Jopa 40 prosenttia väestöstä on vapaaehtoistoiminnassa mukana, selviää Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä. Vastaava luku oli kolme vuotta sitten vielä 33 prosenttia. Kolme suosituinta vapaaehtoistyön muotoa olivat auttaminen, talkootyö ja neuvontatehtävät. Eniten vapaaehtoistöitä tehdään lasten ja nuorten parissa. Asiasta kerrotaan Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Vaikka vapaaehtoistyöhön osallistuvien suomalaisten määrä on kasvanut, siihen käytetään edelliseen kyselyyn verrattuna vähemmän aikaa. Kyselyä edeltäneiden neljän viikon aikana vapaaehtoistyötä tehtiin keskimäärin runsaat 15 tuntia, kun kolme vuotta sitten vastaava luku oli hieman yli 18 tuntia.
– Vaihtelu on hyvin pientä, mutta voisin arvata, että ihmisillä saattaa olla yhä enemmän omia harrastuksiaan ja muita aktiviteetteja aiempaan verrattuna, kertoo Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kotimaa24:lle.
Nuoret, kuten opiskelijat ja koululaiset, ovat innokkaimpia vapaaehtoistyön tekijöitä. Samalla eläkeläisten ja miesten tekemä vapaaehtoistyö on vähentynyt viime vuosien aikana.
– Vapaaehtoistoiminta on tullut koko ajan tunnetummaksi opiskelijoiden parissa. Opiskelijoiden ja koululaisten innokkuus selittyy mahdollisesti sillä, että heidän opintoihinsa on lisätty tai heidän opinnoissaan kerrotaan vapaaehtoistöistä. Lisäksi nuoret kaipaavat merkityksiä ja tarinoita elämäänsä, joita he hakevat opintojensa ohella.
Straniuksen mukaan nuoret tekevät lyhytkestoista ja satunnaista vapaaehtoistyötä.
– Auttaminen, esiintyminen, ilmaisu, taidetyö ja netin kautta tapahtuva toiminta ovat suosituimpia nuorten keskuudessa.
Miesten ja eläkeläisten vähentyminen voisi Straniuksen mukaan selittyä muutamasta eri syystä.
– Koska työmarkkinatilanne on parempi, miehet saattavat haluta panostaa enemmän työuraansa. Eläkeläisten väheneminen selittynee sillä, että eläkeläiset esimerkiksi hoitavat lapsenlapsiaan. Tämä taas on pois heidän ajastaan.
”Vapaaehtoisuus olisi hyvä tapa ehkäistä poikien syrjäytymistä”
Stranius myös kertoo, että tytöt tekevät poikia enemmän vapaaehtoistöitä.
– Vapaaehtoisuus olisi hyvä tapa ehkäistä poikien syrjäytymistä. Pojille pitäisi tarjota entistä sopivampia ja kiinnostavampia vapaaehtoistehtäviä, Stranius sanoo.
– Pojilta itseltään voisi kysyä sitä, mitä he haluavat tehdä. Ei pidä liikaa sukupuoliroolittaa erilaisia kiinnostuksen kohteita.
Eroja löytyi myös koulutusasteiden ja tulotason välillä. Ammattikorkeakoululaiset ja pienituloiset tekevät eniten vapaaehtoistöitä.
– Se, että pienituloiset ovat toiminnassa eniten mukana, voi selittyä työelämän asettamilla vaatimuksilla tai vapaaehtoistyön merkityksellä pienituloisten elämässä.
Suurimpia esteitä vapaaehtoistyölle on ajan puute ja se, ettei kukaan pyydä mukaan toimintaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti halustaan osallistua toimintaan, jos heitä siihen pyydettäisiin.
Kyselyyn vastasi henkilökohtaisilla käyntihaastatteluilla 1 000 ihmistä ympäri Suomea.
Kuva: Kristiina Kontoniemi. Vapaaehtoinen täyttää leipälaatikoita Jyväskylässä Leivän talolla.
Lue myös:
Annmari Salmela: Vapaaehtoiset ovat kirkolle elämän ja kuoleman kysymys
Kysely: Työntekijöiden asenteet ovat suurin este seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle