Armahtakaa

Kotoinen kuva rakkaastani prinsessa Colettesta. Hän laulaa virttä 517.

Pöydällä vasemmalla Parole de Vie raamatunkäännös ranskaksi ja oikealla avoimena friisin kieiinen Raamattu.

Taustalla kirjahyllyssä Raamattuja monilla kielillä.

Kuvassa hollannin kielisiä Raamattuja

Pienemmän hankin 22.1.1980 toimiessani Kumlingen kirkkoherrana.

Kolmiosaisen vanhemman Raamatun sain vuonna 2000. Silloin palvelin Sipoon ruotsalaisessa seurakunnassa.

Jumala armahtaa meitä. Armahtakaamme mekin toisiamme. Jumala rakastaa meitä. Rakastakaamme mekin lähimmäistämme. Jumala pitää huolta meistä. Eläkäämme ihmisiksi toisten kanssa.

Jättäkäämme tuomio. Antakaamme anteeksi. Rohkaiskaamme toisiamme elämään ja toivoon. Kannustakaamme eteenpäin.

Jeesus palveli kansaansa. Hän toimi rabbina. Hän opetti ihmisiä. Hän paransi sairaita. Nälkäisille hän antoi leipää. Syrjäytyneitä hän palautti toisten yhteyteen. Halveksittuja palvelukseensa. Leimatuille antoi inhimillisen aseman. Elämä oli hänelle huono-osaisten auttamista.

Jeesus teki hyvää, tehkäämme mekin, kukin omalla paikallaan. Rohkaiskaamme toisiamme elämään ja toivoon.

Kristuksen kuolema oli koko maailman lunastus synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Hän sovitti koko maailman Jumalan kanssa. Taivasten valtakunta tuli luoksemme. Ylösnousemuksensa toi voiton ihmiskunnalle. Taivaan ovet aukenivat. Tulevaisuus ja elämä säteilee meitä vastaan. Jumalan kirkkaus luo valoa elämäämme. Jumala hallitsee koko maailmankaikkeutta, myös kuolemaa ja elämää. ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.”

Ylistäkäämme Vapahtajaamme täytetystä pelastustyöstä. Rohkaiskaamme toisiamme elämään ja toivoon.

Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään,

että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.

Kun Paavalin kirje Roomalaisille kirjoitettiin, oli vaarana kahden kulttuurin törmäys Rooman seurakunnassa. Vuonna 49 jKr. keisari Claudius oli kieltänyt juutalaisten oleskelun Roomassa. Jeesuksen seuraajista vain ei-juutalaiset saattoivat jäädä sinne. Vuonna 54 jKr. keisari Nero antoi juutalaisten palata Roomaan. Seurakunnan piti sopeutua siihen, että samassa liturgiassa oli sekä juutalaisia että ei-juutalaisia. Eri tapoja, erilaisia kulttuuriperinteitä. Ennakkoluulojen vaara oli ilmeinen. Silloin Pietari, valovoimainen apostoli, kutsuttiin Rooman ensimmäiseksi piispaksi, virka josta sitten tuli paavin virka.

Paavalin kirjeen tarkoituksena oli luoda sopua kahden väestön kesken. Olipa sitten juutalainen tai ei-juutalainen, niin kaikilla oli sama oikeus seurakunnassa. Kumpikaan ryhmä ei saanut halveksia toinen toistaan eikä tuomita erilaisia tapoja, tottumuksia sekä muita kulttuurisia eroja.

Kuinka sinä voit tuomita veljesi?

Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi?

Sekä Pietarin että Paavalin pyrkimys oli yhteinen: Koko Rooman Jeesukseen uskovien yhteinen rakentuminen. Kukaan ei saanut sortaa toisiaan, vaan yhdessä toistensa kanssa mennä eteenpäin Kristusta ylistäen ja hänelle kunnian antaen.

Epistolamme antaa kehotuksen yhteiseen elämään, yhteisessä uskossamme yhteen Herraan ja Jumalaan Jeesukseen Kristukseen.

