Tässä kuva kotimme ruokapöydällä olevasta kukasta 2.8.2025 (Kuva Joona Kulmala)
Tässä kuvassa kotikirjastoni Raamattuja neljällä kielellä
Ylhäällä vasemmalla kirkkoslaaviksi, oikealla paštuksi,
alhaalla vasemmalla makedoniaksi ja oikealla tadžikiksi.
Kaikessa pyrkikäämme rakentamaan yhteistä hyvää.
Tätä varten saamme ammentaa voimia Jumalan eteen tullen.
Jumala on pannut meihin ymmärryksen. Sitä käytämme sen mukaan kuin kussakin tilanteessa tarvitaan. Jumalan sana avaa mielemme elämän syvimmille ulottuvuuksille. Kun avaamme Raamattumme sitä lukeaksemme avaamme myös tajuntamme Jumalan viisauden esiin pääsylle. Pyhä sana puhuttelee meitä taivaallisella viestillä. Kertoo meille tulevaisuuden näköaloja ja rohkaisee elämään tämän aikamme rohkeasti sellaisina ihmisinä, joiksi Jumala meidät on luonut. Hyvä tapa Raamattua tutkiessamme on rukoilla Jumalan siunausta lukemiseemme. Raamatun sana on Jumalan puhetta meille, siksi rukous, meidän keskustelumme Jumalan kanssa on mielekäs asenne Pyhää Kirjaa lukiessamme.
Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit
voidaksenne rukoilla.
Kaikessa pyrkikäämme rakentamaan yhteistä hyvää. Jumalan edessä vahvistuneina riennämme toinen toisemme luo.
Kun Jumala edessä olemme saaneet tukea, uutta voimaa ja uutta rohkaisua elämäämme, niin silloin jaksamme myös kohdata toisia ihmisiä aitoina ihmisinä. Suhtautua toinen toiseemme sellaisella kunnioituksella, mikä Jumalan luomalle on soveliasta, mikä Jumalan kuvana arvostamiseen kuuluu.
Rakkaus toinen toistamme kohtaan on Jumalan rakkauden heijastusta. Niin kuin kuu heijastaa auringon valoa, niin mekin saamme kohdata toinen toisemme heijastaen Jumalan hyvyyttä eteenpäin. Koska Jumala on meitä armahtanut, armahtakaamme mekin lähimmäisiämme samalla ystävällisyydellä, jota Jumalalta olemme vastaan ottaneet.
Ennen kaikkea pysykää kestävinä
keskinäisessä rakkaudessanne,
sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”.
Kaikessa pyrkikäämme rakentamaan yhteistä hyvää. Tähän sisältyy myös toinen toisemme hyväksyminen ja keskinäisen yhteyden vaaliminen.
Koska jokaisella ihmisellä on omat särmänsä, heikkoutensa ja vaikeutensa, niin silloin keskinäinen anteeksi antava ymmärtäväisyys auttaa tulemaan toimeen toistensa kanssa. Erityisesti tämä on tärkeää silloin kun kaikki yhdessä rukoilemme. Kun mieli on avoin ja tunnelma herkkä on sitäkin tärkeämpää, että pystymme kestämään toinen toistemme vajavaisuuksia armahtavalla laupeudella. Yhdellä yksi vika, toisella toinen, mutta niiden ei pidä antaa tärvellä yhdessä oloamme, vaan keskinäinen rakkaus ja toinen toisensa hyväksyminen olkoon ohjenuoramme.
Kun näin toimimme yhteisten asioiden puolesta, niin silloin kukin pääsee käyttämään omia lahjojaan, kykyjään ja voimiaan yhteisten päämäärien hyväksi.
Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla,
jonka olette saaneet,
Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.
Kaikessa pyrkikäämme rakentamaan yhteistä hyvää. Tehkäämme tämä iloiten ja riemuiten Herramme huoneeseen käyden, yhteiseen messuun osallistuen, Jumalaa kaikesta kiittäen ja ylistäen, yhteisesti yhtenä kirkkokansana, yhteisenä kirkkona.
