Rauhanyhdistys ei julista koko maailman syntien sovitusta ja lunastusta Jeesuksen kuolemassa. (Ks. 2. Kor. 5:19, 1. Joh. 2:2, 1. Tim. 2:6).

Kuinka antaa Herra Kristus lastensa maistaa Hänen rakkauttaan?

Varmemmin vakuuttaakseen kristillistä seurakuntaa suuresta rakkaudestaan, antaa Kristus sen maistaa sitä Pyhän Henkensä kautta, jonka avulla hän kaikki toimittaa valtakunnassansa, niinkuin apostoli Paavali todistaa, Room. 5:5: ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” Ja Room. 8:16: ”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia”, se on, että Jumala ja Kristus meitä sydämellisesti rakastavat. Tämä Kristuksen rakkaus tunkeutuu läpi sydämemme kuin sulava sokeri tahi voimallinen palsami, niin että sydän tuntee sen makeuden (”Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.” Ps. 119:103, sulku allekirjoittaneen lisäys) ja siitä sanomattomasti iloitsee; ja jos se aina olisi meissä, sekoittumatta koskaan millään katkeralla juomalla, emme me voisi sitä kestää. (Prätorius toisessa kohtaa selittää, että jos me täysin käsittäisimme evankeliumin, me kuolisimme pelkästä ilosta.)

Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta.

LAUPIAS SAMARIALAINEN Luuk. 10:23-37

Oppikaa siis tietämään, mikä on rakkautta Jumalaa kohtaan! Samarialainen rakasti Jumalaa. Hän ei tosin mitään antanut Jumalalle, mutta hän auttoi voimiensa mukaan kurjaa, haavoitettua miestä. Jumala sanoo: jos tahdot rakastaa ja palvella minua, niin tee rakkaudenpalvelusta lähimmäisellesi, minä en sitä tarvitse. Samarialainen palveli siis rahallaan, juhdallaan, öljyllään ja viinillään taivaan Herraa, Jumalaa. Ei Herra itse sitä tarvinnut, eikä tämä sitä tehnyt hänelle suoranaisesti, vaan lähimmäiselleen. Mutta se oli Jumalalle tehty ja Jumalan palvelemista sen tähden, että Jumala on niin käskenyt tehdä.

Martti Luther, Huonepostilla, s. 611-612, SLEY, 1945.

Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme! Me olemme savea, sinä saven valaja, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa. Jes. 64:7

Jos kyselemme omaa paikkaamne maailmassa ja Jumalan valtakunnassa, olemme oikealla tiellä. Saamme kysyä muovaajaltamme, miten savenvalajan suunnitelma saisi elämässämme toteutua.

Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 107, Symbolum Oy, 2024.

Roomalaiskirje:
15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.

Usko ei anna periksi missään. Rakkaus antaa periksi kaikessa.

Uskontaistelu ei ole turhaa. Se on joskus kovempaa ja joskus helpompaa, mutta se jatkuu kuolinhetkeen asti. Meitä Pyhä Henki rohkaisee tänäänkin jatkamaan tätä kamppailua. Me saamme nimittäin juosta niin kuin se, joka voittaa. Se ei ole vain velvoitus, vaan myös lupaus. Yhtäkään Jeesukseen uskovista ja Hänen sanaansa turvaavista ei diskata!

Sakari Korpinen, joka kirjoitti näin muistaakseni Länsi-Suomen Herännäislehdessä joitakin vuosia sitten.

Laki näet vaatii: Tee tämä! Lupaus lahjoittaa: Pidä hyvänäsi!

Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 365, SLEY, 1957.

Jooel:
2:32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

Apostolien teot:
2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’

Roomalaiskirje:
10:13 Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.

Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sen tähden minä panen toivoni häneen. Valitusvirret 3:22-24