Jari Samulin, ”Suomen Travolta”, on vaihtanut tanssin askeleet rukouksen rauhaan. Lapsena kuuluisan äidin poika jäi vaille kipeästi kaipaamaansa aikuisten tukea. Raskaan elämän jälkeen hän kertoo kuitenkin olevansa nyt onnellinen mies.
Jaksaakseen elämässä tanssin opettaja Jari Samulin on jättäytynyt Jumalan kannattelemaksi. Suunta on ollut selvä, vaikka välillä polut ovat harhautuneet.
– Olen elänyt ilman kasvatusta, viettien ja vaistojen varassa, välillä varjon puolella.
– Kun kerron elämästäni, en voi unohtaa lapsuuden perhettäni.
Lähes kaikki suomalaiset tietävän Jarin äidin Aira Samulinin. Jari kertoo kuitenkin olleensa aina isän Helge Samulinin poika. Lapsuuden perheeseen kuului vanhempien lisäksi sisar Pirjo.
”Aira ikään kuin uhrasi minut pelastaakseen Pirjon. Hän ajatteli, että kyllä minä pärjään.”
Perhe rikkoutui Jarin ollessa 6- vuotias.
– Isä ajoi humalassa autoa ja joutui siitä tuomiona silloisen Seutulan lentokentän työmaalle. Äiti otti saman tien isästä eron.
Jari kertoo, kuinka isä sairastui tuomion ja avioeron myötä masennukseen ja samaan aikaan sisko Pirjo skitsofreniaan. Molemmat joutuivat mielisairaalaan. Juuri sitä ennen Jarille rakas mamma oli kuollut.
Äidille tyttären sairastuminen oli hirvittävä asia. Hän keskittyi Pirjon hoitamiseen.
– Aira ikään kuin uhrasi minut pelastaakseen Pirjon. Hän ajatteli, että kyllä minä pärjään.
Jari kertoo olleensa lapsena hyvin masentunut ja ahdistunut. Hän jäi täysin yksin.
– Äiti kielsi yhteydenpidon isääni. Hän halusi erottaa meidät toisistaan. Se oli perhetragedian keskellä suuri suru. Minulla ei ollut ketään aikuista ihmistä tukemassa, hän muistelee.

Jari kävi steinerkoulua, muttei jaksanut yhdeksään vuoteen tehdä siellä mitään. Luokalle poikaa ei kuitenkaan jätetty, vaikka yhdessä vaiheessa yhdettoista edot eri aineista odottivat suorittamistaan.
Koulun päättyessä todistuksen keskiarvo oli 5,2. Enempään Jari ei kouluvuosinaan pystynyt.
– Mentyäni naimisiin ensimmäisen vaimoni kanssa menin iltaoppikouluun ja suoritin kaksi luokkaa yhdellä kertaa. Sain keskiarvoksi 8,4.
Avioliittoon Jari astui nuorena.
– 18-vuotiaana, armeijan jälkeen tapasin tytön, jonka kanssa halusin heti naimisiin. Oman perheen kaipuu oli suuri.
– Ajattelin naiivisti, että kunhan olen naimisissa, kaikki ongelmat selviävät ja elämä on mallillaan.
Näin ei tapahtunut.
Jari kertoo olleensa kolme kertaa naimisissa ja kaksi kertaa kihloissa. Turvaa parisuhteet eivät kuitenkaan ole hylätylle pojalle antaneet.
Rukouksen riemu
Johdatus, kenties suojelusenkeli, on kuljettanut Jari Samulinia vähitellen yhä lähemmäs Jumalaa, auttanut häntä löytämään oikean suunnan ja tuonut rakkautta elämään.
”Kävin rippikoulun armeijassa. Muistan, kuinka koskettavalta ensimmäinen ehtoollinen tuntui.”
Hengellisyys on aina ollut osa Jarin elämää. Jumalan valtakunta, ”valtimo” kuten hän lapsena sitä kutsui, oli pienen pojan mielestä aivan konkreettisesti taivaassa. Hän kertoo lapsuuden kokemuksestaan autossa pilviä katsellen.