Sunnuntai 13.7.2025

5. sunnuntai helluntaista

Armahtakaa!

Toinen lukukappale eli epistola: Room. 14:7–12

Kirjeestä roomalaisille, luvusta 14

Kukaan meistä ei elä itseään varten

eikä kukaan kuole itseään varten.

Jos elämme, elämme Herran omina,

ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina.

Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle.

Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään,

että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.

Kuinka sinä voit tuomita veljesi?

Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi?

Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.

Onhan kirjoitettu:
      – Niin totta kuin elän, sanoo Herra,
      jokainen polvi on notkistuva minun edessäni
      ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.
    Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.

———————————–

Raamattua voi lukea hollanniksi ja friisin kielellä monilla alustoilla. Tässä Hollannin Pipliaseuran sivustolle viite molempiin käännöksiin, viite Roomalaiskirjeen lukuun 14:

https://www.debijbel.nl/bijbel/NBV21,NFB/ROM.14

Ranskaksi on monia käännöksiä monilla eri sivustoilla. Panen tähän viitteen Ranskan Pipliaseuran ylläpitämälle sivustolle Roomalaiskirjeen lukuun 14.

https://lire.la-bible.net/bible/PDV/ROM.14

Eri kielille käännettyjen Raamattujen valokuvien julkaisun säännöllisesti joka blogissani aloin 24.05.2025 11:43. Tähän mennessä kuva on julkaistu Raamatusta 10 kielellä.

193 KOMMENTIT

  1. Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-13-7-2025/

    Roomalaiskirjeen lukua 14 voi lukea täältä. Panen näkyviin suomennokset 2020 ja 1992, ruotsinnoksen 2000 sekä käännökset sekä vienankarjalaksi 2011 että pohjoissaameksi 2019. Sieltä voi sitten mennä eteenpäin. (Osa vaihtoehdoista on maksumuurin takana.)
    https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KAR11,Biibbal/ROM.14

  2. En ole tietoinen siitä, mikä kirkolliskokous on antanut otsikot kirkollisille pyhille. Minulla on vaikeuksia kahden otsikon kanssa. Toinen niistä on tämä: ”Armahtakaa!”. Sana on imperfektin muodossa, käskysana? Se viittaisi johonkin lakiuskontoon, kuten Vanhan Testamentin juutalaisuus on. Jeesus ei esim. vuorisaarnassaan sano: Olkaa maailman valo! tai Olkaa maailman suola!. Hän sanoo: ”Te olette maailman valkeus” ja ”Te olette suola!” Käskymuodossa ovat ”Kootkaa aarteita taivaaseen”; ”Etsikää niin te löydätte” ja Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta!”
    Armahtakaa! Luther puhuu kirjoituksissaan ”armon valtakunnasta”, mistä päästään ”kunnian valtakuntaan”. Kuitenkin, joskus ne, jotka olettavat olevansa ”Armon valtakunnan kansalaisia” ovat jopa valtakuntansa sisäpuolella erittäin armottomia. Jotkut ns. ”uskovaiset” vahtivat toisten uskonelämää ja löytävät toisissa matkatovereissa pahoja erheitä, vikoja, joista voisi jopa erottaa heitä ja jättää yksin taivaltamaan, syytösten reppu selässään.
    Missä oikeasti on niitä, jotka armahtavat? Jos pitkän kokemuksen ja Kristityn vaelluksen kautta uskaltaisin sano, niin he, jotka ovat joutuneet kulkemaan syvien vesien, pettymysten ja sairauksien saattamana. Ne armahtavat, jotka ovat todella tarvinneet armahdusta ja saaneet sitä Vapahtajan luota. Eivät menestysteologian kannattajat ja tekovanhurskauden harjoittajat armahda ketään. Jumala armahtaa nöyrät ja ne, jotka kerjäävät ilman itsetuntoa Jeesuksen ristin luona vahvistusta heikolle uskolleen, toivolleen ja rakkaudelleen. ”Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, SILLÄ heidät ravitaan.”. He menevät ehtoollisellekin saadakseen kokea armahduksen. He todella tarvitsevat Jeesusta ja Hänen vanhurskauttaan pukimekseen. He opettelevat koko vaelluksensa aikana armahtavaisuutta, että olisivat Isänsä lapsia, joka ”antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoillekin”.
    Jeesuksen seurassa, Hänen oppilaanaan, voimme oppia vähin erin armahtamaan toisiamme. Sen kautta saa enemmän aikaan ”armon valtakunnan” hyväksi kuin armottomilla vikojen etsimisillä.

