Epävarmuus ja raskaat kokemukset ovat seuranneet Janne Pulkkista lapsuudesta asti. Väkivaltainen, alkoholisoitunut isä antoi pojalle kaljaa jo kolmevuotiaana. Vaajakosken Baptistiseurakunta oli turvasatama äidille ja pojalle, mutta Janne ajautui kuitenkin nuorena vakavaan rikos- ja päihdekierteeseen.
Nyt rikokset ja vankila ovat jääneet taakse – ja vaihtuneet huoleen toimeentulosta ja terveydestä. Viikonloppuisin Janne kohtaa kaduilla nuoria ja kannustaa heitä miettimään elämänsä valintoja. Hän muistuttaa, että apua kannattaa hakea ja aina voi aloittaa alusta.
Äiti vaikutti paljon Jannen päätökseen lopettaa rikollinen elämä. Äidistä huolehtiminen on nyt hänelle tärkeä elämäntehtävä. Janne käy kaupassa äidilleen ja annostelee lääkkeet dosettiin. Äiti ja poika ovat käyneet yhdessä monet pitkät keskustelut elämästä ja omista ratkaisuistaan.
Janne Pulkkisen arjen ilo on kaksivuotias sekarotuinen koira Rocky, joka asuu vuoroviikoin Pulkkisen ja tämän ex-naisystävän luona. Hän haaveilee myös kokonaan omasta koirasta ja kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Lisää Jannen elämästä voit lukea helmikuun Askel-lehdestä. Jutun kirjoitti Virpi Kirves-Torvinen ja kuvasi Kristiina Kontoniemi.
