Venäjän luterilaisen kirkon arkkipiispa arvosteli Ukrainan sotaa ja pakeni perheineen Saksaan

Venäjän evankelis-luterilaisen kirkon (ELKR) arkkipiispa Dietrich Brauer on paennut Venäjältä Saksaan. Asiasta ovat kertoneet monet saksalaiset kirkolliset mediat ja kirkkojen sivustot, esimerkiksi Württenbergin evankelinen kirkko.

Arkkipiispa, hänen pappispuolisonsa Tatjana Petrenko ja heidän kolme lastaan poistuivat Venäjältä Dubain kautta Saksaan viime viikolla. Mediatietojen mukaan pakenemisen syynä oli sodan syttymistä seuranneen sunnuntain saarna, jossa arkkipiispa selvin sanoin arvosteli Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan.

Uutisissa mainitaan paon syyksi myös kirje, jossa Brauer olisi kutsunut Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan ”häpeälliseksi”.

Tämä asetti arkkipiispan ja hänen kirkkonsakin vaaraan, sillä Venäjän mediaviranomainen ei maaliskuun alusta alkaen ole enää sallinut Ukrainan tapahtumien julkista nimittämistä ”sodaksi”, ”invaasioksi” tai ”hyökkäykseksi”. Enimmäisrangaistus määräyksen rikkojille saattaa olla 15 vuotta vankeutta.

Württenbergin maakirkon sivuston haastattelussa Brauer kertoo, että Venäjän hallinto on vaatinut kaikkia uskonnollisia johtajia tukemaan Ukrainan operaatiota. Useimmat ovat Brauerin mukaan niin tehneetkin, ja jotkut ovat ratkaisseet tilanteen vaikenemalla tyystin.

Brauer perheineen on asettunut Saksassa Ulmiin. Hän on jo esiintynyt kirkollisissa tilaisuuksissa. Vielä ei ole tiedossa, kuinka pitkään hän aikoo oleskella Saksassa.

Venäjän evankelis-luterilainen kirkko on sääntöjensä mukaan nimittänyt arkkipiispan tehtävien hoitajaksi Brauerin poissa ollessa apulaisarkkipiispan, piispa Vladimir Provorovin.

Nimitysuutisen yhteydessä julkaisemassaan virallisessa tiedonannossa tilanteesta kirkko ei kommentoi arkkipiispansa lähtöä, mutta pahoittelee syvästi sitä, että Ukrainassa ihmiset kärsivät ja kuolevat. Kirkko kehottaa poliitikkoja ratkaisemaan konfliktin rauhanomaisesti mahdollisimman pian.

Dietrich Brauer, 39, on taustaltaan venäjänsaksalainen. Hän on toiminut arkkipiispana vuodesta 2014 alkaen. Hänen kirkossaan on noin 40 000 enimmäkseen saksalaistaustaista jäsentä entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

Lue myös arkistojuttu (2020):

Inkerin kirkossa kytee piispanvihkimyksen alla ekumeeninen kiista

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliDiak ja Itä-Suomen yliopisto aloittavat yhteisen maisteri­tason diakonia­koulutuksen
Seuraava artikkeliKolumni: Historian jätti­pyörteet hämmentävät kuin rannalla tanssiva sotilas Tito Collianderin romaanissa

Ei näytettäviä viestejä