Uusia etunimiä annetaan yhtä aikaa - ovat "ikään kuin ilmassa"

KalenteriSirkka Paikkalan mukaan nykyään on muotia valita lapselle harvinainen nimi. Täysin uusia etunimiäkeksitään vuosittain kuitenkin vain joitakin kymmeniä. Paikkalan mukaan osa vanhemmista pyrkii antamaan nimiä, jotka ovat mahdollisimman vähän käytössä ja poikkeavat perinteisestä nimistöstä.

- Usein käy kuitenkin niin, että myös muut samanikäisten lasten vanhemmat ovat keksineet saman nimen. Modernit ja ajanhengen mukaiset nimet ovat ikään kuin ilmassa, Paikkala kertoo Espoon Leppävaaran seurakunnan tiedotteessa.

Paikkalan mukaan harvinaisten nimien lisäksi nyt on trendinä antaa uusvanhoja nimiä. Yli sata vuotta sitten suositut nimet kuten Aada ja Vilho ovat pongahtaneet jälleen suosioon. Lisäksi nimiä haetaan perinteisestä suomalaisesta sanastosta kuten luonnosta, kuten Myrsky ja Pyry.

Uusimpia trendejä vahvempana suomalaisessa nimistössä näkyy vielä kristillisyys.

- 70 prosenttia etunimistä on kristillisiä: 40 prosenttia raamatullisia ja 30 prosenttia pyhimysten nimiä. Se on sitten eri asia, miksi jokin raamatullinen nimi kuten Nooa nousee nykypäivänä suosioon, vaikuttaako siihen se, että se on Raamatusta vai jokin muu?

Paikkala kertoo näkemyksiään Espoon Leppävaaran seurakunnan tiedotteessa.

Leppävaaran seurakunta järjestää sunnuntaina 11.3. kello 17 luento- ja keskustelutilaisuuden Mikä nimeksi? Suomalainen nimi- ja ristiäisperinne. Leppävaaran kirkolla pidettävässä tilaisuudessa erikoistutkija Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo nimiperinteen historiasta ja nykytrendeistä. Pastori Aija Pöyri johdattaa lopuksi ristiäisperinteen historiaan. Tilaisuus liittyy seurakunnan kasteen vuoteen.

www.kasteenvuosi.fi