Hae sivustolta

Äläkä saata meitä kiusaukseen

Matias Roto

Kuvassa vasemmalla vuonna 1985 painettu näköispainos noin viidenneksellä pienennetystä Suomen ensimmäisestä koko Raamatatusta, ISOsta KIRJAsta vuodelta 1642.

Ylhäällä keskellä Io. Francisci Bvddei Institvtiones theologiae dogmaticae, variis observationibvs illvstratae vuodelta 1724.

Valtavan iso latinaksi kirjoitettu luterilaisen opin esitys. Teoksen laajuutta voi verrata alhaalla keskellä olevaan tulitikkurasiaan.

Oikealla on Katolinen katekismus ranskaksi ja Suomen kirkon katekismus 2000 ruotsiksi.

Keskellä pieni teos SLEY KIRJAT kustantamon sarjassa Sanoja sydämestä Ystävälle vuonna 1999 julkaisema Rakastan sinua Ystäväni.

Tässä blogissani käsittelen kiusausta.

Saamme päivittäin rukoilla Jumalan apua koko elämäämme varten. Myös sellaisia ajatuksia vastaan, jotka pyrkivät viettelemään meitä Jumalan yhteydestä erilleen. Näitä nimitetään kiusauksiksi.

Jumala ei kiusaa ketään. Meitä kiusaavat liha, maailma ja Perkele. 

Kristuksen tähden olemme saaneet kaiken anteeksi. Kasteen välityksellä Jumala on tämän lahjan meille ojentanut. Pyhä Henki meitä uskoon auttaa ja uskossa vahvistaa. Olemme saaneet synnit anteeksi ja hyvän omantunnon. Jumala on julistanut meidät täysin vapaiksi. Kuitenkin elämässä on monia käänteitä. Se joka tänään seisoo, huomenna lankeaa. Vaikka meillä onkin kaikki kunnossa ja hyvä omatunto Jumalan edessä, emme saa heittäytyä varomattomaksi. Meidän on pyydettävä Jumalalta, ettei hän päästäisi meitä uudelleen lankeamaan eikä anna meidän ahdistusten ja kiusausten tullessa taipua.

Jumala ei kiusaa ketään. Meitä kiusaavat liha, maailma ja Perkele. Rukoilkaamme siis alati Jumalan apua kaikkia kiusauksia vastaan.

Oppi-isämme Martti Luther sanoo Vähässä katekismuksessa

Kuudes pyyntö

Äläkä saata meitä kiusaukseen.

Mitä se merkitsee? Vastaus:


Jumala ei kylläkään ketään kiusaa, mutta pyydämme tässä rukouksessa häneltä suojelusta ja varjelusta, etteivät Saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen. Ja vaikka ne meitä ahdistaisivatkin, pyydämme, että viimein kuitenkin saisimme niistä voiton.

Jumala ei kiusaa ketään. Pitäkäämme mielessämme, mitä Jaakob sanoo kirjeessään:

Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.

Jokaista kiusaa hänen oma himonsa;

se häntä vetää ja houkuttelee.

Samalla linjalla on myös Luther Isossa katekismuksessa. Siinä hän suorin sanoin suomii meissä ihmisissä asuvaa taipumusta pahaan,

Sillä lihassa eläessämme me raahaamme mukana vanhaa ihmistä, joka on kaiken aikaa toimessa.

Se kiihottaa meitä siveettömyyteen, laiskuuteen

ja ylensyömiseen ja juopotteluun, ahneuteen ja petollisuuteen,

lähimmäistemme petkuttamiseen ja nylkemiseen.

Se yllyttää meitä kaikenlaisiin pahoihin, luontoomme iskostuneisiin himoihin,

joita vielä lisäksi kannustaa muiden ihmisten seurassa saatu esimerkki,

kaikki se mitä kuulemme ja näemme.

Tämä haavoittaa usein viattomankin sydämen ja sytyttää sen pahaan.

Jumala ei kiusaa ketään. Niinpä saamme päivittäin rukoilla hänen apuaan kiusauksia vastaan. Ja kun kaikesta huolimatta lankeamme, niin saamme pyytää päivittäistä syntien anteeksiantoa, elämän jatkuvaa uudistumista, alati armosta elämään. ei kiusaa ketään.

Sunnuntai 22.2.2026

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)

Jeesus, kiusausten voittaja

Toinen lukukappale eli epistola: Jaak. 1:12–15

Jaakobin kirjeestä, luvusta 1

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää.

Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän.

Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.

Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta.

Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.

Jokaista kiusaa hänen oma himonsa;

se häntä vetää ja houkuttelee.

Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin,

ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.

Blogin aiheesta on luettavissa Katekismus 2000 artikkelista 31 täältä:

Katekismus: Isä meidän -rukous – Äläkä saata meitä kiusaukseen,

Sama selitys löytyy myös kirkkomme tunnustuskirjojen julkaisusta täältä:

Vähä katekismus – Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko

Isossa katekismuksessa on seikkaperäisempi selostus kiusauksista. Siinä myös annetaan ohjeita kuinka kiusauksista selviydytään.

Isä meidän -rukous – Iso katekismus – Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko

Kirkkoisä Origenes on myös kirjoittanut aiheesta teoksessa Origenes, De oratione, tässä vihje saksannokseen Origenes, Vom Gebet . Kuudes rukous löytyy sivulta 71 -73 kappaleen XXIX kohdista 15 ja 17:

Microsoft Word – vomGebet.rtf

Tertullianuksella on myös teos De oratione, siinä kuudes rukous esiintyy tältä sivulta alkaen Caput VIII kappaleessa

0160-0220,_Tertullianus,_De_Oratione,_MLT.pdf

Johann Franz Buddeuksesta esittelyä täällä, englanniksi

Johann Franz Buddeus – Wikipedia

ja kuvassa olevasta teoksesta netissä täällä, lukuvihjeet englanniksi, teksti latinaksi

Io. Francisci Bvddei Theol. D. et P.P.O Institvtiones Theologiae Dogmaticae – Digitale Bibliothek

Katolinen katekismus on suomeksi luettavissa täällä

Katolisen kirkon katekismus – Katolinen kirkko Suomessa

Suomen kirkon katekismus 2000 on luettavissa täällä

Katekismus: Sisällysluettelo

Edellinen artikkeli
Onko Jumala mies?
Seuraava artikkeli
Peritty syntisyys 

99 KOMMENTIT

  4. Tulevan Reminiscere eli toisen paastonajan sunnuntain epistolan 1. Kor. 10:12–13 valmistelemiseksi tutkistelin koko lukua 10
    kuuntelemalla sen Kamerunissa puhutulla kielellä

    limbum

    https://live.bible.is/bible/LMPLNT/1CO/10

    Tämän Kamerunissa puhutun kielen mukana olen 50 kielellä noin puolessa välissä eilen alkaneella kierroksella bible.is -sivustolla Kamerun valikossa. (Viime kierroksella tavoitin 99 kieltä.)

