Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö Vapaa-ajattelijain liitto juhli viime viikonloppuna 80-vuotista taivaltaan. Juhlakokouksessa liittovaltuusto hyväksyi vuoden 2018 toimintasuunnitelman, jossa painotetaan lasten ja nuorten oikeuksia, kertoo liiton pääsihteeri FM Esa Ylikoski
blogissaan. Liitto toimii koulun elämänkatsomustiedon vahvistamiseksi ja kampanjoi sen puolesta, että kuka tahansa voisi valita sen katsomusaineeksi.
Vapaa-ajattelijoiden mielestä päiväkotien ja koulujen ei pidä järjestää jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Uskonnonharjoitus on liiton mukaan perheiden ja uskonyhteisöjen oma asia eikä kuulu julkisen palvelun toimintaan. Liitto peräänkuuluttaa säädösten määräämää uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta.
Vapaa-ajattelijain liiton tausta on 1920-luvulla lopulta alkaen perustetuissa siviilirekisteriläisyhdistyksissä, jotka perustivat muun muassa uskonnottomia hautausmaita. Vuonna 1937 perustettiin Siviilirekisteriläisyhdistysten keskusliitto, josta tuli myöhemmin vuonna 1945 Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton äänenkannattaja alkoi ilmestyä heti vuonna 1937 nimellä Ajatuksen Vapaus. Nykyisin lehden nimi on Vapaa ajattelija.
Liikkeen johdossa oli muun muassa työväenliikkeen toimijoita sekä liberaaliin sivistyneistöön kuuluvia henkilöitä. Yksi merkittävistä entisistä puheenjohtajista oli tuomari, kirjailija Väinö Voipio. Hänen mukaansa on nimetty tunnustuspalkinto, joka on jaettu vuodesta 1993. Se myönnetään ihmiselle, jolla on humanistinen elämänasenne ja joka puolustaa tieteellistä maailmankatsomusta ja edistää uskonnoista riippumatonta yhteiskuntaa. Ensimmäinen palkinto myönnettiin neurologian professori Jorma Palolle. Muita palkinnon saajia ovat olleet muun muassa Kari Enqvist, Esko Valtaoja, Erkki Tuomioja ja Hyvinkään maistraatti.
Voipio määritteli vuonna 1963 vapaa-ajattelijan ihmiseksi, joka ”luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään”. Hän pyrkii ”vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina”. Vapaa-ajattelijoiden tehtävänä on ”erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen”.
Keskinäistä tukea ja turvaa uskonnottomille
Liiton nykyinen pääsihteeri Esa Ylikoski piti lauantaina juhlakokouksessa esitelmän liiton historiasta. Hänen mukaansa liiton tärkein lainsäädännöllinen saavutus oli elämänkatsomustiedon tulo koulun katsomusaineeksi vuonna 1985. Aineen saamista edelsi liiton silloisen pääsihteerin kantelu YK:n ihmisoikeuskomitealle. Ylikoski on itse työskennellyt opetustehtävissä peruskoulussa ja lukiossa, kansanopistossa sekä ammattikorkeakoulussa.
Ylikosken mukaan uskonnottomia syrjittiin vuosikymmenten varrella katsomuksensa vuoksi ja katsomusvapaus toteutui hyvin heikosti muun muassa oppilaitoksissa ja armeijassa. Yhdistykset ja liitto antoivat keskinäistä tukea ja turvaa uskonnottomille. Ne järjestivät valistustilaisuuksia ja kulttuuriohjelmaa ja rohkaisivat uskonnottomia pärjäämään syrjinnän keskellä. Ne julkaisivat lehtiä ja lentolehtisiä ja vaativat uudistuksia ja valtion ja kirkon eroa. Ne tarjosivat myös tukea uskonnottomien nimenantojuhlien ja hautajaisten järjestämiseen.
Ylikosken mukaan perusoikeusuudistuksen jälkeen on Suomessa toteutettu joitakin oikeasuuntaisia uudistuksia, vaikka kirkolla onkin edelleen yhdenvertaisuusperiaatetta rikkova julkisoikeudellinen erityisasema.
Kuva: Olli Seppälä. Kesällä 2009 Vapaa-ajattelijain liitto osallistui kansainväliseen ateistien bussikampanjaan Jumalaa tuskin on olemassa -mainoksilla. Osa liikennöitsijöistä piti mainoksen tekstiä uskovaisia loukkaavana ja kieltäytyi laittamasta mainoksia linja-autoihinsa.
Lue myös:
Vapaa-ajattelijat päivittivät tavoitteensa – kansankirkkojen asema purettava ja Suomi sekulaariksi