Aktivisti ja tyttöjen puolustaja Rosa Meriläinen ajattelee, että jokainen lapsi on pyhä. Hän kertoo isoisänsä säveltäjä Usko Meriläisen olleen lahkolaisessa kodissa kasvanut uskonnon uhri. Itseään hän luonnehtii kristillistä kulttuuria rakastavaksi ateistiksi. Meriläisen uusperheessä käydään vapautuneita ruokapöytäkeskusteluja esimerkiksi Jumalan olemassaolosta.

Meriläinen haastaa kirkkoa puhumaan suoraan ja enemmän ajankohtaisista ja konkreettisista ongelmista. – Esimerkiksi perheväkivalta on vakava ja kauhea ongelma Suomessa. Tavallisissa kodeissa hakataan naisia. Siksi pitäisi korostaa, että väärin ymmärretty kohta ”kaiken se kestää, kaiken se kärsii” ei missään nimessä tarkoita sitä, että huonoon liittoon tulisi kenenkään jäädä, Meriläinen sanoo.

Mitä kirkon kulttuuriperintö rakennuksineen, taideaarteineen ja konsertteineen Meriläiselle merkitsee? Miten hän kommentoi kirkollista tasa-arvokeskustelua? Mistä aineksista hänen oma maailmankuvansa on rakentunut? Mikä elämässä suututtaa, ilahduttaa tai saa haltioitumaan? Lue lisää toukokuun Askel-lehdestä! Jutun kirjoitti Niilo Rantala ja kuvasi Jukka Granström.