    • Valma

      Kiitos sinulle erittäin hyvästä pohdiskelustasi

      Pohdit todellalla syvällisesti ja sydämellisesti käsittelemääni aihetta suuren oppineisuutesi ja rrikkaan elämänkokemuksesi antamalla viisaudella.

      Kiitos armollisuutta osoittavasta asenteestasi!

  3. Siis kenelle Jumala antaa armon, nöyrille!

    Miksi tulee olla armollinen ja armahtaa KAIKKIA toisia lähimmäisiä, siis aivan kaikkia myös vihollisia??

    Kun on itse saanut kokea todellisen armon eli on saanut kaikki SUURET synnit anteeksi pelkästä armosta Jumalalta niin kun haluaa elää tämän armon alla niin ei ole ”varaa” olla armoton toisille eli tulee antaa anteeksi kaikki toisten tekemät synnit koska itse haluaa elää myös niin että Jumala ei vaadi tilille ennen tehdyistä synneistä.

    • Ari

      Kiitos komentistasi!

      Hyvin kirjoita siitä, että itse anteeksi saaneena haluaa anteeksi antaa myös toisille.

      Tee se, niin opit myös elämään niin kuin pyhässä kasteessa Jumalan lapseksi päässeelle sopii! Lopeta siis toisten Jumalan armahtamien mollaaminen tökeröillä tuomion sanoilla, joihin aikaisemmin olet sortunut.

      Muista Jeesuksen sanat : ”Mene äläkä enää syntiä tee!”
      Tässä tähtäyspisteeni ovat aikaisemmin lukuisia kertoja itse itseäsi häpäisevistä tuomion sanoistasi, joita olet lausunut sinua kauemmin Herran tiellä kulkeneita vastaan.

    • Matias Roto tuot minulle ””Muista Jeesuksen sanat : ”Mene äläkä enää syntiä tee!”””, Siis selittäisitkö mikä on syntiä niin päästäisiin keskustelemaan oikeasta asiasta??

    • Olen poistanut Arin kommentin kurittoman kakaran tyylin takia.

      Olisi aihetta muistaa Wittgensteinin lauselma: ”Älä kysy merkitystä! Kysy sen käyttöä!”

    • Ari

      Tässä yhteydessä se tarkoitti holtittomia sanomisiasi, missä käytit Pyhän Raamatun ihania sanoja Kristukseen uskovien uskoa halventavassa yhteydessä. Panen Wittgensteinin lauseen tähän uudelleen englanniksi, jotta ymmärrät, ettei riitä, että käyttää oikeita sanoja, vaan on myös nähtävä niiden sanoma kussakin tekstiyhteydessä: ”Don’t ask for the meaning, ask for the use!”

    • Matias Roto miksi sanot minulle ”äläkä enää syntiä tee” etkä sitten selitä mitä on synti ja sen mistä löytää mikä on syntiä??

    • Ari

      En suinkaan kertonut sinulle koko synnin määritelmää, van tässä nimomaisessa kohdassa tarkoitin vain loukkaavien puheenvuorojen käyttöä.

      Sen sujaan tunnustuskirjamme selostavat hyvin mitä perisynnillä tarkoitamme

      lI Perisynti

      Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
      Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut 8, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.

      Myöhemmin kerrotaan mikä on synnin syynä

      XIX Synnin alkusyy

      Synnin alkusyystä seurakuntamme opettavat, että vaikka Jumala luo ja pitää yllä luonnon, niin synnin alkusyy on kuitenkin pahojen, nimittäin Perkeleen ja jumalattomien tahto, joka silloin, kun Jumala vetää pois apunsa, kääntyy pois Jumalasta, niin kuin Kristus sanoo: ”Kun Perkele puhuu valhetta, (Joh. 8:44) niin hän puhuu omaansa (Joh. 8).

      Tässä on viitteitä yleisempään synnin määritelmään.

  4. Syntiä on kaikki, mikä erottaa Jumalasta. Lapsellisesti sanottuna: syntiä on kaikki se, mikä vie poispäin Jeesuksesta. Epäusko on kaikkien syntien äiti, epäusko synnyttää sekä tekosynnit että luulouskon. Ensimmäinen synti oli tottelemattomuus Jumalan selvää käskyä vastaan. Synnin tekijä yleensä puolustaa toista synnintekijää. ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten veri”. – Synti on h a r k i t t u teko Jumalan käskyjä vastaan (paitsi lapsilla). Eläimet eivät tee syntiä, koska niillä ei ole suhdetta Jumalan kanssa. – Jos ihminen elää epäuskossa, koko hänen elämänsä on syntiä, siksi on suurta rakkautta, jos varoitetaan synnistä ja tarjotaan mahdollisuutta anteeksisaamiseen Uhrikaritsan, Jeesuksen, sovintotyön perusteella. – Pyhä Henki neuvoo uskovaisille, mikä on oikein ja mikä väärin. Uskovaiset opettavat lapsilleen heti pienenä, miten synnit saadaan anteeksi. He siunaavat lapsiaan ja opettavat, miten Jumala on syntiselle armollinen Jeesuksen ansiosta. (Muistan kun joku lahko opetti, että kasteen jälkeen ei ihminen enää tee syntiä. Siihen vastattiin: Kuvitteletteko, ettei piru osaa uida.) – Me olemme valitettavasti taipuvaisia syntiin vielä uskovaisinakin, siksi tarvitsemme parannusta eli palaamista kasteen armoon joka päivä. ”Sen tähden, kun meillä on niin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja s y n t i , joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. Ajatelkaa Häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.”(Hebr. 12:1-3)

    • Valma

      Kiitos erinomaisesta kommentistasi!

      Sinulla on valtavasti tietoa ja sydän on aivan kohdallaan. Siksi myös tekstisi on sydämen sivistyksen upea tuote.

      Kiitokset sinulle!

    • Valma,

      Vain tähän kohtaa: ”(Muistan kun joku lahko opetti, että kasteen jälkeen ei ihminen enää tee syntiä. Siihen vastattiin: Kuvitteletteko, ettei piru osaa uida.)”

      Kukahan ja mitähän on ”opetettu”? Luterilaisuudesta lahkoutunut lahko se ei ollut? Eli jää jäljelle vain helluntaiherätys ja baptistit. Kummassakaan ei tällaista opetusta ole ollut. Joku jossain voi olla sanonut ja uskon, että näin määriteltynä se sellaista ei ole oikein sanoa, että ”joku lahko”.

      Kuitenkin on totta, että ”lahkojen” ulkopuoliset sanovat että lahkot opettavat, mainitsematta lahkoa. Löysää!

    • Reijo

      1) Uskovan synnittömyydestä

      Tällaisia uskovan synnittömyyttä julistavia lahkoja on valitettavasti ollut eri aikoina. Jopa silloin kun läntisen kristikunnan keskuudessa taloudelliset, poliittiset ja teologiset erot yhdessä aiheuttivat läntisen kristikunnan jakaantumisen etelän katolisiin ja pohjoisen luterilaisiin kirkkoihin.

