Moni ajattelee että tämä on valinta. Moni jättää siksi (-kin) aamiaisen syömättä. Aamiainen jää syömättä usein myös siksi, että ei ehdi syödä koska heräämisen kanssa on ollut ongelmaa. On torkutettu ja viivytelty niin kauan ettei aamiaiselle ole jäänyt aikaa. Sen sijaan että olisi vaan herätty vaikka väsyneenäkin ja syöty se aamiainen. Mutta ihminen on ainut olio joka sotkee omaa unirytmiään sekä heikentää unenlaatuaan erilaisilla valinnoilla pitkin päivää aamusta lähtien. Ja yksi valinta on siis jättää aamiainen pois.
Aivoterveyden ja hyvinvoinnin kannalta kaiken a ja o on säännöllinen päivärytmi. Säännöllinen päivärytmi maanantaista maanantaihin. Aivoilla on vain vuorokausi jota sinä rytmität. Aivot eivät erota päiviä toisistaan. Aivot eivät tiedä että tänään on perjantai ja huomenna on lauantai jota useat kutsuvat myös vapaapäiväksi. Hyvä yöuni kantaa koko päivän eli päiväunille ei ole tarvetta. Mistä tietää onko nukkunut hyvin ja tarpeeksi? Olet nukkunut hyvin jos olet virkeä kun heräät. Jos olet valmiiksi väsynyt ja kuin ”nukkuneen rukous”, niin unta ei ole ollut tarpeeksi tai unenlaatu ei ole ollut hyvää. Hyvä yöuni alkaa heti aamusta ja aamiaisesta.
Jos huomaat toistuvasti olevasi väsynyt heti herättyäsi, niin kannattaa tosiaan miettiä edellistä päivää ja ylipäätään päivä- ja ruokarytmiä. Mitä siellä on ollut liikaa tai liian vähän, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä. Jos kaikki menee oikein, ei väsymystä pitäisi olla. On kuitenkin niin, että jatkuva väsymys on uusi normaali. On kuin kollektiivisesti hyväksyttyä, että elät jatkuvassa aivosumussa tyyliin ”tää on nyt tätä”. Ja sitten aletaan puhumaan siitä josko työviikon saisi nelipäiväiseksi ja lasten koulukin pitäisi alkaa vasta klo.10.00. Kyse on kuitenkin siinä väsymyksen tilassa siitä, että yksinkertaisesti valvomme liian myöhään. Teemme itsestämme tietoisesti tai tiedostamatta iltavirkkuja erilaisilla puuhilla vaikka pitäisi rauhoittua. Valvomme mieluummin ja tiedostamatta tingimme unen määrästä. Ja se on lähtökohtaisesti väärin. Valvominen, liika kahvi ja muut kofeiinipitoiset juomat sekä epäsäännöllinen ruokarytmi, alkoholi ja vähäinen liikunta heikentävät unen laatua. Unesta ei kuitenkaan kannata tinkiä eikä huonoon uneen pidä tyytyä koska unen aikana aivot puhdistuvat sinne kertyneistä kuona-aineista. Tämä tapahtuu syvän unen aikana. Jos heikennämme unen laatua se tarkoittaa sitä että vaikka me nukumme, nukumme kevyttä unta. Ja siksi meitä väsyttää kun heräämme.
Ja kun sitten kiireessä jätämme aamiaisenkin syömättä, juomme korkeintaan kahvin niin se ei ole hyvä. Kahvin kofeiini torppaa oman hormonitoiminnan eli dopamiinin käynnistymisen ja luonnollisen energiatason nousun. Dopamiinin puutos aiheuttaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, masennusta, univaikeuksia ja motivaation puutetta.
Kahvi ei ole pahasta mutta se päivän ensimmäinen kahvi pitäisi juoda vasta aamiaisen jälkeen ja noin 1-2 tuntia heräämisestä. Kukaan ei ole määrännyt että se pitäisi juoda aamulla. Päivän ensimmäisen kahvikupin voi juoda vaikka vasta lounaan jälkeen. Aamukahvi on opittu tapa. Aivoille tekee hyvää kun opettelisi uuden tavan. Yli 5 kuppia kahvia päivässä vaikuttaa aivojen oman dopamiinin tuotannon laskuun ja saattaa tehdä jopa sen vaikutuksen, että kahvi nukuttaa. Eli kofeiini ei enää edes vaikuta. Se milloin juot päivän viimeisen kahvisi, sillä on myös merkitystä unen kannalta. Mitä aiemmin, sen parempi. Ja jos tunnet stressiä esimerkiksi työn takia, jätä kahvit vähemmälle. Stressi pitkittää kofeiinin vaikutusta eli se heikentää unen laatua. Sekin. Jos tapanasi on juoda kahvin lisäksi myös jotain muuta kofeiinipitoista juomaa, niin jätä nyt hyvä ihminen ainakin se juoma pois. Että jos nyt kaivamalla pitää kaivaa niin kahvinpavussa on yli 1000 ainesosaa ja monia terveydellekin tärkeitä mineraaleja, vitamiineja sekä klorokiinihappoa mitä ei juuri muualta saa.
•Klorokiinihapon sanotaan suojaavan sydäntaudeilta, syövältä, Alzheimerin taudilta sekä tyypin 2 diabetekselta.
Mutta tämähän ei siis missään tapauksessa tarkoita sitä, että kahvia pitäisi opetella juomaan jos ei sillä tiellä jo ole.
Aamiainen vai ei? Vastaus on, että aamiainen. Ja siksikin on kovin surullista, että vaikka meillä on enemmän tietoa kuin koskaan ja vaikka meillä on edullista ja ravitsevaa ruokaa tarjolla enemmän kuin koskaan, niin silti meillä on tilanne että yhä useampi lapsi ei saa aamiaista tai se on mitä sattuu. Tai ettei vanhempi viitsi herätä lapsen kanssa. Lapsen aamiainen on vanhempien vastuulla. Jos tällaista laiminlyöntiä tapahtuu, on perheessä muitakin ongelmia ja silloin pitää hakea / saada apua. Saada apua ihan jo pelkästään arjen hallintaan. En jaksa millään uskoa, että kukaan ihan tieten tahtoen tekisi lapselleen pahaa. Tietoisuus esimerkiksi aamiaisen merkityksestä ja sen vaikutuksesta tulevaan yöhän on vielä vähäistä. Ja koska aikuinen ei itsekkään mahdollisesti syö aamiaista, ei hän osaa pitää sitä tärkeänä. Vaikka onhan tästä toki puhuttu iät ajat. Mutta se on opittu tapa jos ei syö aamiaista. Ja tämä tapa voi jatkua ylisukupolvisesti eikä lapsetkaan siis opi syömään tai saa sen tähden aamiaista. Mutta se on vanhempien vastuulla. Se ei ole hallituksen vika vaikka puhuttaisiinkin lapsiperheköyhyydestä. Kaurahiutaleet eivät vie pienituloisenkaan perheen taloutta kuralle.
Olen itse ollut nelihenkisen perheen ainut aikuinen ja olin erittäin pienituloinen. Aamiainen oli kuitenkin se mistä ei tingitty. Ja koska olin pienituloinen oli fiksuutta tehdä itse mahdollisimman paljon. Se tuo säästöä kuin että ostaa eineksiä. Ja jos joku sanoo, ettei ole varaa ostaa marjoja puuron lisukkeeksi, niin niitä marjoja olisi voinut kerätä talven varalle ihan ilmaiseksi. On paljon omista asenteista kiinni miten elämme ja olemme, mutta se ei ole yhteiskunnan vika jos ihminen itse tekee huonoja valintoja. Eikä totta tosiaan yhteiskunta voi loputtomiin korjata niin virheitä mitä ihminen itse tekee tai jättää tekemättä.
Lapsiperheköyhyys on varmasti totta. Mutta sitä on aina ollut eikä siitä päästä koskaan eroon. Valitettavasti. Mutta köyhäkin voi elää ihan hyvää ja mukavaa elämää. Joillekin riittää vähemmän. Toisille ei riitä mikään. Köyhällä tai vähävaraisella, yleensä työttömällä on enemmän sitä mitä ei rahallakaan saa eli aikaa. On aikaa esimerkiksi kehittää omavaraisuutta. Hänellä on aikaa mennä metsään ja keväästä lähtien kerätä esimerkiksi villiyrttejä. On aikaa marjastaa ja sienestää. On aikaa kasvattaa omat, salaatit, tomaatit ja vaikka perunoita ämpärissä. Urakeskeisellä ja työorientoituneella ei ole aikaa. Hän ostaa sen kaiken jonka joku muu on kerännyt. Köyhä, vähävarainen tai työtön jolla on aikaa kerätä ja kasvattaa, saa samalla hyvää liikuntaa ja ulkoilua ihan ilmaiseksi. Se varakkaampi ostaja maksaa siitäkin kun menee kuntosalille tunniksi. Kumpikohan loppujen lopuksi voi paremmin?
Mielestäni asioita voi aina katsoa monelta kantilta. Itseäni kiehtoo tämä omavaraisuuden lisääminen enkä pidä sanasta köyhä.
Asenne. Siitä päätämme itse.