  5. Hyvää laskiaista! Tulin v. 1970 Helsingistä maaseudulle 2-vuotiaan poikani kanssa. Seurakunnan tilaisuudessa eräs emäntä tuli neuvomaan minua. Hän sanoi: ”Täällä on sellainen tapa, että isojen talojen lapsille annetaan hyvät numerot ja mökkien lapsille huonot.” Minä siihen hämmästyneenä: ”Siihen leikkiin minä en rupea.” Ison talon emäntä vastasi: ”Sitten et täällä kauan viihdy”. Kuitenkin olin ko. kunnassa 23 vuotta. Monien vaiheitten kautta pääsin viimeiseen saarnaani seurakunnan pikkukirkossa. Kirkko oli täynnä väkeä, joukossa myös Ilta-Sanomien toimittaja ja vanha postinkantaja, jonka selkä oli koukistunut ammatin seurauksena. Hänen mielipiteensä oli seuraavassa IS:ssä.
    Saarnasin vanhan tekstin mukaan aiheesta: ”Jeesus, kiusausten voittaja”. Siinä oli vielä Paholaisen nimenä Perkele. Jonkin käännöksen mukaan Perkele tarkoittaa Kiusaajaa. Ainakin tämä Pahuus on kaiken kiusaamisen taustalla. Seuraavalla viikolla oli porvoolaisessa lehdessä pilkkakirjoitus minusta, Siinä mainittiin mm., että olin ”kiroillut” kun luin tekstin sellaisenaan. Muutaman kuukauden kuluttua muuan ent. kirkkoherra tuli minua vastaan kadulla ja sanoi, että voisin haastaa oikeuteen tuon pilkkakirjoituksen laatijan. Aika oli kuitenkin mennyt umpeen. Menin sitten lehden toimitukseen ja pyysin nähdä sen henkilön, joka oli kirjoittanut artikkelin. Hänen poikansa oli myös toimittaja ja sanoi, että isä on estynyt tulemasta. Asia jäi siihen.
    Menin sittemmin kokoukseen, missä perustettiin ”Kiusattujen tuki ry.” Siitä alkoi sitten isompi keskustelu kiusaamisesta kouluissa. Aluksi tosin asiasta piti puhua supatellen. Nimiä ei uskallettu tuoda julkisuuteen. Yleensä leimattiin kiusattu syylliseksi. Muutamien ystävien kanssa perustimme yhdistyksen ”Henkistä väkivaltaa vastaan”. Tarkoituksena oli auttaa työpaikoilla kiusattuja. Kirjeitten perusteella eniten kiusattuja oli koulujen oppilaitten lisäksi, opettajahuoneissa, terveydenhoidon laitoksissa ja kirkossa. Viimeksi mainitussa kohteessa kiusatuista yritin puhua piispalle, mutta hän käänsi keskustelun: ”Ai! Kouluissa?”- Kun tutkimus fil.tohtorin kanssa oli kirjoitettu kirjaksi asti, yritin pitää esityksen työpaikkakiusaamisesta kirkkoherrojen kokouksessa, mutta puheenvuoroni keskeytettiin. Asiasta ei haluttu kuulla.
    Jumala ei kiusaa ketään. Hän on kiusattujen auttaja. Maailmanruhtinas sen sijaan kiusaa varsinkin uskovia oppilaita, opettajia, pappeja ja hyväuskoisia ihmisiä yleensä. Sielunvihollinen yrittää ryöstää uskon parempaan tulevaisuuteen. Lapset ja nuoret ovat eniten vaaravyöhykkeessä, sillä nykyisin ”sudet” kulkevat ”lampaitten vaatteissa”. Jeesuksen oikeat karitsat ja lampaat eivät ilman ohjausta osaa aina erottaa kehen voi luottaa.
    Sielunvihollinen on tekstin mukaan lukenut hyvin Raamattua. Jeesus osasi vastustaa pahaa Jumalan sanalla: ”Taas on kirjoitettu….” Jumalan sanaan luottavilla on vahva turva, sillä Herra on kallio, turvalinna ja vapaakaupunki, jonne voi piiloutua ”pahan tulisilta nuolilta”. Niinpä minä, joka olen jo 88 v., voin vakuuttaa, että Jeesuksen nimessä voitamme. Pienestä asti olen saanut lymyillä kotkaemon siipien suojassa ja hirmuliskot ovat joutuneet häpeään. Siksi lapsille täytyy opettaa, että kaikilla kasteen armon alla kulkevilla on vahva turva ja enkelivartio Jeesuksen nimessä.

    • Valma

      Kiitos tästä erittäin merkittävästä kommentistasi.

      Nostat esiin yhden todella merkittävän ongelman.

      Työpaikkakiusaaminen on todella vakava ongelma, johon pitää puuttua mahdollisimman tarmokkaasti.
      Valitettavasti jotkut kiusaajat eivät tiedosta aiheuttamaansa pahaa, vaikka saavat aikaan suurta vahinkoa.

      Sama pätee kouluissa.
      Olen tavannut useita henkilöitä, jotka ovat olleet koulukiusattuja. Tuon aikainen vamma on vaikuttanut näiden elämään aina vanhuuteen asti. Moni lahjakkuus on jäänyt piiloon vain sen tähden, että aikoinaan koulussa ovat kokeneet koulukiusaamista.

      Aikoinaan viime vuosisadan loppupuolella sekä Suomessa että Ruotsissa tehdyt tutkimukset työpaikkakiusaamisesta olivat samoilla linjoilla, että eniten työpaikkakiusaamista oli kirkossa, koulussa ja terveydenhoidossa, mutta näiden keskinäinen järjestys vain oli erilainen naapurimaiden välillä. (Siksi panin nämä kolme työalaa aakkosjärjestykseen.)

      Samoihin aikoihin, kun kirkko oli yksi näistä kolmesta eniten työpaikkakiusaamista esiintyvistä laitoksista, samaan aikaan viihtyvyys työpaikalla oli koko Suomen eri työalojen kärjessä suurimman viihtyvyyden työpaikkana.
      Joten nämä kaksi näkökulmaa, työpaikkakiusaaminen ja viihtyvyys, ovat kahden täysin eri ilmiön ilmauksia.

      Nyt viime aikoina uutisissa on nostettu esiin Suomen eduskunnassa esiintyneet vastaavaan ongelmaryhmään kuuluvat väärinkäytökset.


      Kiitos Valma että nostit esiin tämän kiusaamisen muodon, koulu- ja työpaikkakiusaaminen.

« Vanhemmat kommentit Uudemmat kommentit »
Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
© Kotimaa – Merkityksellistä sisältöä