Vuoden kanttori Kaisu Rauhamaa: "Teen työtä musiikin ja elämän tarkoituksen parissa"

Helsingin Malmin seurakunnan johtava kanttori Kaisu Rauhamaa valittiin Vuoden kanttoriksi. Kuva: Ilari Huhtasalo

Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus on valinnut Vuoden kanttoriksi 2022 Malmin seurakunnan johtavan kanttorin Kaisu Rauhamaan. Rauhamaa vastaanotti palkintonsa liiton jäsentapaamisessa Lahden Kansainvälisellä Urkuviikolla tänään keskiviikkona.

Rauhamaa muistaa kirkkaasti hetken jolloin päätti, että hänestä tulee kanttori. Hän oli 14-vuotias ja lauloi Lappeenrannan seurakunnan nuortenkuoron kanssa Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa. Urkusooloon tarvittiin nuotinkääntäjää, ja urkuri tiesi Kaisun harrastavan pianonsoittoa.

– Päädyin kylmiltään tehtävään, ja urkujen soundi niin lähellä soittajaa kuulosti aivan mahtavalta. Se pauhu oikein tulvi minuun. Sain palkaksi vadelmasuklaapatukan ja tulevaisuuteni oli sinetöity.

– Menin kotiin ja kerroin, että rupean kanttoriksi. Siihen aikaan sitä ei oikein ajateltu naisen ammatiksi, mutta kotiväki ei onneksi tyrmännyt minua. Äiti sanoi, että rupea vain.

Kaisu kätki vadelmasuklaapatukan laatikkoon ja päätti syödä sen sitten, kun hän on suorittanut urkudiplomin. Aikaa kului 10 vuotta ja harmaantunut patukka joutui lopulta roskiin. Se oli kuitenkin ollut salainen tsemppari matkalla ammattiin, jossa Rauhamaa on voinut yhdistää kaksi rakasta asiaa: musiikin ja seurakuntaelämän.

"Laaja-alainen muusikko ja oikeudenmukainen esimies"

Palkintoperusteiden mukaan Rauhamaa on laaja-alainen muusikko, jonka työnjälki on monipuolista, laadukasta ja kaikenikäiset huomioivaa. Hänen työnsä ytimessä ovat ihmisten yhteinen musisoiminen ja jumalanpalveluselämä.

Rauhamaa on toiminut ansiokkaasti esihenkilönä edistäen kirkkomusiikin asemaa seurakunnassaan, perusteluissa todetaan. Hän on myös Suomen Kanttori-urkuriliiton alaosaston aktiivinen toimija, joka pitää ammattikuntansa ja alaistensa puolta.

Rauhamaa on kollegoidensa arvostama, oikeudenmukainen ja hyvä organisaattori. Korona-ajan alussa maaliskuussa 2020 hän ideoi Malmin seurakunnassa edelleen julkaistavan Ehtookellot-sarjan, jonka toteutuksessa ovat mukana niin kollegat kuin kymmenet seurakuntalaiset.

Vuonna 2014 Rauhamaa perusti seurakuntaan aikuisten kanteleryhmän Kanneltajat. Mukaan pääsi ilman aiempaa soittokokemusta. Noin 30 soittajan ryhmässä eritasoiset soittajat soittavat edelleen yhdessä virsiä, lauluja ja pelimannisävelmiä sekä eri kansojen musiikkia. Kanneltajat ovat esiintyneet Suomen lisäksi Eskiltunassa Ruotsissa sekä Tyrössä Inkerinmaalla.

Rauhamaa on perustanut seurakuntaan myös kaksi lapsikuoroa.

"Teen työtä elämän tarkoituksen parissa"

Kaisu Rauhamaa valmistui kanttoriksi (MuM) Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelmasta 1987. Valmistumisensa jälkeen hän opetti ensin 14 vuotta teoriaa ja säveltapailua. Lisäksi hän ohjasi muskariryhmiä ja hänellä oli muutama kanteleoppilas.

– Tykkäsin opettamisesta ja se sopi pienten lasten äidille, mutta se oli kuitenkin elämässäni sivupolku. Kun pojat kasvoivat ja takapihalleni tipahti kanttorinvirka lähellä kotia Helsingin Pukinmäessä, pääsin toteuttamaan ensimmäistä kutsumustani.

Rauhamaa on toiminut Malmin seurakunnan B-kanttorina vuodesta 2001 ja seurakunnan johtavana kanttorina vuodesta 2017 lähtien.

– Kun tulin seurakuntaan töihin, tajusin, että teen työtä paitsi musiikin myös elämän tarkoituksen parissa. Ihmisten kohtaaminen ja hengellisyys ovat työn keskiössä. Pukinmäen seurakuntakodin kirkkosalissa urut ovat seurakunnan tasolla, ja saan olla yksi porukasta. En ole urkuparvella eristyksissä, vaan musiikin mahdollistaja, kanssamuusikko, säestäjä ja tsemppaaja.

Esimiehenä Rauhamaa pyrkii kaivamaan työtovereista esiin heidän parhaansa. Johtamisen ohessa hän tekee kanttorin perustyötä.

– Se pitää mielen iloisena. Haluan viestiä ihmisille, että koko maailma on Jumalan maailma. Jumala luo, musiikki on luovaa työtä ja uuden luomisessa ollaan isojen asioiden äärellä.

"Tärkeintä on, että musiikki hoitaa syvältä ja herättää sielussa värinää"

Kanttorin työn ihanuus ja rankkuus on Rauhamaan mukaan sen monipuolisuudessa. Pitää pystyä toteuttamaan seurakuntalaisten musiikkitoiveita laidasta laitaan, olla hyvä organisoimaan, saada laulajat viihtymään ja motivoitumaan kuoroissa sekä osata lisäksi someviestintää.

– Muistan, miten koskettavaa oli, kun eräs mummo tuli sanomaan minulle kanttorin uraa aloitellessani, että ei sinun tarvitse yrittää mitään, iloitsemme kun meillä on ihminen, joka tuo meille musiikkia. Minut hyväksyttiin.

– Olen tajunnut, miten tärkeää on viestiä hyväksyntää myös seurakuntalaisille. En halua tyrmätä heidän musiikkitoiveitaan häissä tai hautajaisissa, vaikka ne olisivat mielestäni erikoisia. Miksei häämarssi voisi olla Leijonakuningas-leffasta? Eihän Prinsessa Ruusunenkaan olen alun perin kirkkomusiikkia vaan kertoo satuhahmosta.

Rauhamaa rakastaa virsiä. Historiafriikille ne ovat tärkeä jatkumo vuosisatojen takaa ja kirkkomusiikin todellinen aarre.

– Mutta eivät nekään kaikkia puhuttele. Tärkeintä on, että musiikki hoitaa syvältä ja herättää sielussa värinää. Monipuolinen musiikki on tärkeä työväline seurakunnassa.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!