– Koin vahvan yhteyden Jumalaan, samoin kuin nuorena aikuisena, jolloin näin pääsiäisen alla sanomalehdessä suuren kuvan ristiinnaulitusta Kristuksesta.
– Tanssahtelin riemusta ja koin täyttyväni Pyhästä Hengestä. Uskoin löytäneeni tavan parantaa sisareni Pirjon Kristuksen avulla.
Pirjo vietti kuitenkin loppuelämänsä mielisairaalassa. Hänkin löysi vuosien myötä uskon elämäänsä.
Alun perin luterilainen Jari ei mennyt nuorena rippikouluun. Siihen ei lapsuudenperhe arvomaailmallaan tukenut.
– Kävin rippikoulun armeijassa. Muistan, kuinka koskettavalta ensimmäinen ehtoollinen tuntui.
Tanssin apostoli
Samulinin perheestä kasvoi vuosien myötä todellinen tanssin dynastia, jonka yrityksessä Jari Samulin toimi tanssikoulun johtajana ja opetti samalla tanssia ympäri Suomea. Mukana olivat Aira Samulin, hänen silloinen puolisonsa Ekku Peltomäki ja osittain myös Airan sisarukset.
Saturday Night Fever oli aikansa hittielokuva, joka johdatti myös nuoren tanssin opettajan löytämään John Travoltan askeleet. Jaria kutsuttiin tanssin apostoliksi. Nimitys osui yllättävällä tavalla oikeaan.
– Kun opetin tai tanssin, saatoin rukoilla voimaa ja suojelusta itselleni. Silloin minulta kuitenkin puuttui hengellisen elämän ohjaus. Jouduin välillä hakoteille. Ja koska minulla oli myös alttius sairastua, sairastuin vakaviin masennuksiin.
Jari on viettänyt aikuisiässä useita jaksoja mielisairaalassa kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi.
Rukous kertoi nuoren perheenisän hengellisyyden kaipuusta, mutta syvän kosketuksen uskoon ja ortodoksisuuteen Jari sai Valamon luostarissa vuonna 1995.
– Luostarin veljestö, heidän olemuksensa ja elämäntapansa tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Jari Samulin liittyi ortodoksiseen kirkkoon.
Hänen kotinsa Helsingin Kalliossa on nyt oma rukouksen paikka.
– Raamatun ymmärtäminen on minulle välillä haastavaa. Pyhien kirjoitukset ovat kilvoitteluni, pyhyyden lähteitä.

Sielua koskettavat tekstit
Tällä hetkellä Jari Samulin kertoo olevansa todella vaikuttunut Pyhän Isaac Syyrialaisen teksteistä ja ajatuksista.
– Se on minulle niin tärkeä kirja, että tulipalon sattuessa pelastaisin ensimmäiseksi sen.
– Luen tuhatsivuista kirjaa rauhassa pohtien, kaksi sivua kerrallaan, lauseiden äärelle pysähtyen. Tällä tahdilla kirjan lukuun menee yli vuosi.
Hengelliset asiat avautuvat kirjassa hänen mielestään suorastaan jumalallisella tavalla.
– En pysty kunnolla kuvailemaan tätä kokemusta. Niin sieluani koskettava se on.
Lukijana Jari pyrkii ymmärtämään pyhien opetuksia ja toimimaan nöyränä niiden mukaisesti.
– Näin saan sisäiseen maailmaani ohjausta, jota en koskaan aiemmin ole saanut.
– Olen niin innoissani erakkokirjoista ja niiden antamista ohjeista, että tunnen tekeväni syntiä, jos välillä käyn naapurissa syömässä, Jari naurahtaa.
”Olen aina pelännyt hylkäämistä ja siten mukautunut toisten toiveisiin.”
Jari kiittää ja arvostaa myös rippi-isäänsä, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Kimmo Kallista. Keskustelut hänen kanssaan avartavat maailmaa.
– Vietän paljon aikaa kotona, omassa keljassani hiljaisuudessa. Kammio opettaa. Yritän pitää päiväni yksinkertaisina.
