Rovasti Rauno Pietarinen Suomen ortodoksisen kirkon seminaarista arvioi, että Suomen ortodoksinen kirkko on täysin itsenäisen eli autokefaalinen 3-4 vuoden päästä.
Suomen ortodoksinen kirkko on kuulunut autonomisena kirkkona vuodesta 1923 Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kirkolla on sisäinen itsehallinto. Kirkon korkein kanoninen johtaja on kuitenkin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos.
Ekumeeninen patriarkaatti on tehnyt valmisteilla olevalle ortodoksisen maailman kirkolliskokoukselle eli Suurelle ja Pyhälle Synodille esityksen kirkkojen hallinnon järjestämisestä. Asia koskee monia kirkkoja eri puolilla maailmaa mutta myös Suomen ortodoksisen kirkon asemaa. Patriarkaatin ehdotuksen mukaan itsenäisyys autonomisille kirkoille myönnettäisiin kaikkien kirkkojen yksimielisyydellä ja autokefalia vahvistettaisiin ekumeenisen patriarkan allekirjoituksella.
Rauno Pietarisen valistunut arvaus on, että Suomen ortodoksinen kirkko on täysin itsenäinen 3-4 vuoden päästä.
– Vaikuttaisi siltä, että maailmalla on laaja ymmärrys Suomen asialle. Teologisesti on selvää, että paikalliskirkon normaalitila on itsenäinen eli autokefaalinen. Uskon, että Suomi tulee autokefaaliseksi ykkösketjussa, ensimmäisessä aallossa eräänlaisena pilottina, koska Suomen ortodoksinen kirkko on yhden maan sisällä, meillä on selkeä hallinto, teologinen koulutus ja omakielinen jumalanpalveluskirjallisuus, Pietarinen sanoo.
Anomus autokefaliasta on vanhaa perua
Pietarinen ei lähde arvailemaan sitä, millaisia näkemyksiä autokefaliasta vallitsee Suomen ortodoksisen kirkon sisällä. Hän muistuttaa, että Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on 1980-luvulla tehnyt anomuksen autokefaliasta Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin, ja anomus on yhä voimassa. Pietarinen toivoo Suomen ortodoksien keskustelevan asiasta seurakunnissa ja päättävissä elimissään. Kun asiasta keskusteltiin Suomessa viimeksi tosissaan 1970-1980-luvuilla, se aiheutti ristiriitoja.
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla tyydytään kertomaan, että arkkipiispa Leon mukaan ”Suomen ortodoksinen kirkko tukee ekumeenisen patriarkaatin linjauksia ja odottaa autokefalia-asiassa Suuren ja Pyhän Synodin päätöksiä”.
Verkkosivuilla sanotaan myös arkkipiispa Leon ilmoittaneen Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokousedustajille, että patriarkka Bartolomeoksen toivomuksesta Suomessa ei järjestetä tänä vuonna kirkolliskokoustasoista seminaaria kirkon kanonisesta asemasta. ”Arkkipiispa Leon mukaan Suomen ortodoksit luottavat tässä asiassa patriarkaatin harkintakykyyn”.
Lisäisikö uusi asema Moskovan tai Konstantinopolin painoarvoa?
Jos Suomen ortodoksinen kirkko olisi täysin itsenäinen eli autokefaalinen, Pietarisen mukaan arkkipiispanvaalia ei esimerkiksi enää vahvistettaisi Konstantinopolissa. Lisäksi kirkon edustajat pääsisivät osallistumaan tasaveroisina muiden autokefaalisten kirkkojen kanssa maailmanlaajuisiin ortodoksisiin oppikeskusteluihin.
Pietarinen arvioi, että autokefaalisuutta vastustavat voisivat Suomessa argumentoida esimerkiksi sillä, että autokefaalisessa asemassa Suomen kirkko olisi vailla isomman Konstantinopolin suojaa ja Venäjän kirkon vaikutusvalta voisi kasvaa. Pietarinen ei itse usko tällaiseen kehitykseen. Lisäksi hän arvioi, ettei Venäjän kirkolla ole mitään Suomen ortodoksisen kirkon autokefaalisuutta vastaan.
Jos Suomen kirkko olisi autokefaalinen, olisiko Moskovalla vai Konstantinopolilla enemmän painoarvoa maassamme?
– Ajattelisin, että entisellä äitikirkolla eli Konstantinopolilla. Jos tarvitsisimme ulkopuolista konsultointia, luontevinta olisi kääntyä oman äitikirkon puoleen, joka olisi autokefalian myöntänyt.
Autokefaalisuuden myötä maassamme olevat kaksi Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevaa seurakuntaa voisivat muuttua Pietarisen mukaan statukseltaan eräänlaisiksi suurlähetystöihin verrattavissa oleviksi edustustasoisiksi seurakunniksi.
Pietarinen pitää Konstantinopolin suhtautumista Suomen autokefaliaan ensiarvoisen tärkeänä. Hän on ”varovaisen toiveikas”, että Konstantinopoli suhtautuu myönteisesti. Pietarinen itse kertoo olevansa autokefalian kannattaja.
Synodi voi toteutua parin vuoden kuluttua
Suomen ortodoksisen kirkon autokefalia-kysymys liittyy paljon sitä laajempiin keskusteluihin. Yksi keskeinen ongelma on ollut Viron tilanne. Suuren ja Pyhän Synodin neuvottelut olivat Viron kirkon asemaa koskevan kriisin vuoksi keskeytyneinä vuodesta 1996 vuoteen 2008. Nyt synodin valmistelut ovat loppusuoralla ja se saattaa toteutua jo parin vuoden päästä.
Virossa on kaksi kirkkoa, Konstantinopolin ja Moskovan alainen. Muun muassa kädenvääntö niiden asemasta ja näiden kirkkojen pääsystä ortodoksisten kirkkojen erilaisiin kokouksiin on hiertänyt ortodoksista maailmaa. Pietarisen mukaan tästä on seurannut, että ortodoksit ovat käyneet viime vuosina tärkeitä opillisia neuvotteluja muiden kirkkojen kanssa vain autokefaalisten kirkkojen edustajien ollessa läsnä.
– Suomen ortodoksinen kirkkokin putosi oppineuvotteluista pois lokakuussa 2009, koska oli sovittu, että vain autokefaaliset kirkot osallistuvat niihin.
Autokefaalisia eli täysin itsenäisiä muista kirkoista riippumattomia ortodoksisia paikalliskirkkoja on maailmassa 14. Niistä tosin yksi (Amerikka) ei ole kaikkien paikalliskirkkojen hyväksymä.
Autokefaalisissa kirkoissa on yhdeksän patriarkaattia (neljä vanhaa ja viisi uutta) sekä kuusi arkkipiispan johtamaa itsenäistä kansalliskirkkoa. Konstantinopoli on niin sanottu vanha patriarkaatti.
Lue ortodoksisen kirkon tiedote autokefalia-asiasta
(Etusivun kuva Uspenskin katedraalista – Sam Sega/Wikipedia)