Mielenterveysbarometri 2025: Asenteet mielenterveysongelmia kohtaan koventuneet
Eri-ikäisistä mielenterveyskuntoutujiin suopeimmin suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat. Naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin. Kuvituskuva: PIxabay
Kirjoittanut
Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat nyt negatiivisempia kuin 14 vuoteen. Barometrin niin sanottu Nimby-mittarin (Not in my backyard) mukaan peräti 25 % vastaajista ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapuriinsa.
− Asenteet ovat koventuneet. Ajatus siitä, että joka neljäs ei haluaisi esimerkiksi minua naapurikseen, on pelottava, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.
− Monella akuutissa tilanteessa elävällä stigma voi lisätä häpeän, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteita ja nostaa siten hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Mielenterveyden keskusliitto on tuottanut Mielenterveysbarometrin vuodesta 2005. 20 vuodessa heidän, jotka eivät halua mielenterveyskuntoutujia naapurikseen, määrä on laskenut noin 30 %:sta hieman alle 20 %:iin.
− Viime Mielenterveysbarometrissa vuonna 2023 heitä oli 19 %. Tämän vuoden muutos on iso ja siksi hyvin huolestuttava, Päivi Rissanen sanoo.
Hänen mukaansa sosiaaliturvan kiristyminen on voinut vahvistaa kielteisiä asenteita heitä kohtaan, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea.Asenteiden koventuminen näkyy myös suhtautumisessa esimerkiksi päihteiden käyttäjiin ja maahanmuuttajiin.
− Lisäksi keskustelussa hyvinvointivaltion tilasta ja uudistumisen tarpeesta korostuu usein ajattelutapa, jonka mukaan yksilö on itse vastuussa ongelmistaan, Rissanen toteaa.
Vahvin selittäjä asenteille löytyy arvomaailmasta
Eri-ikäisistä mielenterveyskuntoutujiin suopeimmin suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat. Naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin.
− Selkein selittävä tekijä on kuitenkin arvomaailma. Itsensä oikealle asettavista suomalaisista kaksi viidestä suhtautuu kielteisesti naapuruuteen mielenterveyskuntoutujan kanssa. Vasemmalla vastaava luku on noin joka kymmenes, Päivi Rissanen sanoo.
Lähes kaksi kolmesta kokee, että asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina. Eri mieltä on joka viides.
Samalla yli puolet suomalaisista kokee, että mielenterveyskuntoutuja tulee leimatuksi sairautensa takia. Myös väestön käsitys kuntoutujien yhteiskunnallisesta asemasta on heikentynyt.
− Tutkijana näen, että mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet ovat ristiriitaisia. Ei ole olemassa vain yhtä mielenterveysongelmiin liittyvää asennetta, minkä myös tulokset vahvistavat, Rissanen sanoo.
− Yhtäältä suomalaiset ajattelevat entistä useammin, että asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja kokevat entistä harvemmin, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kohtaaminen on pelottavaa ja epämiellyttävää. Toisaalta naapureiksi heitä ei haluta, Rissanen tiivistää.
Todella ikävää. Ihmisillä on edelleen paljon ennakkoluuloja. Hävetkää! Tehkää parannus! Oikeistoon kuuluvilla on enemmän ennakkoluuloja kuin vasemmistoon kuuluvilla?
Markku Ojanen (s. 29. heinäkuuta 1944 Laihia)[1] on Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori. Ennen eläkkeelle jäämistään elokuussa 2008 hän toimi yliopistonsa psykologian laitoksen johtajana. Wikipedia. Kysyin kerran puhelimessa Ojaselta, mitä mieltä hän on uskovaisten ennakkoluuloista mielenterveyskuntoutujia kohtaan? Hän vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Minä häpeän!” Markku Ojanen on itsekin uskovainen ja tunnettu ns. onnellisuusprofessorina.
”Herramme kaikki voitot ovat uskon kautta meidän voittojamme. Olemme voittaneet jo ennen taistelua. Riemuitsemme jo, kun vielä tuhannet tuliset nuolet suhisevat päämme ympärillä. Ja vaikka meidän täytyisi alistua, on voitto kuitenkin meidän. Me voitamme kaikki hänessä, joka on rakastanut meitä.”
F. W. Krummacher, Länsi-Suomen Herännäislehti, Heinä-elokuu 2025, takakansi.
”Merellä aalto toisensa jälkeen syöksyy rantaa vasten aivan kuin tahtoisi särkeä sen voimallaan, mutta itse sortuu sitä vasten ja katoaa. Samoin synnitkin syöksyvät ylitsemme pyrkien sortamaan meidät epätoivoon, mutta niiden on pakko paeta, ja viimein ne häviävät tykkänään.”
