Pääsiäisen alla monilla on tapana ottaa esille puusta veistettyjä, koristeltuja munia, tai värjätä oikeiden kananmunien kuoria. Sisältyyhän munaan Kristuksen ylösnousemukseen ja uuteen elämään liittyvää symboliikkaa.

Suurimmillaan tätä symboliikkaa edustaa strutsin muna. Se painaa jopa kaksi kiloa ja vastaa noin kahtakymmentä kananmunaa. Strutsin munia voi syödä kananmunien tapaan esimerkiksi munakkaana. Raaka sisältö säilyy jääkaapissa muutaman päivän. Munatuotannon lisäksi strutseja kasvatetaan lihan ja sulkien takia.

Afrikan mantereella luonnonvaraisena elävä strutsi on maailman suurin lintu. Se voi kasvaa lähes kolme metriä korkeaksi. Tosin se on lintu vailla lentokykyä.

”Pikkuruinen kimalaiskolibri ei ole päässyt Raamattuun. Silti sekin todistaa Luojan luoman maailman ihmeellisyydestä.”

Maailman pienin lintu on puolestaan Kuubassa elävä kimalaiskolibri. Se painaa alle kaksi grammaa. Pienen kokonsa takia kimalaiskolibri sekoitetaan usein kimalaisiin. Sen muna painaa puoli grammaa, vajaan kolmasosan linnun koko painosta. Strutsin munan pitäisi painaa 20–30 kiloa ollakseen suhteessa yhtä suuri kuin kimalaiskolibrin muna.

Strutseja kasvatetaan eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Onkin hätkähdyttävää nähdä strutsien tepastelevan suomalaisessa laidunmaisemassa taustallaan kuusimetsä tai järvimaisema. Vähän niin kuin jääkarhu olisi viety savannille.

Suomenkielisessä Raamatussa strutsista käytettiin vuosisatojen ajan hauskaa kamelikurki-nimitystä. Raamatun kertomuksissa strutsin siivet lyövät rajusti, se on poikasilleen tyly ja Jumala on evännyt siltä viisauden. Jotain hyvääkin linnussa kuitenkin on. Jobin kirjan mukaan ”kun strutsi kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.”

Pikkuruinen kimalaiskolibri ei ole päässyt Raamattuun. Silti sekin todistaa Luojan luoman maailman ihmeellisyydestä, ja sen pikkuruinen muna symboloi uuden elämän alkua.