Suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt tuntuvasti 2000-luvulla, mutta yhä raittiutta jaksetaan kummastella. Utelias raittius on nykyään yhä useammalle oma valinta, ei riippuvuudesta seurannut välttämättömyys.

Pienen kivijalkamyymälän tunnelma Helsingin ydinkeskustassa henkii luksusta. Pullot on aseteltu kauniisti seinustoja kiertäville mustille hyllyille, ja niiden edessä on kupuja, joiden alta asiakas voi tuoksutella viiniaromeja. Keskilattialla on sohvia, joilla ostosten lomassa voi hetken levähtää.

Tarjolla on esimerkiksi luostariolutta, vuosikertaviiniä ja erilaisia tisleitä – mutta alkoholia täällä ei myydä.

Free Spiritin yrittäjä Jenny Rostain kertoo perustaneensa myymälän tarjotakseen asiakkailleen alkoholittomia juomia aikuiseen makuun. Hän itse luopui alkoholista 12 vuotta sitten, mutta jäi kaipaamaan samppanjan makua.

Ketkä alkoholittomia juomia sitten ostavat? Rostainin mukaan potentiaalinen asiakas on kuka hyvänsä. Erilaisia syitä alkoholista luopumiseen tai sen käytön vähentämiseen on runsaasti.

– Kysyn mieluummin, miksi valitset alkoholin, Rostain sanoo.

– Kysyntää on, kun tarjontaa on. Kuluttajat eivät osaa pyytää, jos alkoholittomia ei myydä.

Uteliasuudesta raitis

Alkoholilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli suomalaisessa kulttuurissa. Se kuuluu moniin juhliin, opiskelijarientoihin, työporukoiden virkistysiltoihin, illanistujaisiin, saunaan ja jopa kotisohvalle.

Viime vuosina juomiselle on kuitenkin syntynyt kansainvälinen vastaliike. Sober curious viittaa oman alkoholinkäytön kyseenalaistamiseen ja rentoon raittiuden kokeilemiseen. Sen voisi suomentaa uteliaaksi raittiudeksi.

Ajatuksena on, ettei alkoholista luopuakseen tarvitse kokea pohjakosketusta tai edes huomata olevansa siitä riippuvainen. Juomisen voi lopettaa yksinkertaisesti siksi, että ei halua juoda.

Tästä syystä juomisen lopetti aikanaan myös Kati Jaakonen. Hän ei tosin aikuisiällä ole koskaan käyttänyt alkoholia kovin runsaasti.

Lopullinen päätös syntyi vaikeassa elämäntilanteessa. Tuolloin kolmikymppinen Jaakonen oli hiljattain eronnut ja oman yrityksen perustanut neljän lapsen äiti, joka asui sisäilmaongelmaisessa talossa.

– Oleminen ihan vaan itseni kanssa oli todella rankkaa. Ei tullut mieleenkään ottaa siihen olotilaan jotain, joka saisi pään vielä enemmän sekaisin.

Saanko kysyä, miksi et juo?

Yhteen kysymykseen Jaakonen on joutunut vastamaan kyllästymiseen saakka: saanko kysyä, miksi et käytä alkoholia?

Toisinaan Jaakosen tekisi mieli vastata uteliaille kysymyksellä: saanko kysyä, miksi sinä käytät?

Hellapoliisi-ruokasivustoa työkseen ylläpitävältä Jaakoselta syitä juomattomuuteen saatetaan tulla kysymään erilaisissa työhön liittyvissä mediatilaisuuksissa tai hänen some-kanavillaan.

Utelu ei välttämättä ole pahantahtoista, mutta kun saman kysymyksen kuulee uudestaan ja uudestaan, se alkaa ärsyttää.

– Juomattomuus ei ole minulle mikään tabu, mutta aina en ole sellaisella tuulella, että jaksaisin selitellä.

Niinpä toisinaan Jaakonen jopa esittää juovansa välttääkseen kyselyt.

– Jos tarjolla ei ole alkoholitonta vaihtoehtoa, otan alkoholijuoman, kippistelen ja jätän lasin vaivihkaa vaikka ikkunalaudalle, hän kertoo.

Suomalaiset juovat aiempaa vähemmän

Niihin aikoihin kun Jenny Rostain lopetti juomisen, hän kirjoitti aiheesta blogeja Uuteen Suomeen. Vielä tuolloin alkoholinkäytön kritisoiminen oli Rostainin mukaan kuin olisi ”sohinut muurahaispesää”.

Nyt alkoholinkäytön haitoista ollaan kuitenkin Rostainin mielestä takavuosia valmiimpia keskustelemaan.

Muutos suomalaisten suhteessa alkoholiin näkyy myös tilastoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisten juominen on vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Kun vuonna 2007 Suomessa juotiin 12 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, vuonna 2023 vastaava määrä oli vajaa yhdeksän litraa.

Säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien osuus on pienentynyt, samoin kerralla juotu annosten määrä.

Myös täysin raittiiden osuus suomalaisista on 2000-luvun kuluessa hienoisesti noussut. Erityisesti alkoholinkäyttö on vähentynyt nuorissa ikäluokissa.

Kansanterveyden näkökulmasta uutinen on hyvä, sillä maltillinenkin määrä alkoholia voi heikentää terveyttä. Uusissa ravitsemussuosituksissa suositellaankin alkoholin välttämistä kokonaan.

Nautiskelijan valinta

Sitä, miksi raittiilta saatetaan yhä tivata perusteluita juomattomuudelle, Jenny Rostain selittää kieltolailla. Sen symboliksi hän on ripustanut myymälän takaseinälle kieltolain aikaisia valokuvia. Kun sata vuotta sitten suomalaistenkin oli taisteltava oikeudestaan juoda, niin ehkä juomattomuus koetaan vieläkin rivistä lipeämiseksi, hän pohtii.

”Rakastan erilaisia kokemuksia ja haluan nauttia niistä kaikilla aisteilla, ilman alkoholia.”

Kati Jaakonen ajattelee, että juomattomuus ärsyttää, koska raitis koetaan ilonpilaajaksi. Alkoholi vapauttaa estoja, eikä juopunut välttämättä noudata tavanomaisia sosiaalisia sääntöjä.

– Ehkä se koetaan uhkana, että joku tarkkailee sitä selvinpäin.

Suomalaista juomakulttuuria selvin päin katsellessaan Jaakonen onkin huomannut monenlaisia kummallisuuksia.

Juhlien järjestäjät huolehtivat alkoholitarjoilusta pieteetillä, mutta eivät ole välttämättä muistaneet hankkia lainkaan alkoholitonta vaihtoehtoa tai se loppuu kesken.

Saatetaan järjestää työporukalle viininmaistelu, eikä kenellekään tule mieleen, että kaikki eivät käytä alkoholia.

Siihenkin Jaakonen on kiinnittänyt huomiota, että jotkut naamioivat alkoholismiaan harrastukseksi valitsemalla lasiin hienoja viinejä.

Omaan elämäänsä Jaakonen ei ole 17 vuoden raittiuden aikana alkoholia kaivannut. Syynä on kyltymätön halua nauttia elämästä.

– Rakastan erilaisia kokemuksia ja haluan nauttia niistä kaikilla aisteilla. Elämä voi olla ihan yhtä ihanaa ja täyttä ilman että täytyy keksiä tekosyitä kilistelylle.