Kiinassa Luoteis-Hunanissa 1900-luvun alussa sijainnut lähetysasema oli vahvasti sidoksissa alueen historiaan, paikalliseen ja kansainväliseen politiikkaan sekä Kiinan tarpeeseen uudistua länsivaltojen luoman paineen alla. Tähän tulokseen on päätynyt lauantaina 12.5. Oulussa väittelevä filosofian maisteri Riika-Leena Juntunen.
Historian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Fuyintang: Missionary Space and Local Community in the Early Twentieth Century Hunan (Fuyintang: Lähetysasema ja paikallinen yhteisö 1900-luvun alun Hunanissa)
Väitöskirja tarkastelee asemaa paikallisesta näkökulmasta ja havainnoi uuden tilan eri yhteiskuntaluokissa nostattamia reaktioita. Juntunen havaitsi, että lähetysaseman sisällä mielikuvat luotiin uskonnon ja rituaalien antamalle pohjalle, joka nivoutui yhteen alueen perinteiden ja ihmisten tarpeiden kanssa. Jo varhaisessa vaiheessa tilan ympärille alkoi muodostua kiinalainen yhteisö.
Väitöskirja tuo esiin joukon erilaisia motiiveja, jotka saivat ihmiset hyväksymään lähetysaseman osaksi elämäänsä tavalla, joka myötäili paikallisen yhteisönmuodostumisen tapoja. Niille, jotka hyväksyivät lähetysaseman sisäiset käyttäytymistavat, asema tarjosi valtaa ja mahdollisuuksia taloudelliseen hyötyyn. Suurin syy aseman menestymisen takana oli kuitenkin ajoitus, joka loi yhtymäkohtia lähetysaseman ja paikallisen yhteisön välille.
Tilanne muuttui, kun 1920-luvulla noussut nationalismi ja aineellisten etujen hiipuminen tuhosi yhteisön olemassaololleen luomat perusteet. Monet luopuivat ulkomaisen yhteisön jäsenyydestä. Ne jotka jäivät jäljelle, joutuivat etsimään uudet perusteet yhteisöön kuulumiselle. Heistä muodostui joukko pieniä ryhmiä, jotka säilyttivät kontaktinsa vielä senkin jälkeen, kun liikkuvat armeijat ja luonnonkatastrofit tuhosivat yhteisön kiintopisteenä toimineita asemarakennuksia.