossa hänen äitinsä, Olympiaksen, luona.
Nämä kertomukset eroavat yksityiskohdiltaan ja tyyliltään kristillisestä Jeesuksen neitseestä syntymisen kuvauksesta (joka tapahtui Pyhän Hengen vaikutuksesta eikä fyysisen yhdynnän tai jumalan tunkeutumisen kautta), mutta yliluonnollisen sikiämisen teema oli silti tunnettu antiikin maailmassa.”
Lähde: Google AI
Pasi Toivosella on merkillinen kiihko kieltää Jeesuksen jumaluus. Hän ei esitä mitään perusteita näille väitteilleen paitsi lopussa Google AI. Professori Martin Hengel kumosi erittäin vakuuttavasti monet Toivosen olennaisinmat väitteet teoksessaan The Son of God.
2.Pietarin kirje:
1:16 Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.
”Ei ole olemassa tapausta, jossa voitaisiin todistaa, että ’almâ’ hā·‘al·māh tarkoittaisi nuorta naista, joka ei ole neitsyt. hā·‘al·māh Jes7:14. Neitsyyden tosiasia on ilmeinen myös 1. Mooseksen kirjan 24:43 kohdassa, jossa ’almâ’a käytetään henkilöstä ts. Rebekasta, jota etsittiin Iisakille morsiameksi.” (R. Laird Harris ym. Theological Wordbook of the Old Testament, s. 672.)
Historiasta irrotettuna Aejmelaeus tekee bultmannilaisen “uskon hypyn.” Historian Jeesus ja uskon Kristus ovat Aejmelaeukselle kaksi eri hahmoa, kohtaamatta toisiaan. Mielenkiintoista on myös se, että Kotimaan artikkelin mukaan näkökykymme on kehittynyt eläinmaailmassa erittäin tarkaksi nimenomaan käärmeiden ansiosta Eevan saadessa kyvyn nähdä puu uudenlaisessa valossa.
Kreikankielinen Vanha Testamentti Septuaginta, joka on käännetty hebreasta ennen Jeesuksen syntymää, kääntää tämän Jesajan kohdan kreikan kielen sanalla parthenos eli neitsyt.
Dosentti Matti Myllykoski(!) minulle aikoinaan Uuden Testamentin kreikkaa Helsingin yliopistossa opettaessaan sanoi kreikankielisen sanan σωτήρ ”sooter”, Pelastaja, esiintyvän koko UT:ssä vain yksikössä eikä lainkaan koskaan monikossa (esim. Pelastajat). Siten UT tuntee vain yhden Pelastajan eli Vapahtajan, joka siis on Jeesus Kristus, hän sanoi. Sanasta tulee myös sana soteriologia eli Raamatun pelastusoppi. Nämä tällaiset opetukset ovat todellisia helmiä opiskeluajoilta!
Järki on luontaisesti ristiriidassa uskon kanssa (Luuk. 24:25, 1. Kor. 2:14). Sen takia se on vangittava kuuliaiseksi Kristukselle (2. Kor. 10:5).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 96, Concordia ry, 2023.