Kirjapainoalan tehtävistä eläkkeellä olevan Erkki Kyllösen sydän sykkii kenialaisille. Hän suostui pyydettäessä Kenialaisen helluntaikirkon piispaksi ja kiertää maassa saarnaamassa. Lounais-Kenian maaseudulle hän rakennutti kurssikeskuksen. Vaimonsa kanssa hän perusti järjestön, jonka ansiosta lastenkodin lapsilla on nyt koulu, kirjasto ja porakaivo. Toisinaan Kyllönen ehtii myös kameran kanssa Kenian luontoon.
Lupauduttuaan piispaksi Kyllönen uudisti paikallisen helluntaikirkon rahoitusta. – Suomesta oli tuettu lähetystä mielestäni liikaa. Ihmiset olivat tottuneet Keniassa siihen, että rahan tulo ulkomailta oli automaattista, Kyllönen sanoo. Nyt kirkolla on budjetti, joka saadaan kasaan seurakuntalaisten omilla lahjoituksilla.
Kyllönen maksaa kaikki omat matkakulunsa itse, ja usein myös mukana kulkevien pappien majoitukset ja ruuat. – Suomessa elän säästäväisesti. Tämä on tietoinen valintani. Lähetystyö on tärkeintä, ja investoin siihen aikaa, rahaa ja energiaa, koska näin voin palvella Jumalaa.
Mitä kaikkea Erkki Kyllönen on vuosikymmenten aikana Keniassa tehnyt, nähnyt ja kokenut? Mikä häntä perimmältään motivoi? Millaista palautetta hän on työstään saanut? Lue lisää toukokuun Askel-lehdestä! Jutun kirjoitti ja kuvasi Päivi Arvonen.
