Yksinäisyys­tutkija Kirkon kasvatuksen päivillä: Nuorten psyykkinen pahoinvointi on voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla

Kuva: Pixabay

Vuoden 2021 keväällä tehty kouluterveyskysely kertoo rajuin luvuin nuorten kasvaneesta psyykkisestä pahoinvoinnista. 37 prosenttia lukiolaisista kertoi olevansa huolissaan omasta mielialastaan.

Turun yliopiston kasvatuspsykologian professorin, yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan nuorten psyykkistä pahoinvointia kuvaavat luvut ovat korkeampia kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla.

Junttila puhui aiheesta Kirkon kasvatuksen päivillä tiistaina. Kaksipäiväinen kirkon ammattikasvattajille suunnattu tapahtuma järjestetään koronatilanteen vuoksi verkkotapahtumana.

Kolmannes suomalaisnuorista kärsii sosiaalisesta ahdistuksesta

Joka toinen vuosi toteutettavia kouluterveyskyselyjä on tehty perusopetuksen 8. ja 9. luokilla vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen.

Vuoden 2021 keväällä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kertoi kokeneensa 19 prosenttia yläkoululaisista, 17 prosenttia ammattikoululaisista ja 22 prosenttia lukiolaisista.

Radikaaleimmin korona-aikana on lisääntynyt nuorten sosiaalinen ahdistus. Siitä kertoi kärsivänsä 35 prosenttia yläkoululaisista, 29 prosenttia ammattikoululaisista ja 37 prosenttia lukiolaisista.

Junttilan mukaan rima uskaltautua uudelleen sosiaalisiin suhteisiin erossaolon kuten etäopiskelun ja karanteenien jälkeen nousee erityisesti niillä nuorilla, joilla on jo ennestään taipumusta sosiaaliseen ahdistukseen.

"Yksinäisyys satuttaa ja sairastuttaa"

Toistuvasta, jatkuvasta yksinäisyydestä ja ulkopuolelle jäämisestä kertoi kärsivänsä 15,9 prosenttia yläkoululaisista, 17 prosenttia ammattikoululaisista ja 17,8 prosenttia lukiolaisista. Lukiolaistytöistä yksinäisyydestä kärsi useampi kuin joka viides. Vastaavat luvut olivat vuonna 2017 kaikkien ryhmien osalta kymmenen prosentin kieppeillä.

– Yksinäisyys satuttaa ja sairastuttaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Se syrjäyttää ja on vastoin Lapsen oikeuksien sopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. Yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat voimakkaita ja se on tunnistetusti yksi sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkatekijöitä, Junttila sanoi.

Hänen mukaansa Suomessa on ryhdyttävä kaikilla rintamilla kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta yksinäisyys ja kokemus ulkopuolisuudesta ja näkymättömyydestä vähentyisi. Hän kiitti kirkkoa sen laajasta yksinäisyyttä ennaltaehkäisevästä työstä.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoi Kasvatuksen päiville lähettämässään videotervehdyksessä arvostavansa sitä, että kirkko nostaa vahvasti esiin yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden teemoja.

– Haluan antaa kirkollisasioista vastaavana ministerinä tälle työlle vahvan tuen.

Laajan jutun nuorten yksinäisyydestä ja sen seurauksista voit lukea 21.1. ilmestyvästä Kotimaa-lehdestä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Yksinäisyystutkija Kirkon kasvatuksen päivillä: Nuorten psyykkinen pahoinvointi on voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla