Mikä ihme on töppöhörö? Mikäli on uskominen Juha Hurmeen samannimistä näytelmää ja sen suorapuheista päähenkilöä, tuo neljä ö-kirjainta sisältävä termi tarkoittaa liikenteessä tupeksivaa miestä.
Käsiohjelmassa annetaan ymmärtää, että idea näytelmään syntyi kapakassa Kokkolassa helmikuussa 2011. Matka ideasta Kansallisteatterin suurelle näyttämölle on siis ollut pitkä.
Entä kannattiko matka tehdä? Kyllä ja ei.
Huonot uutiset ensin. Töppöhöröä on markkinoitu jonkinlaisena suomalaisen miehen mielenmaiseman kurkistusreikänä. Mutta minkä miehen?
Käsiohjelmassa kirjailija-ohjaaja Juha Hurme kertoo: ”Näytelmässä Töppöhörönä esitellään yksi lajimme tyypillinen urospuoleinen edustaja, Viki, 30 miljoonan vuoden kehityksen tulos”.
Tekisi mieli olla eri mieltä. Viki ei ole ”lajimme tyypillinen urospuoleinen edustaja”, sillä hän rakentuu useasta yksinpuhelusta, jotka tuntuvat siltä kuin ne olisi kerätty kapakanpöydistä, nettikeskusteluista ja lehtijutuista. Nettikiukkua poteva Viki antaa lökäpöksyineen hahmon kaikille miehille. Ei kai sentään?
Teatterin verkkosivulla tarkennetaan kuvaa noin 35-vuotiaasta jokamies-Vikistä: ”Hän on rasisti, homofoobikko ja sovinisti. Syö pelkkää lihaa. Uskoo Jumalaan ja Mannerheimiin. Uskoo salaliittoteorioihin. Vihaa naapureitaan kaikissa skaaloissa: ruotsalaisia, venäläisiä, kerrostalonaapureita.”
Totta, hieman syrjäytyneen, paikastaan yhteiskunnassa ja maailmankaikkeudessa kampailevan miehen kuva Viki saattaa olla, mutta heitä Kansallisteatterin suuren näyttämön katsomossa on perinteisesti ollut kovin vähän. Miksi Viki tuodaan kaiken kansan äimisteltäväksi? Pilkan kohteeksi vai ihmiseksi kasvamisen aihioksi?
Olin katsomassa Töppöhöröä tavallisen, fyysistä työtä tehneen suomalaisen miehen kanssa, joka oli käynyt edellisen kerran teatterissa 1990-luvun alussa. Hän ei tunnistanut itseään näyttämöllä.
Sitten ne hyvät uutiset. Töppöhörö on edellä sanotusta huolimatta rakenteeltaan ja toteutukseltaan mielenkiintoinen näytelmä. Alkuosa on pelkkää Vikin eli Jarkko Lahden showta. Hän täyttää energiallaan ja osaamisellaan yksin koko suuren näyttämön.
Lähes ainoa lavaste on jättiläiskokoinen tuoli. Sen tarkoitus on alleviivata, että suuripuheinen mies on itse asiassa pikkupoika.
Väliajan jälkeen näytelmään tulee uusi elementti, kun Viki käy ostamassa Prismasta edullisesti kokonaisen sian. Tarjoussika paljastuukin venäläiseksi naiseksi, joka alkaa esitelmöidä Vikille ihmiskunnan synnystä ja kohtalosta.
Naista eli ballerinan ja maatuskanuken sekoitusta esittää Alina Tomnikov. Hän on Vikin pikku-ukko juoppohulluuskohtauksessa, hän on alitajunnan ja järjen ääni, haavekuva ja suloinen kangastus, ihmiseksi kasvamisen ensimmäinen aste.
Töppöhörö Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.
Kuvat: Tuomo Manninen