Martti Luther, Länsi-Suomen Herännäislehti, Lokakuu 2025, takakansi.
Jumala tahtoo, että olemme iloisia: Hän vihaa surumielisyyttä. Jos hän olisi halunnut meidän olevan surullisia, hän ei antaisi meille aurinkoa, kuuta eikä maan hedelmiä, vaan hän olisi luonut pimeyden eikä antaisi enää auringon nousta eikä kesän tulla.
Martti Luther, Länsi-Suomen Herännäislehti, Syyskuu 2025, takakansi.
Jumalani, suo minun pyrkiä siihen, että olisin sinulle otollinen enkä koettaisi kelvata tälle maailmalle ja siten tulla kelpaamattomaksi sinulle.
Johann Arndt, Länsi-Suomen Herännäislehti, Kesäkuu 2025, takakansi.
Maailmassa, mutta ei maailmasta.
Tarvitaan Pyhä Henki, jotta voitaisiin käsittää Raamattu sekä kokonaisuutena että sen jokainen osa.
Martti Luther, Länsi-Suomen Herännäislehti, Maaliskuu 2025, takakansi.
Jaakob nosti silmänsä ja katseli, niin katso, Eesau oli tulossa, neljäsataa miestä mukanaan. 1. Moos. 33:1
Älä nosta silmiäsi katselemaan Eesauta. Jonka katse etsii vaikeuksia, se saa pian kohdata niitä. Nosta silmäsi korkeammalle, häneen jolta meidän apumme tulee. Silloin voit kohdata vaikeutesi levollisin mielin. Joka on nähnyt Jumalan kasvot (Jeesus: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Joh. 14:9.), sen ei tarvitse pelätä kuolevaisen ihmisen kasvoja. Kun meillä on voimamme Jumalassa, meillä on voima kaiken meitä uhkaavan pahan yli.
F. B. Meyer, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Jeesus voi kääntää tappion voitoksi.
Corrie ten Boom (1892-1983), joka selvisi ihmeellisellä tavalla hengissä toisessa maailmansodassa Ravensbruckin keskitysleiriltä. Lause on Kätköpaikka nimisen kirjan viimeinen. Corrie ten Boom joutui keskitysleirille, koska piilotteli kotonaan Hollannissa juutalaisia natseilta. Hänen perheensä jäi kiinni siitä.
Muistaakseni Corrie kertoo erään keskitysleirin vanginvartijan tulleen jossakin kokouksessa sodan jälkeen pyytämään anteeksi käytöstään ja Corrie antoi sen hänelle anteeksi.
Corrien isä ja sisko kuolivat keskitysleirillä.
Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan. Joh. 4:10
Jumalan lahja ihmisille on paras ja rakkain, mitä hänellä oli, hänen oma, ainosyntyinen, rakkahin poikansa, Jeesus Kristus, jossa hän itse oli. Hänessä hän sovitti maailman itsensä kanssa antaessaan hänet, kuten oikean valitun uhrikaritsan, jonka päälle maailman synnit oli asetettu, uhriksi meidän sijastamme, kiroukseksi ja ristin kantajaksi, jotta me, jotka emme muuta ole ansainneet kuin helvetin iankaikkisen kadotuksen, tulisimme vapaiksi ja hänen kauttaan perisimme siunauksen ja iankaikkisen elämän. Jumalan lahja on siis äärettömän arvokas, itsessään kaikkea muuta suurempi ja kallisarvoisempi ja tuo mukanaan meille etuja, joista emme iankaikkisuudessakaan voi kyllin suuresti ylistää ja kiittää hänen ihanaa nimeään. Mutta kuka antaa tunnustuksensa sellaiselle Jumalan lahjalle, kuka sen tähden tuntee itsensä kehotetuksi ylistämään ja kiittämään Jumalaa? Eivät todella muut kuin ne, jotka sen uskovat ja uskossa ovat ottaneet vastaan autuudeksensa Jumalan lahjan.
Henrik Adolf Appelberg, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966.
Jouko Siirilän uusimpaan blogiin, jota ei voi kommentoida, liittyen: Aloitti Hengessä, lopetti Helsingissä. Tämä on tunnettu sanonta.
Järki on luontaisesti ristiriidassa uskon kanssa (Luuk. 24:25, 1. Kor. 2:14). Sen takia se on vangittava kuuliaiseksi Kristukselle (2. Kor. 10:5).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 96, Concordia ry, 2023.