Kirkolliskokouksessa tehty edustaja Risto Tuorin edustaja-aloite selvityksen tekemisestä avioliittoon vihkimisestä luopumisesta kirvoitti kirkolliskokouksessa torstaina harvinaisen vilkkaan keskustelun.
Puheenvuoroja yhtäältä aloitteen puolesta ja toisaalta sen raukeamaan jättämiseksi käytettiin kaikkiaan 60.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen arvosteli aloitetta siitä, että siinä ei ole minkäänlaisia perusteluja siitä, miksi tai mitä tavoitellaan.
– Kirkolliskokous tai sen valiokunta ei voi keksiä näitä perusteluja tai tavoitteita itse.
Lisäksi Jolkkonen muistutti, että marraskuussa 2015 kirkolliskokous antoi neljä erilaista laajaa toimeksiantoa tai selvityspyyntöä pelkästään avioliittoasioista. Hän pelkäsi valmistelukoneiston voivan mennä tukkoon asioiden paljouden vuoksi. Lisäksi hän kysyi, minkälaisen viestin tällaisen selvityksen käynnistämien nyt antaisi eduskunnalle, yhteiskunnalle ja kirkon jäsenille. Näistä syistä hän pohdiskeli, olisiko viisasta jättää aloite raukeamaan.
Aloitteen tekijä Risto Tuori kertoi aiemmin Kotimaa24:n haastattelussa, että kirkon hallinnossa ei missään vaiheessa ole selvitetty sitä, mitä juridisia ja muita seurauksia kirkon vihkioikeudesta luopumisesta kirkolle olisi.
Raukeamista toivottiin myös eräissä muissa käytetyissä puheenvuoroissa.
Pienet kirkot vihkisivät, vaikka luterilainen kirkko oikeudesta luopuisi
Piispoista Björn Vikström ja Samuel Salmi kannattivat ehdotetun selvityksen tekemistä.
Vikström pohti myös sitä, miksi suuri kansankirkko luopuisi vihkioikeudesta, vaikka pienemmät kirkkokunnat pitäisivät kiinni oikeudestaan muuttuneesta avioliittolaista huolimatta.
– Minusta tämä ei ole niin ristiriitaista, kuin miltä se kuulostaa. Juuri siitä syystä, että luterilainen kirkko massamme koostuu näin laajasta ja moninaisesta jäsenkunnasta, yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan meihin aikaisemmin ja voimakkaammin kuin moneen muuhun uskonnolliseen ryhmään. Luterilaisen teologian, ja siten myös kultaisen säännön, hengessä tehtävämme on eläytyä lähimmäisemme konkreettiseen todellisuuteen teologista tulkintaa tehdessämme, Vikström sanoi.
Edustaja Niilo Räsänen Tampereen hiippakunnasta kyseli puheenvuorossaan, miksi kirkon ylipäätään pitäisi luopua vihkioikeudestaan.
– Meidän on nyt kysyttävä, kuka haluaa, että kirkko luopuu vihkioikeudesta? Isoja paineita siihen ei ole esitetty miltään taholta. Kirkko haluaa säilyttää vihkioikeuden ja valtio on sen oikeuden myöntänyt. Vaikka tekisimme tämän selvityksen sillä ei olisi mitään erityistä käyttöä juuri nyt, Räsänen totesi.
Joillekin edustajille asia oli puheenvuoron perusteella hyvin henkilökohtainen. Edustaja Åsa Westerlund Porvoon hiippakunnasta kertoi kuuluvansa niihin, jotka tämän keskustelun suhteen ovat pragmaattisia.
– Tähän on vaikuttanut hyvin paljon omien nuorteni toive ja näkemys ja heidän viestinsä minulle ja se on se, että he oikeasti haluaisivat kirkkohäitä jatkossa. Minäkin tässä tilanteessa toivon, että saisin olla äitinä heidän häissään. Siunaustilaisuuskin voisi tulla kyseeseen, mutta nämä nuoret haluavat, että vihkiminenkin voi tulla kyseeseen kirkossa, Westerlund sanoi.
Viekö vihkioikeudesta luopuminen myös verotusoikeuden?
Edustaja Mikko Himanka Oulun hiippakunnasta kannatti aloitteen raukeamista, mutta otti esiin muita näkökohtia asiassa. Kirkko voisi hänen mukaansa jatkaa vihkimistä kuten ennenkin, paitsi jos se itse päättää siitä luopua.
Himanka viittasi myös kirkollisten vihkimisten vähenemiseen varsinkin pääkaupunkiseudulla.
– Samoin voi sitten miettiä laajemmin, koko kirkon julkisoikeudellista asemaa tässä tilanteessa, jos kirkko luopuu vihkimisoikeudesta, se julkisoikeudellinen asema ohenee. Mitä se merkitsee pitkällä juoksulla meidän verotusoikeudelle ja monelle muulle asialle? Jo selvityspäätös on kannanotto, jolla me viestimme, että me vakavasti harkitsemme tätä vaihtoehtoa. Kannattaako semmoista optiota heilutella? Himanka pohdiskeli.
Eräät edustajat muistuttivat, että vihkioikeudesta luopuminen ei lopettaisi kirkossa kiistelyä samaa sukupuolta olevien parien avioliiton synnyttämistä kysymyksistä. Ongelma siirtyisi vain siihen, minkälaisia pareja kirkko siunaisi.
– Juoksisimme kyllä sutta pakoon, mutta karhu tulisi vastaan. Eli se ei muuttaisi käytännössä tätä itse perusongelmaa, mikä tässä taustalla on. Niinpä yleisen rauhan ja järjestyksen vuoksi olen kallistumassa samalle kannalle, kuin mitä piispa Jolkkonen esitti, eli että antaisimme nyt tässä tilanteessa tämän aloitteen raueta, Kuopion hiippakuntaa edustava Pekka Niiranen sanoi.
Yleis- vai perustevaliokunnan asia?
Helsingin hiippakunnan edustajan Katri Korolaisen kanta oli aloitteen puolella. Joissakin puheenvuoroissa oli aiemmin viitattu yleisvaliokunnan mietintöön. Korolaisen mielestä mietinnössä puhuttiin vain epämääräisesti valtion suhtautumisesta uskonnollisten yhteisöjen oikeuteen antaa määräyksiä kirkollisten vihkimisten edellytyksistä.
– Pidän tätä edustaja-aloitetta perusteltuna. Kannatan lämpimästi tämän asian selvittämisen lähettämistä eteenpäin yleisvaliokunnalle puhemiesneuvoston esityksen mukaisesti.
Antti Savela Oulun hiippakunnasta kannatti aloitteen lähettämistä perustevaliokuntaan. Hänen mielestään avioliittoon vihkiminen liittyy myös kirkon työn perusteisiin, joka on perustevaliokunnan asia pohtia.
– Avioliittoon vihkimisoikeuden säilyminen liittyy myös kirkon ja valtion suhteisiin. Sillä on heijastusvaikutuksia sinne. Täällä on myös viitattu siihen, että tällä kysymyksellä on vaikutusta kirkon suhteisiin muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin, Savela sanoi.
Keskustelun aikana varsin monet puheenvuorot liittyivät siihen, pitäisikö aloite lähettää käsittelyyn yleis- vai perustevaliokuntaan. Helsingin hiippakuntaa edustava Jaakko Weuro piti viimesyksyistä yleisvaliokunnan mietintöä laadukkaana ja ihmetteli sitä, miksi aloitetta ei nytkin lähetettäisi yleisvaliokuntaan.
– Ei tämä asia muuta kirkon ja valtion periaatteellisia suhteita, vaikka se jollain määrin käsitteleekin sitä, minkälaista julkista hallintotehtävää kirkko tietyissä kysymyksissä voi hoitaa. Kannatan aloitteen lähettämistä mietinnön antamista varten yleisvaliokunnalle, Jaakko Weuro totesi.
Kirkolliskokous lähetti aloitteen äänestyksen jälkeen kirkolliskokouksen yleisvaliokuntaan.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Edustaja-aloite: Tehdään selvitys vihkioikeudesta luopumisesta
Björn Vikström: ”Pappien ei pidä lähteä vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja”