Mika Pajusen väitöskirjassa tarkastellaan Qumranin käsikirjoitusten joukossa olevaa psalmikäsikirjoitusta. Pajusen mukaan psalmit eivät olleet myöhäisellä Toisen temppelin aikakaudella ainoastaan osa rituaaleja ja liturgioita, vaan myös opetustekstejä ja profetioita.
Väitöstutkimuksen kohteena ovat niin sanotut apokryfisten psalmien kokoelmat eli sellaiset psalmikokoelmat, joissa ei ole säilynyt nykyisestä kanonisesta Raamatun Psalmien kirjasta tunnettuja Psalmeja. Erityisesti Pajunen on keskittynyt tutkimuksessaan Qumranin tekstilöytöjen käsikirjoitukseen 4Q381.
Väitöskirjan tavoitteenaan on ollut selvittää kyseisen psalmikokoelman käyttötapa ja -yhteydet, koska aiemmissa tutkimuksissa nämä merkittävät kysymykset ovat jääneet vastauksetta.
– Tutkimuksessa tehdyn analyysin ja materiaalisen rekonstruktion perusteella on käynyt ilmi, että käsikirjoitus on todennäköisesti yhden kirjoittajan tietoisesti yhdeksi kokonaisuudeksi kirjoittama kahdeksan eri psalmin kokoelma, Pajunen kertoo.
Käsikirjoituksen historiallista kontekstia tutkimalla voidaan myös todeta, etteivät psalmit olleet myöhäisellä Toisen temppelin aikakaudella ainoastaan osa rituaaleja ja liturgioita, vaan myös opetustekstejä ja profetioita.
– Psalmikokoelman 4Q381 tarkoituksena on ollut toimia opetuksena Jumalan oikeudenmukaisuudesta valittujaan kohtaan aikojen saatossa. Jumalan toimintaan menneinä aikoina pohjautuvan ennustuksen mukaan he tulevat saamaan käsiinsä maan ja vallan hallita sitä, ja heidän vihollisensa hävitetään, Pajunen tiivistää.
TM Mika Pajunen väittelee 1.6. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta The Land to the Elect and Justice for All – Search for the Function and Setting(s) of 4QNon-Canonical Psalms B (4Q381). Väitös kuuluu Vanhan testamentin eksegetiikan oppiaineeseen
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täältä