Väitöstutkimus: Turun tuomiokirkon Musta kirja on osa suomalaista historiakulttuuria

Turun tuomiokirkon Musta kirja on keskiaikainen käsikirjoitus, joka sisältää tuomiokirkon ja piispan asiakirja-aineistoja vuosilta 1229–1515.

Musta kirja on yksi ensimmäisistä lähteistä, joita Suomessa on julkaistu ja kiinnostus siihen on säilynyt nykypäivään asti. Kirjaa on 1700-luvun lopulta lähtien usein pidetty tärkeimpänä Suomen alueen historiaa kuvaavana lähteenä, sillä se kertoo laajasti suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä keskiajalla.

FM, tradenomi (YAMK) Taina Saarenpää käyttää Mustaa kirjaa esimerkkinä Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, jossa rakennetaan yleiskuvaa alkuperäislähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa 1700-luvulta nykypäivään.

– Tutkin väitöskirjassani, millä tavoin Mustaa kirjaa ja sen osia julkaistiin, miten julkaisemista perusteltiin sekä millainen oli arkistojen ja tutkijoiden rooli julkaisutyössä. Minua kiinnostaa erityisesti arkiston ja tutkimuksen välinen suhde sekä lähdejulkaisujen rooli osana historiakulttuuria, Saarenpää kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Väitöstutkimus osoittaa, että Mustan kirjan editiot ovat yhtä aikaa saavutettava ja saavuttamaton osa suomalaista historiakulttuuria. Ne ovat periaatteessa kaikkien ulottuvilla, mutta esimerkiksi kielellisten syiden vuoksi vain harvat kykenevät lukemaan niitä.

Editioiden kautta voidaan Saarenpään mukaan silti rakentaa suhteita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Editiot on nähty julkaisemisen eri vaiheissa kansallisen historiankirjoituksen pohjana, muistomerkkeinä, identiteetin rakennusosina ja tärkeänä yhteytenä länteen.

Saarenpää käsittelee lähteiden julkaisemista historiantutkimuksen ja arkistotieteen näkökulmista. Hän on suorittanut ylemmän arkistotutkinnon Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen arkistolinjalla, ja tutkimus on ensimmäinen linjalta valmistuva arkistotieteellinen väitös.

– Arkiston rooli ei ole vielä keskeinen osa historiantutkimuksen lähdekriittistä pohdintaa, mutta sen tulisi olla sitä. Alkuperäislähteen elinkaareen kuuluvat kiinteästi myös sen vaiheet arkistossa, Saarenpää korostaa.

Saarenpään Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Turun tuomiokirkon Musta kirja ja lähteiden julkaisemisen jatkumo Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan tarkastetaan Turun yliopistossa 7.12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Salminen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta.

Kuva: Maria Grönroos / Studio Liikkuva. Kuvassa väittelijä Taina Saarenpää.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Kotimaa syntyi tilanteeseen, jossa kristinuskon asema koettiin uhatuksi
Seuraava artikkeliSuomen presidenttien haudat löytyvät Helsingistä, Luumäeltä ja Nivalasta

Ei näytettäviä viestejä