Yhdeksän kymmenestä seurakunnasta avusti turvapaikanhakijoita viime vuonna

Evankelis-luterilaiset seurakunnat panostivat viime vuonna merkittävästi turvapaikanhakijoiden tukemiseen. Lähes yhdeksän kymmenestä seurakunnasta reagoi turvapaikanhakijoiden saapumiseen.

Tieto perustuu Kirkon tutkimuskeskuksen tammi-maaliskuussa seurakunnille tekemään kyselyyn, joka lähetettiin kaikkiin viime vuonna toimineisiin 412 seurakuntaan. Kyselyyn vastasi 409 seurakuntaa.

Viime vuoden loppuun mennessä Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin hakijoita oli vain noin kymmenesosa tästä.

Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia on iloinen siitä, että seurakunnat ottivat ripeästi vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja vuorovaikutuksen edistämisestä paikallisen väestön kanssa.

– Seurakunnissa on monenlaista osaamista ja kokemusta, jonka merkitys nousi esiin tässä tilanteessa.

Lapuan, Tampereen ja Helsingin hiippakunnissa aktiivista hätämajoitusta

Viime vuoden loppuun mennessä eri puolille Suomea perustettiin kaikkiaan yli 180 uutta vastaanottokeskusta. Noin joka kymmenes seurakunta antoi tiloja hätämajoituksen järjestämiseen. Erityisen aktiivisia olivat Lapuan, Tampereen ja Helsingin hiippakuntien seurakunnat.

60 prosenttia seurakunnista antoi tukea organisoimalla tavara- tai vaatelahjoituksia. Keräyksiä järjestettiin ympäri Suomea. Eri hiippakunnat eivät tässä suhteessa eronneet juurikaan toisistaan. Tavara- ja vaatekeräykset olivat kuitenkin yleisempiä suurissa kaupunkiseurakunnissa kuin pienissä maaseutuseurakunnissa.

Hiukan yli puolet seurakunnista keräsi ylimääräisiä kolehteja turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Eniten ylimääräisiä kolehteja kerättiin Espoon hiippakunnan alueella ja vähiten Tampereen hiippakunnassa.

Joka kymmenes seurakunta lisäsi taloudellista avustusta pakolaiskriisin hoitamiseen Suomessa. Noin neljäsosa seurakunnista oli reagoinut tilanteeseen useammalla kuin neljällä eri tavalla.

Espoon hiippakunnassa kutsuttiin aktiivisimmin hengellisiin tilaisuuksiin

Lukuisat seurakunnat järjestivät yhteisiä tapaamisia tai toimintaa pakolaisille. Yli kolmasosa seurakunnista kutsui heitä seurakunnan yhteisiin hengellisiin tilaisuuksiin. Espoon hiippakunnan seurakunnat olivat muita aktiivisempia: yli kaksi kolmasosaa Espoon hiippakunnan seurakunnista oli toiminut näin.

Runsas neljännes seurakunnista järjesti pakolaisille ja turvapaikanhakijoille ruokailuja, urheilutapahtumia tai muuta ohjelmaa. Helsingin ja Espoon hiippakunnissa seurakunnat olivat huomattavasti aktiivisempia ajanvietteen järjestämisessä kuin muiden hiippakuntien seurakunnat.

Noin joka kuudes seurakunta järjesti ystävä- tai tukihenkilötoimintaa. Sitä järjestettiin eniten Helsingin hiippakunnan seurakunnissa.

Seurakuntien tuki turvapaikanhakijoille riippui merkittävästi siitä, sijaitsiko lähialueella vastaanottokeskusta. Vain kymmenesosa seurakunnista, joiden alueella ei ollut vastaanottokeskusta, kutsui turvapaikanhakijoita seurakunnan hengellisiin tilaisuuksiin. Ylimääräisen kolehdin kerääminen oli sen sijaan tavallisempaa niissä seurakunnissa, joiden alueella ei ollut vastaanottokeskusta.

Seurakunnat osallistuivat turvapaikanhakijoiden auttamiseen myös monin sellaisin tavoin, joita ei ollut lomakkeen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukossa. Ne olivat esimerkiksi rekrytoineet vapaaehtoisia vastaanottokeskuksiin ja antaneet heille työnohjausta, osallistuneet turvapaikanhakijoiden koulutuksen järjestämiseen sekä tukeneet paikallisia viranomaistahoja niiden turvapaikanhakijatyössä.

Kysely toteutettiin osana Kirkon nelivuotiskertomusta varten tehtävää laajempaa seurakuntien toimintaa kartoittavaa tilastokyselyä. Vuosien 2012─2015 nelivuotiskertomus julkaistaan marraskuussa 2016.

Kuva: Joona Raudaskoski. Kuva Helsingin Lauttasaaren kirkon hätämajoituksesta viime syksyltä.