Sunnuntai 17.8.2025
10. sunnuntai helluntaista
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Piet. 4:7–11
Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 4
Kaiken loppu on lähellä.
Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit
voidaksenne rukoilla.
Ennen kaikkea pysykää kestävinä
keskinäisessä rakkaudessanne,
sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”.
Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisellenne.
Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla,
jonka olette saaneet,
Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.
Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin,
ja joka palvelee, palvelkoon voimalla,
jonka Jumala antaa,
jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi
Jeesuksen Kristuksen kautta.
Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.
Yllä kuvissa olevia Raamattuja voi lukea netistä
kirkkoslaaviksi venäläisin kirjaimin 1Piet 4 | CSlElizabeth | STEP | Христу убо пострадавшу за ны плотию, и вы в ту же мысль вооружитеся: зане пострадавый плотию, преста от греха,
ja äänikirjana voi kuunnella 1. Mooseksen kirjan kirkkoslaaviksi
Bible (CSB) 01 – Книги Бытия | LibriVox
paštuksi د متي کتاب 1 | Bible.is
makedoniaksi Прво послание на апостол Петар 4 | Bible.is
tadžikiksi Номаи якуми Петрус 4 | Bible.is
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-17-8-2025/
Koska en saanut auki Pipliaseuran sivustoa, niin panen tähän viitteen Bible is -sivustolle englanniksi
1. Pietarin kirjeen lukuun 4
https://live.bible.is/bible/ENGESV/1PE/4
Sivustolla on saatavissa ainakin joitakin Raamatun kirjoja yli 2200 kielellä joko tekstinä ja / tai äänikirjana.
Kaiken lisäksi käyttäjälte ei panna maksumuuria sivuston lukemiseen tai kuunteluun.
Kun lopultakin sain Pipliaseuran Raamattu fi -ohjelman toimimaan, niin panenpa tähän vielä viitteen meidän kotimaiselle Raamattu -sivustollemme suomennoksiin 2020 ja 1992, ruotsinnokseen 2000 sekä käännöksiin vienankarjalaksi 2011 ja pohjoissaameksi 2019:
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KAR11,Biibbal/1PE.4
Kuuntelin Roomalaiskirjeen WordProject -sivustolta
arabiaksi
https://www.wordproject.org/bibles/audio/16_arabic/b45.htm
Jos Herra suo, niin pidän saarnan Huittisten kirkossa 31.8.2025. Saarnani teksti on Roomalaiskirjeen luvusta kolme. Kuuntelin tänään tšekiksi Roomalaiskirjeen ja Ensimmäisen Pietarin kirjeen WordProject sivustolta.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/32_czech/b60.htm
Matias,
Miksi kuuntelet kielillä, joita et osaa?
Reijo
Kysymyksesi on tökerö. Avoin kysymys olisi ollut parempi ja asiallisempi.
Vastaan kysymykseesi muotoillen sen miellyttävämmältä kuulostavaan asuun, MIKSI kuuntelen Raamatun sanaa.
Aikaisemmin luin Raamattua yli sadalla eri kielellä. Nykyisin silmäni eivät enää ole yhtä hyvässä kunnossa kuin aiemmin, siksi mielelläni kuuntelen Raamattua eri kielillä.
Rakastan Raamattua. Siksi sitä tutkistelen.
Kuuntelin samaiset Roomalaiskirjeen ja Ensimmäisen Pietarin kirjeen samaiselta wordProject -sivustolta
Vulgatan latinaksi
https://www.wordproject.org/bibles/audio/41_latin/b60.htm
Kuuntelin samaiset Roomalaiskirjeen ja Ensimmäisen Pietarin kirjeen samaiselta wordProject -sivustolta
ukrainaksi
https://www.wordproject.org/bibles/audio/67_ukrainian/b60.htm
Kuuntelin Roomalaiskirjeen myös serbiaksi WordPriect -sivustolta
https://www.wordproject.org/bibles/audio/31_serbian/b45.htm
Pitkin kesää olen kuunnellut Roomalaiskirjeen lukua kolme puhelimesta NIV -apsilla, jossa lukua voi asettaa toistamaan samaa lukua uudelleen ja uudelleen. Tunnissa luvun ehtii kertaamaan miltei 15 kertaa, joten parin kolmen tunnin jaksoissa se on kertautunut noin pyöreästi 30 – 45 kertaa. Kun pitkin kesää muutaman kerran viikossa olen toistanut muutaman kymmenen minuutin rupeamista jokusen tunnin kuunteluun, niin aika monta kertaa se on tullut kerrattua tämän kesän kuluessa.
Tavoitteeni on päästä sinuksi juhlasaarnan 31.8.2025 tekstin kanssa.
Kertaus on opintojen äiti, sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
Kuuntelin Roomalaiskirjeen WordPriect -sivustolta swahiliksi
https://www.wordproject.org/bibles/audio/05_swahili/b45.htm
Kuuntelin äänikirjana Roomalaiskirjeen WordProject -sivustolta
amhariksi
https://www.wordproject.org/bibles/audio/17_amharic/b45.htm
Matias,
Mainitsit aikaisemmat sata kieltä joilla olet lukenut Raamattua. Vaikket näitä kaikkia sataa kieltä osaakkaan, niin panitko merkille 1.Moos.3:15, jonka loppuosan KK33 mukaan suomeksi on: ”se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”
Tässä on kyse vaimon siemenestä, jonka persoonaan viittaava pronomini vaihtelee maskuliinista feminiiniksi ja muuttuu joissakin laitoksissa yksikön kolmannesta persoonasta monikon kolmanneksi persoonaksi.
Toinen kysymys:
1Moos. 6:8, Mutta Noa löysi/ heb. matsa/ armon Herran edessä. Biblia 1776 ja sama KK33, ”Mutta Nooa sai armon herran silmien edessä”.
Miten tämä kohta on esim. amhariksi, sebiaksi tai ukrainaksi, koskien matsa-sanan kääntämistä.
Liäksi KK38, Apt. 2:38 ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.”
Tämä on KK92, ”Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen”
Kummalla tavalla tämä on esimerkiksi esittelemilläsi kolmella kielellä.
Vain näihin kolmeen kohtaan, pyydän!
Reijo
Kaikissa näissä kolmessa mainitsemassasi kohdassa kaikissa näissä kolmessa kielessä esiintyy esiintyy perusteissaan sama ajatus. Ainoastaan erilaiset kielelliset ilmausten rakenteet tuovat esiin erilaisia tapoja kertoa SAMA ASIA.
Mikäli näistä yrittää repiä esilaisia teologisia oppeja mennään kohtien varsinaisen sanoman kannalta päälinjasta sivuun.
1 M 3:15
Evan jälkeläinen, naisen siemen, siemen sana on maskuliini ja suffiksi on feminiini. Kumpikin on yksikössä.
Käännöksissä tämä peruslinja pysyy voimassa.
1 M 6:8
Esimerkiksi verbille מָצָ֥א [ mā·ṣā ] on NASB käännöksessä annettu seuraavia vastineita
Sekä löytää että saada verbille löytyy vastineita näissä käännöksissä.
actually found (1), afford* (1), befall (1), befallen (2), befell (1), came (2), caught (5), come (6), comes (1), delivered (2), discover (8), discovered (4), discovery (1), enough (1), fall (1), find (109), finding (2), finds (17), found (231), going (1), had (2), handed (3), happen (1), happened (2), has (1), have (2), here (1), hit (1), invents (1), left (2), located (2), meet (2), met (3), overtake (2), overtook (1), pleases* (1), possessed (1), present (15), reached (3), reaped (1), requires (1), secured (1), seeking (1), spreads (1), strikes (1), sufficient (2), there (1), use (1).
Joten tässä sinun pitäisi huomata että Raamatun tekstien kääntämisessä pitää olla erittäin hyvät lingvistiset tiedot, mikäli aikoo saada käännöksestä kunnollisen.
Apt. 2:38
Sama ajatus oli kaikissa kolmessa käännöksessä: Pyhän Hengen lahja saadaan kasteen antamana lahjana. Siis tasan tarkkaan sama ajatus kuin noissa mainitsemissasi eri suomennoksissakin sanotaan vain sanajärjestystä vaihtaen ja siitä syystä lause vähän eri tavoin rakennettuna.