– Rippi-isäni mukaan hiljaisuus on kaikkien hyveitten kasvualusta. Se rauhoittaa olennaisen äärelle, opettaa itsetuntemusta ja läsnäoloa.
Myös hiljaisuuden retriitit ovat koskettaneet Jari Samulinia. Yksin eläminen on aika ajoin tuskaista ja kipeää. Hiljaisuus retriiteissä yhdessä muiden kanssa, liturgiat ja jaetut hetket tuntuvat Jarista siksi ainutlaatuisilta. Siellä jokainen saa kokea olevansa tasavertainen kulkija muiden joukossa. Hiljaisuus hoitaa ja kuljettaa kaikkia yhdessä Jumalan luo.
– Olen aina pelännyt hylkäämistä ja siten mukautunut toisten toiveisiin. Olen ollut kyvytön elämään omaa elämääni, tekemään minulle tärkeitä asioita.
– Tällä hetkellä minulla on kuitenkin ystävien joukko, joita rakastan, ja jotka rakastavat minua.
Taivas on olotila
Elämässä on hyvä pitää juurevasti jalat maassa, mutta se ei poista taivaskaipuuta, kaipuuta kotiin Isän luo.
– Toivon pääseväni sinne askel kerrallaan jo tämän maallisen elämän aikana. Taivas on ensi kädessä oma olotilani, jossa voin nähdä kaiken olevaisen läpi.
”Tradition äärellä täytyn rakkaudesta ja pystyn itse rakastamaan.”
Jari muistelee nuorta itseään, kukkopoikaa, joka joutui pärjäämään yksin niin kauan, ettei enää pärjännyt. Oli kaaduttava, jotta voisi nousta takaisin ylös. Rytmikkäät tanssiaskeleet vaihtuivat väsyneeksi raahustamiseksi.
– Jos minua olisi aiemmin suojattu paremmin, olisin osannut ottaa neuvoja vastaan. Nyt minun pitää oppia kuuliaisuutta. Näin pääsen lähelle Jumalaa.
Elämän tarkoituksen Jari löytää ortodoksisen kirkon lahjoittamasta traditiosta, jumalanpalveluksista ja Raamatun kuvaamasta matkasta ”Jumalan kuvasta Jumalan kaltaiseksi”.
– Tradition äärellä täytyn rakkaudesta ja pystyn itse rakastamaan.
Jarin jokaiseen iltaan kuuluvat ortodoksisen rukouskirjan rukoukset hänen itsensä ja lähimmäisten puolesta. Rakkain on Jeesuksen rukous: Herra, armahda minua syntistä.
Tulevaisuuden unelmia ei 70-vuotiaalla Jari Samulinilla enää ole. Hän sanoo olevansa onnellinen mies. Lapsiin ja lapsenlapsiin on läheiset välit. Välillä etäisyys omaan perheeseen oli liian pitkä.
– Tutustuin heihin muutama vuosi sitten uudestaan ja nyt meillä on hyvä olla yhdessä.
Sisäinen, rukouksen täyttämä matka syvenee. Kuten kaikilla, Jarin elämässä on yhä nousuja ja laskuja, mutta luottamus Jumalaan tasoittaa tietä.
– Olen luopunut paljosta keskittyäkseni rukoukseen, hengelliseen elämään. Sen sisällä minulle lahjoitetaan jatkuvasti suuri rikkauksia.
– Olen tehnyt paljon hyvää ja pahaa. Toisin kuin monella muulla, kaikkeen tekemiseen on ollut paljon aikaa. Miten sen ajan olen käyttänyt, on eri asia.
Kaikesta voi kuitenkin päästää irti, ja ottaa vastaan uutta. Sitä Jumala rakkaudessaan tarjoaa. Anteeksi voi antaa ja ottaa anteeksiantamuksen vastaan.
Jari Samulin sanoo elämän illassa kaiken kokemansa jälkeen, että tulevalle kuolinvuoteelle jää elämästä vain yksi sana: kiitos.