      Augsburgin tunnustuksessa artikkelissa parannuksesta kerrotaan ohimennen yhdestä tällaisesta:

      XII Parannus
      Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen.—-
      Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
      —-

      2) Luterilainen kirkko ei ole lahko

      Augsburgin tunnustuksen yhteenvedossa todetaan, että opetamme vain Raamatun ja alkuperäisen vanhan perinteen mukaisesti eli siis olemme osa yhteistä koko maailmaa koskevan eli siis katolisen kirkon jäseniä, Joten puheesi luterilaisista lahkolaisena on vääristelyä:

      Tässä ovat esitettyinä meidän oppimme pääpiirteet. Siitä voidaan todeta, ettei siinä ole mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Roomankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien kirjoituksista meille tunnettua. Koska näin on, niin ne, jotka vaativat pitämään meitä harhaoppisina, tuomitsevat kohtuuttomasti. Koko erimielisyyden kohteena ovat vain tietyt harvat väärinkäytökset, jotka ilman varmaa perustetta ovat päässeet pesiytymään seurakuntiin.

    • Reijo

      Tapasi kohdella Valmaa on todella ala-arvoista. Et taida tietää, että hän oli aikoinaan aivan huippuarvosanoin tehnyt teologiset opintonsa. Porlammin lukiossa hänen aineensa nostivat koulun ylioppilaskirjoitukset noin 10 prosenttiyksiköllä oppilasaineksen odotusarvosta ylöspäin. Karjalaisen kulttuurin esillä pitäjänä hän on arvokkaasti vienyt eteenpäin esiäitinsä runolaulaja Maria Luukan perintöä. Sukunsa monista vaikutusvaltaisista vaikuttajista kerrottakoon ministeri Eemil Luukka jonka ansiosta maamme vältti palestiinalaisten kohtalon, kun karjalaiset saatiin yhteiskunnan elämään mukaan luovina kansalaisina.

      Joten Reijo

      Pidän letkaustasi ala-arvoisena, koska puhut henkilöstä, jonka meriittejä et näytä tuntevan.

      Edelleen.
      Ei meidän tarvitse mennä sen kauemmaksi nykyajassa, kuin tämän keskustelun yhteen edustajaan Ariin, joka tässäkin ketjussa puolustaa oppiaan, että uskova muka voittaa kaikki kiusaukset.

      Joten sen kauempaa ei tarvitse hakea sitä omaa lahkoaan ainoana oikeana oppina edustavaa henkilöä, jonka oppiin Valma viittaa.

    • Matias,

      Olen paljonkin kirjoitellut Valman kanssa, enkä koskaan ala-arvoisesti. Älä pilaa hyvää kommenttiani Valmalle.

      Arvostaisin, jos Valma halutessaan jotain sanoisi ja Matias ei.

    • Reijo

      On miellyttävää ETTÄ kommentoit

      Mutta mitenkähän asennoidut kuin olisit tämän ketjun isäntä joka päättää kommentoinneista

      Toki kunniaksesi voinemme todeta että teet sen hienostuneesti

  5. Ari puhuu myös sellaisesta väitteestä, että muka väistelisin vaikeita kysymyksiä.
    Vastaus on, ettei eka luokan opettaja pidä lasten tekemien virheiden korjausta teoreettisesti ”vaikeina” kysymyksinä. Ongelma on vain siinä miten kertoa asia niin että lapsi ymmärtää sen. Miten sille sanotaan. Arin tapauksessa olen huomannut ongelmaksi sen, ettei Ari ole vielä oppinut vaikka olen useasti yrittänyt ojentaa.

  6. Olen tässä kolmen päivän sisällä sekä lukenut että äänikirjana kuunnellut Roomalaiskirjeen luvut kolme ja kaksitoista kahdellakymmenellä eri kielellä.
    Toinen on parin viikon perästä olevan epistolan valmistelua varten ja toinen on elokuun viimeisesn sunnuntain epistolan valmistelua., jolloin jos Herra suo saarnaan Huittisten kirkossa pidettävässä juhlajumalanpalveluksessa.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25