Samaten kaikissa näissä käännöksissä tuli esille myös jakeessa 39 se ajatus, että KASTEEN LAHJA ANNETAAN MYÖS LAPSILLE.
Niin rakkaus peittää syntien paljouden . Heikoissa on Jumalan voima kun tahdomme olla Jumalan edessä heikkoja että armo saisi meidät peittää . Ihmisen omasta hyvyydestä lähtee armottomuus toista kohtaan . On kuten Matias kirjoitit että toisella on toista ja toisella toista . Se on meissä asuvaista rikkinäisyyttä ja vajavaisuutta ja myös matkalla saatuja arpia , jotka Jumala tahtoo sulkea rakkauteensa ja antaa meillä näkymän ristin miehen sovitukseen ja iankaikkiseen toivoon . Meitä riisutaan mutta Kristus pukee avuttomia . On kuva Jumalan vanhurskaudesta Jumalan lapselle alussa ja lopussa hyvin kuvaavaa. Kun avuton pieni lapsi puetaan Kristukseen ja hänen kuolemaan kastetaan ja taas loppumetreillä vanhus usein on avuton vuoteella ja voi olla ettei pysty puhumaan eikä paljon ole eleitä tai liikuntakykyä . Mutta uskonsilmillä saa huomata sen Jumalan armollisen rakkauden että hän on koko tien kulkenut meidän edestämme . Vanhassa laulussa lauletaan : koko tien hän kanssain kulkee , epäilenkö rakkautta jok hellin lämpimin …
Timo
Kiitos erittäin hyvästä kommentistasi
On suurenmoista huomata sinun ymmärtävän aidon elämän todellisuuden mitä selkeimmin
Huomaan kirkkoisä Ambrosiuksen ajatuksen toteutuvan sanoissasi: On ymmärrettävä elämää ymmärtääkseen teologiaa.
Kiitos Matias , hienosti kirkko-isältä sanottu . Varmaan siinä on ajatusta myös että puheet ja opetukset menisivät sydämestä sydämeen ja puhuisivat meidän omilletunnoille ja teologia eli Kristuksen oppi olisi sisällä siinä . Raamatullinen teologia on tavallaan hyvin yksinkertainen jabtarkoitettu jokaiselle uskolla omistettavaksi , mutta saa vaikkapa ehtoollisesta teologit pitkiä kirjoja aikaiseksi . Se on lopulta uskolla omistettava ne vaikeimmatkin asiat , mutteivät toki ole ristiriitaisia toisen raamatun kohdan kanssa vaan syvyys on uskolla omistettava . Vaikkapa Jeesuksen sanat :että tämä leipä on minun ruumiini .
Timo
Hyvin asian ilmaiset
Paavali Pietarin mukaan kirjoitti vaikeatajuisesti. Se on nykyistenkin saarnaajien ongelmana. On niin helppo tukeutua Lutherin ja muiden arvostettujen teologien teksteihin. Siinä on se ongelma, että Evankeliumin yksinkertainen sanoma katoaa tavallisten tallaajien ulottumattomiin.
Hyvä esimerkki siitä on Vanhurskauttamisoppi, joka on aivan keskeinen. Jos sen käsittää väärin, ( mikä voi tapahtua kovin helposti) – evankeliumin ilosanoama lakaa olemasta suuren ilon lähde kuulijalle. Ylösnousemus kun merkitsee meille koko Jeesuksen olemuksen, ansion ja Jumalan iankaikkisen rakkauden omistamista juuri nyt.
Tämä tietoisuus antaa mahdollisuuden toimia levosta käsin. Se rohkaisee meitä palvelemaan Jumalaa niillä armolahjoilla, joita hän armossaan on meille jakanut. Hän johdataa meidät myös niihin hyviin tekoihin joita varten hän on meidät juuri tämmöisiksi luonut. Joten meillä on kaikki se Hänessä mitä palvelutyöhön tarvitsemme.
