Medialla on toisinaan taipumus rakentaa vanhoillislestadiolaisuudesta stereotyyppistä kuvaa, sanoo Helsingin rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka
Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja verkkomedia Valomerkissä julkaistussa jutussa.
Hintikka on yksi haastateltava jutussa, jossa käsitellään laajemmin median luomia kuvia uskonnoista. Hintikka ottaa väitteensä tueksi viime marraskuussa (26.11.2015) ilmestyneen Kotimaa-lehden 110-vuotisnumeron. Se esitteli suomalaista kristillisyyttä, ja yhdessä jutussa käytiin vanhoillislestadiolaisten kotiseuroissa.
– Juttu oli hyvä ja siitä välittyi aito tunnelma, mutta koko lehden luettuani totesin, että kaikki muut liikkeet oli käsitelty yksilöinä, mutta vanhoillislestadiolaiset yhteisönä.
Hintikan mielestä jutusta saattoi saada sellaisen kuvan, että vanhoillislestadiolaisuus on liike, jossa puheenjohtaja on äänessä ja usko on yhteisön, ei yksilön asia.
Hintikan mielestä Suomen media ymmärtää uskontoja hyvin, myös vanhoillislestadiolaisuutta. Tosin 2000 tiedotusvälineet alkoivat uudella tavalla kiinnostua vanhoillislestadiolaisten naisten asemasta ja ehkäisykysymyksistä.
Liikkeen piirissä tapahtuneiden pedofiliatapausten käsittely tuli Hintikalle ja useimmille vanhoillislestadiolaisille shokkina.
– Suurimmalla osalla vanhoillislestadiolaisista ei ollut mitään käsitystä tällaisesta, Hintikka sanoo Kirkko ja kaupungissa.
Lue jutussa mainittu kuvaus lestadiolaisseuroista Kotimaan näköislehdestä (sivut 24–29)
Kuva: Matti Karppinen. Vanhoillislestadiolaiset lauluseurat Pyhännällä.