Vastaamon tietomurron uhri: ”Mikä on minulle kipeää ja salaista, on nyt toisten riepoteltavana”

”Muutama vuosi sitten hajosin. Totaalisesti”, aloitti turkulainen Mari Kousa-Kuusisto Facebook-päivityksensä lauantai-iltana. Hän oli jo pitkään voinut paremmin, vuosien terapiasta oli ollut apua. Nyt lauantai-iltana, kello viisi yli seitsemän, hän oli kuitenkin ahdistuneempi kuin vuosiin. Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaana myös hän oli saanut kiristyskirjeen.

– Olin todella raivostunut ja vihainen. Ajattelin, että ehkä juuri minun tietoni julkaistaan seuraavaksi. Olisin halunnut maksaa kiristäjälle, vaikka tiesinkin, ettei siitä mitään apua olisi. Se, mikä on minulle henkilökohtaista, kipeää ja salaista, on nyt jossakin muualla, toisten riepoteltavana.

Kousa-Kuusisto kertoo, että pahimmalta tuntui se, ettei hän tiennyt, mitä tiedoissa olisi.

– Huomasin, etten muista, mitä olen terapiassa kertonut. Kenestä olen puhunut, keitä kaikkia muita ihmisiä minun terapiakertomusteni julkaiseminen saattaa satuttaa. Koin olleeni todella itsekäs. Minä olin saanut terapiasta apua, mutta laittanut samalla muut ihmiset tulilinjalle paljastamalla heistä asioita, joita he eivät ehkä halua tai pysty kohtaamaan.

Läheisetkin ovat uhreja

Mari Kousa-Kuusisto muistuttaa, että tietomurron ja kiristyksen uhreja on paljon enemmän kuin 40 000.

– Kaikki meidän läheisemme ovat uhreja. Kaikkien puolisot, ex-kumppanit ja lapset.

Kousa-Kuusisto työskentelee Lounais-Suomen partiopiirin toiminnanjohtajana ja juuri nuorista hän onkin erityisen huolissaan.

– Miten kukaan lapsi voisi kyetä kohtaamaan läheistensä terapiassa käsittelemiä asioita?

Vastaamon asiakkaina on ollut myös paljon nuoria, jotka ovat usein jo valmiiksi olleet äärimmäisen haavoittuvassa asemassa.

– Terapiassa on puhuttu kaikkein kipeimmistä ja henkilökohtaisimmista asioista. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit voivat jo muutenkin syyttää itseään. Pelkään, että lapsi kuvittelee tässäkin olevansa väärä tai paha, ansaitsevansa tämän kohtelun.

Viikonloppuna yksi Mari Kousa-Kuusiston omista lapsista oli itse huomannut äidin olevan itkuinen ja osannut kysyä, liittyykö äidin suru Vastaamo-asiaan.

– Se muistutti, miten paljon lapset seuraavat mediaa ja tunnistavat vanhempiensa pelkoja ja ahdistuksia.

Lämmitti, kun kirkko tunnisti kriisin

Miksi Mari Kousa-Kuusisto halusi kirjoittaa tuntonsa julkisiksi heti lauantai-iltana?

– Johonkin ne oli pakko purkaa. En halua tuntea vihaa. Oli myös tärkeää tehdä tämä näkyväksi. Tämä on suuronnettomuuteen verrattava asia. Ero on kuitenkin siinä, että harva joutuu vakavaan liikenneonnettomuuteen monta kertaa. Näitä tietoja sen sijaan saattaa pulpahdella vuosienkin kuluttua, yhä uudelleen ja uudelleen.

Kirjoittaessaan Kousa-Kuusisto ei vielä tiennyt, että sosiaalinen media olisi hetkessä täyttymässä toisten päivityksistä, joissa myös nämä kertovat olevansa kiristyksen uhreja. Nopeasti sosiaaliseen mediaan tuli myös ulkopuolisten viestejä, joissa luvattiin olla lukematta vuodettuja kertomuksia.

– Tsemppiviesteillä tarkoitettiin hyvää, mutta pelkään, ettei tätä pitkään muisteta. Jo parin vuoden kuluttua, esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien aikaan, moni joutuu jo miettimään, uskaltaako hakeutua yhteiskunnallisesti näkyvään asemaan. Varmasti moni muukin pelkää, että näitä terapiakertomuksia vielä käytetään heitä vastaan.

Sen sijaan viestien, joissa luvattiin kuunnella, Kousa-Kuusisto koki jättävän enemmän tilaa rikoksen uhreille.

– Lauantai-iltana toipuminen alkoi siitä, että niin moni ystäväni kertoi olevansa käytettävissä. Kohta someseinälleni alkoi tulla myös viestejä seurakunnista, puhelinnumeroita, joihin voi soittaa. Rikos luvattiin ottaa huomioon seuraavan päivän jumalanpalveluksissa. Lämmitti, kun huomasin, että kirkko tunnisti tämän kriisiksi.

Entä aikooko Kousa-Kuusisto jatkaa Vastaamon asiakkaana?

– Ilmoitin jo lauantaina terapeutilleni, etten enää tule. Onneksi minua on siunattu sillä, että ystäväpiirissäni on jo teologian opiskelunkin ajalta paljon pappeja sekä myös muita ihmisiä, joiden voin luottaa kannattelevan minua. Vastaamon tarjous ilmaisesta kriisiterapiasta kuulosti lähinnä ironiselta.

Teksti: Samuli Suonpää

Lue myös:

Kirkko tarttui Vastaamon kriisiin lupaamalla keskusteluapua, lohtua ja tietosuojaa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliKirkon nelivuotiskertomus: Suomessa ollaan lähellä taitetta, jossa uskonnollisuus alkaa olla epätyypillistä
Seuraava artikkeliLapuan tuomiokirkko sai uudet kirkkotekstiilit

Ei näytettäviä viestejä