Helsingin piispa Irja Askolan mukaan kirkossa ei voi enää lähteä siitä, että eletään vain agraariyhteiskunnan rytmissä. Askola povasi Piispainkronikka-teoksen julkistamistilaisuudessa myös elämäntapakristillisyyden nousua ja otti kantaa Homoilta-ohjelmaan.
Helsingissä julkistettiin tänään teologian tohtori Heikki-Tapio Niemisen kaikki sodanjälkeisiä piispat tiiviisti esittelevä Piispainkronikka-teos. Kirjan julkistamistilaisuudessa Niemisen haastattelema Helsingin piispa Irja Askola katsoi kirkon kehittyneen vähemmän autoritatiiviseen ja keskustelevampaan suuntaan kuin ennen. Askolan mukaan myös lapset ja nuoret otetaan kirkossa hyvin huomioon. Samoin nykypäivän kirkko on ammatillistunut ja kehittynyt työnantajana.
Piispojen aseman Askola näki muuttuneen. Hänen mukaansa enää ei voi olettaa, että piispaa tai kirkkoa kuullaan ikään kuin itsestään selvän aseman tähden. Sanottavassa pitää olla sisältöä ja kirkon on otettava paikkansa yhteiskunnallisissa neuvottelupöydissä.
– Julkilausumien lähettämisten aika ilman julkista keskustelua on ohi.
24/7-yhteiskunnasta puhunut Askola sanoi, että kirkko ei voi lähteä siitä, että on vain agraariyhteiskunnan rytmi tai esimerkiksi yksi perhemalli.
Askola totesi myös, että Jeesuksen seuraaminen on radikaalia, koska hän kutsui tuomaan huomion keskiöön syrjään jääneitä ja häpeään ja nurkkaan sysättyjä. Askola oli erityisen huolissaan siitä, että OECD-maista Suomessa on nopeimmin kasvava sosiaalisen eriarvoisuuden kuilu.
Askola tukee kirkkoa, jossa kirkon työntekijät eivät tarvitse kirkon jäseniä yleisöksi vaan vastuunkantajiksi. Hänen mielestään elämäntapakristillisyys nousee keskiöön. Askola yhdisti elämäntapakristillisyyden vanhaan puheeseen ”hengen hedelmistä”.
– Ei kysytä, kuinka monta kertaa tullaan seurakuntatalon seinien sisäpuolelle, vaan esimerkiksi, miten kristityn identiteetti näkyy työpaikalla.
Heikki-Tapio Nieminen kysyi Askolalta myös kantaa kirkosta eroamisia aiheuttaneeseen taannoiseen Ylen Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta-ohjelmaan.
– Meitä ravisteltiin ja vietiin parannuksen paikalle, Askola aloitti ja piti tärkeänä sen miettimistä, miten kirkossa voitaisiin toimia niin, että ihmiset voisivat löytää armollisen Jumalan.
– Eli eteenpäin mennään, piispa päätti vastauksensa.