Väitös: Juudan kansa kesti Baabelin virtain varsilla

Monikulttuurisuus, eri kielten ja uskontojen rinnakkaiselo, maahanmuutto ja ihmisten liikkuvuus eivät ole mitään uutta ja ihmeellistä. Esimerkiksi muinaisessa Lähi-idässä ne olivat hyvin tavallisia.

Näin kertoo Babyloniaan yli 2 500 vuotta sitten pakkosiirretyistä juutalaisista Vanhan testamentin (VT) eksegetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan tehnyt Tero Alstola.

Alstola tutki babylonialaisten lähteiden perusteella sitä, millä tavalla Nebukadressar II:n Juudasta vuonna 597 eKr. Babylonian pakkosiirtolaisuuteen siirtämien ja myöhemmin vapaaehtoisesti tulleiden ihmisten yhteisö asemoitui osaksi uutta monikulttuurista yhteiskuntaa.

Tutkimuksen lähdeaineistona oli 289 akkadiksi kirjoitettua savitaulua. Alstola on opiskellut tätä seemiläistä muinaiskieltä sekä Helsingin yliopistossa että Alankomaiden Leidenin yliopistossa. Väitöskirja syntyi Leidenissä vuosina 2013–2016.

Alstolasta tulee harvinaisesti samalla väitöskirjalla filosofian tohtori Leidenissä ja teologian tohtori Helsingissä. Yleensä väitöskirjaa puolustetaan vain kerran.

– Minun tapauksessani yliopistoilla oli tavanomainen yhteisohjaussopimus. Eräissä seikoissa ei oppilaitosten kesken päästy nyt aivan yksimielisyyteen. Väitöstilaisuus Leidenissä oli joulukuussa.

Väestönsiirrot olivat tavallisia muinaisessa Lähi-idässä

Juudasta Babyloniaan pakkosiirretyt ihmiset eivät muinaisessa Lähi-idässä olleet mikään erikoinen joukko. Tällaisia väestönsiirtoja tehtiin usein, kun kapinoita ehkäistiin tai niistä rangaistiin.

Erikoista "juudalaisissa" – myöhemmissä juutalaisissa – oli Alstolan mukaan kuitenkin se, että he säilyttivät vieraassa maassa moniin muihin siirtolaisiin verrattuna hämmästyttävän hyvin kansallisen ja uskonnollisen identiteettinsä.

Siihen on Alstolan mukaan vaikea löytää erityisiä syitä. Myöhemmin monoteistinen uskonto ja siihen liittynyt vahva identiteetti auttoivat juutalaisyhteisöjä säilymään omaleimaisina vuosisatojen ja -tuhansien ajan.

– Mutta 500-luvulla eKr. juutalaiset eivät vielä olleet monoteisteja. He palvovat Jahven ohella muitakin jumalia jo kotimaassaan.

Tämä on pääteltävissä esimerkiksi siitä, että juutalaisyhteisöissä oli Babyloniassa myös paikallisiin jumaluuksiin viittaavia nimiä.

Kaupungeissa juutalaisilla oli paljon kontakteja Babylonian valtaväestöön

Juudasta siirrettiin Babyloniaan sekä yläluokkaa, kirjureita, käsityöläisiä että tavallista kansaa. Osa sijoittui kaupunkeihin, mutta osaa tarvittiin maaseudulla työvoimaksi viljelemään alueen hedelmällisiä maita. Ylipäätään Juudasta siirrettyjä asettui erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin. Monet menestyivät uudessa maassa.

Alstolan mukaan kaupungeissa asuvilla oli paljon kontakteja Babylonian valtaväestöön ja assimilaatiotakin tapahtui. Omaksuttiin paikallisia nimiä ja tapoja.

– Asiakirjoissa on esimerkiksi yksi menestynyt kauppiasperhe. Heillä on paikallisia tuttavia, jopa tytär naitettiin vauraalle babylonialaisperheelle.

Babylonian maaseudulla juutalaiset asuivat usein omissa kyläyhteisöissään ja kontaktit valtaväestöön rajoittuivat vain virallisiin yhteyksiin.

Pakkosiirrot laukaisivat nykymuotoisen juutalaisen uskonnon syntymisen

Mielenkiintoista Alstolan tutkimuksessa on ollut juutalaisen uskonnon muuttuminen Babyloniassa.

– Vaikutushistoriaa on tutkittu paljon. Laajasti tunnustetaan, että pakkosiirrot laukaisivat juutalaisuuden syntymisen sellaisena uskontona, kuin me sen tunnemme.

Pakkosiirtolaisuus vaikutti myös muotoutuvan Vanhan testamentin sisältöön. Jerusalemin valloitus ja temppelin tuho olivat uskonnollinen trauma ja ne piti selittää jotenkin. Tämä synnytti teologisen tulkintaprosessin.

– Monissa profeettakirjoissa varoitellaan vieraiden jumalien palvonnasta, ja siitä, mitä tapahtuu, jos ette seuraa Herraa kuten pitää. Pakkosiirtolaisuutta selitettiin projisoimalla sitä taaksepäin.

Alstolan tutkimissa babylonialaisissa asiakirjoissa keskitytään kauppa- ja talousasioihin.

– Niistä voidaan päätellä paljon, mutta kulttuurista ja uskonnosta niiden avulla saadaan tietoa vain rajoitetusti. Yhtä ja toista uskontoon liittyvää voidaan kuitenkin pusertaa lähteistä esiin.

Yksi Alstolan tuloksista on, että tämän päivän siirtolaisuus Eurooppaa kohti on tuhansia vuosia vanha ilmiö Lähi-idässä. Alueen nykyinen diversiteetti juontaa juurensa hyvin vanhoihin kehityskulkuihin.

– Nämä ilmiöt, joista puhutaan kuin ne olisivat ihan uusia, ovat samanlaisia niin pitkälle kuin kirjoitettuja lähteitä löytyy.

Tero Alstolan väitöskirja "Judeans in Babylonia – A Study of Deportees in the Sixth and Fifth Centuries BCE" tarkastettiin viime viikolla Helsingissä.