Saamme olla ilolla palvelemassa Jumalaa kaikessa mitä teemme ja olemme.
Helposti käy niin että oppi käsitetään niin että voimme omin ponnisteluin saavuttaa Jumalan ystävyyden, kunhan vain riittävästi siihen pyrimme.
Pekka
Kiitos hyvästä kommentistasi
Se on juuri noin miten Pekka kirjoitti , meillä on aina vaara mennä lain alle . Luterilaisuutta ns kuollutta uskoa tuli pietismi pelastamaan , joka edelleen elää hyvin vahvana .Se yhtyi moneen oikeaan tunnustaen uskoa ,mutta vanhurskauttamiseen ei voi lisätä tai jatkaa mitään . Ja lopulta evankeliumi vääristyy . Kaikesta Kristus tulee saada kunnian ja hänen tekojensa varaan elämämme täytyy turvata täysin . Armonvälineiden merkitys on keskeistä ymmärtää Kristuksen sovitustyön täydellisyys . Tämä ei voi tietysti tarkoittaa sitä että jättäisimme parannuksen tekemisen , syntiemme tunnustamisen , kilvoittelun ja Srk kokoukset ja henkilökohtaisen rukous ja sanan tutkimisen pois , mutta sen saamme tehdä levosta käsin Kristus lahjana meille . On myös totta että teologien tulisi opettaa niin että kuulijat ymmärtää , on eri asia lainata tekstejä kuin syödä ne tekstit ja jäsentyä sydämessä jotta niistä evankeliumi ja laki voisi oikealla ja ymmärrettävällä tavalla nousta . Aina hyvä miettiä miten tekstistä nousee evankeliumi ja Kristus kirkastuu . Kristus keskeisyys on puheen yksi hyvä tuntomerkki .
Timo
Kiitos edellisen kommentin ajatusten eteenpäin viemiseen rakentavalla tavalla
Olen tullut siihen tulokseen, että pappien tehtävänä on hoitaa seurakuntaa ja opettaa teologiaa. Meidän muiden on pyydettävä uusia mukaan ja kerrottava siinä evankelimi niin yksinkertaisesti kuin vain mahdollista. Silloin työnjako voi sujua ihan mukavasti.
Niin seurakunnan tulisi tulla kodiksi ja kun saamme luottaa opetukseen niin uskon että seurakuntalaisten tehtävä on ennenkaikkea kohdata ihmisiä joita seurakuntaan tulee . Usein se vaan menee niin että ne ei niinkään tule keitä pyytää vaan niitä tulee joita ei ole ennen tuntenut . Ei voi väheksyä sitä kohtaamisen merkitystä kun uusia ihmisiä tulee ja kuunnella heidän ajatuksia . Emme tiedä mitä ihmisellä on sisällä ja missä vaiheessa elämää hän on . Sitä voisi hyvin verrata kun vieras tulee kotiin ja tahdotaan olla vieraanvaraisia . Jotenkin muistaakseni Jukka Norvanto sanoi että ei opeta tai puhu kun ennemminkin kun kysytään . Herran on työ lopulta ja messu on paikka että saa uskoa että Jumala tahtoo puhua ihmisen omalletunnolle . Hyvä kokemus tuo ihmisen uudestaan ja läheisemmäksi tullaan vai olemalla yhdessä . Se on myös suuri vapaus kun saa luottaa että Jumala tahtoo ja tekee työtä eikä sana tyhjänä palaa . Se on vaan niin inhimmillistä että moni joka tulee seurakunnasta ja kysytään millaista oli niin paljon sanotaan juuri ihmisten kohtaamisista tai sen puuttumisesta . Eräs tuttu oli hiljan Afrikassa ja siellä hänen mukaansa seurakuntaa pidetään tärkeänä kotina jossa iloitaan . Matiaksella on varmaan kokemuksia lähetyskentiltä paljonkin , miten siellä koetaan seurakunta . Varmasti vaihtelee eri kulttuureissa myös .
Pekka
ja
Timo
Kiitos teille hyvästä keskustelusta
Todella miellyttvästi täydennätte toistenne tekstejä
On ilo seurata teitä