Ydin­voimalan sopimus­purku saa seura­kuntalaiset Pyhä­joella kysymään, miten tästä eteen­päin

Epätietoisuus ja hämmennys ovat Pyhäjoen asukkaiden tuntemuksia, kun vuosia työn alla ollut ydinvoimalan rakentaminen on keskeytetty.

– Toisaalta tätä osattiin odottaa, koska nähtiin, että hankkeen mahdottomuus tuli vastaan. Lopettamispäätös oli siksi looginen, Pyhäjoen seurakunnan kirkkoherra Jukka Malinen sanoo.

– Nyt seurakuntaväki miettii, että miten tästä eteenpäin.

Energiayhtiö Fennovoima ilmoitti maanantaina purkaneensa Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen liittyvän laitostoimitussopimuksen Venäjän valtionyhtiö Rosatomin kanssa.

Hämmennyksessä ei ole kyse vain työpaikoista ja toimeentulosta. Noin 3 200 asukkaan Pyhäjoki on kansainvälistynyt rakennushankkeen aikana. Hanhikiven työmaalla on ollut satoja vierastyöläisiä, lähinnä venäläisiä, mutta myös ukrainalaisia. Ihmisten välille on syntynyt ystävyyssuhteita, jotka nyt uhkaavat katketa, tai ainakin ne muuttavat muotoaan. Pyhäjoen seurakunta on ollut mukana näissä vaiheissa.

– Kaikki toimijat ja Rosatomin työntekijät ovat ystävällisiä ja asiallisia. Siksi kontrasti valtiojohtoon tuntuu valtavan suurelta. On erittäin hämmentävää, että on hyökätty toiseen maahan, Jukka Malinen kuvailee tunnelmia Pyhäjoella.

Päätös irtisanoa sopimus on monille myös helpotus. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan laitoksen olisi pitänyt olla toiminnassa jo vuonna 2020, mutta vielä ei oltu hankkeen puolivälissäkään.

Seurakunnan rooli Pyhäjoella on kirkkoherran mukaan ihmisten rinnalla oleminen. Nyt tärkeintä on ihmisten kohtaaminen taustasta riippumatta.

– Vaarana on, että leimataan jokin ihmisryhmä kategorisesti pahana. Tämä ei ole todellisuutta. Meillä on täällä paljon ystäviä eri kansallisuuksista.

– Nyt autamme niitä, jotka joutuvat tämän tilanteen takia vaikeuksiin. Seurakunta on avoin kaikille. Keskitymme erityisesti ukrainalaisten auttamiseen, ja useita eri keräyksiä on ollut. Auttamishalua on seurakunnassa paljon, Malinen sanoo.

Hankkeen alkuaikoina jakolinjat olivat ydinvoiman puolesta ja vastaan. Sen jälkeen asetelmat ovat muuttuneet.

– Ilmastomuutokseen havahtuminen on muuttanut tilannetta, vaikka ydinvoiman riskit ovat tiedossa ja sitä ymmärrettävästi myös vastustetaan. Asenne ydinvoimaa kohtaan on kuitenkin nyt myönteisempi, Jukka Malinen sanoo.

Pyhäjoella rakennetaan myös uusia tuulivoimaloita, mutta Fennovoiman henkilöstön noin 350 työpaikan osalta tulevaisuus on avoin. Seurakunta haluaa olla tukena epävarman ajan keskellä.

– Nyt seuraamme ihmisten jaksamista ja olemme henkisenä tukena. Varmasti jatkossa muutos näkyy myös seurakunnan toiminnassa, kirkkoherra Jukka Malinen toteaa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliKatso suomalaisille suunnattu luterilaisen piispan tervehdys Ukrainasta
Seuraava artikkeliRuotsin kirkossa päästiin sopuun työ­ehdoista – vahti­mestareiden ja kiinteistö­työn­tekijöiden lakko päättyi

Ei näytettäviä viestejä