Millaisia ennakkoluuloja Suomesta turvapaikkaa hakevilla muslimeilla on kristityistä? Entä millaisia ennakkoluuloja muslimit ajattelevat kristityillä olevan heistä? Muun muassa tätä selvittelevät Helsingin yliopiston teologit ja valtiotieteilijät yhteisessä tutkimushankkeessaan.
Viime talvena alkaneessa hankkeessa tutkijat ovat keränneet aineistoa, jossa he ovat selvittäneet uskonnon roolia ennakkoluuloissa. Tieteellisemmin sanottuna kyse on metastereotypioista, kertoo uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen Helsingin yliopistosta.
Metastereotypioilla tutkijat tarkoittavat jonkin ryhmän jäsenen arviota siitä, mitä jonkin toisen ryhmän jäsen ajattelee ensiksi mainitusta ryhmästä. Esimerkiksi mitä muslimit arvioivat kristittyjen ajattelevan muslimeista.
Tutkijat ovat keränneet aineistonsa (147 vastaajaa) kahdesta itäsuomalaisesta vastaanottokeskuksesta. Alustavien tutkimustulosten mukaan muslimit arvioivat, että 81 prosenttia kristityistä on luotettavia ja 78 prosenttia hyvin rehellisiä. He myös pitävät 76 prosenttia kristityistä älykkäinä ja asiantuntevina sekä 75 prosenttia toisten etua ajavina ja hädässä olevia auttavina.
Sen sijaan muslimit arvioivat, ettei 57 prosenttia kristityistä pidä heitä erityisen luotettavina tai 62 prosenttia rehellisinä. He myös ajattelevat, että 61 prosenttia kristityistä ei pidä heitä asiantuntevina ja älykkäinä.
Lisätietoa tuloksista voit lukea Räsäsen kirjoituksesta
Kotimaan vierasblogissa.
”Ei ainakaan näytä siltä, että turvapaikanhakijoiden joukossa olisi radikalisoitumisen siementä, koska he suhtautuvat luottavaisesti kristittyihin”
Tiedot ovat vasta alustavia, ja aineiston purun on tarkoitus alkaa kesälomien jälkeen, Räsänen toteaa. Tuloksissa huomionarvioista on hänen mukaansa se, että muslimit näyttävät suhtautuvan yleensä ottaen luottavaisesti kristittyihin.
– Tarkempi analyysi jatkossa paljastaa, löytyykö erityisiä ryhmiä tai asenteita, jotka ovat tietynlaisia ja jotka esimerkiksi kokevat suomalaiset erityisen epäluottavaisina.
Jo alustavien tulosten perusteella Räsänen kyseenalaistaa käsityksen siitä, että länsimaissa olisi meneillään uskontoihin sidoksissa oleva konflikti kristinuskon ja islamin välillä. Hän viittaa muun muassa Temppeliaukion kirkon poliisioperaatioon Helsingissä. Kesäkuussa poliisi laittoi betoniesteitä kirkon sisäänkäynnin eteen terrori-iskun mahdollisuuden takia.
– Ei ainakaan näytä siltä, että turvapaikanhakijoiden joukossa olisi radikalisoitumisen siementä, koska he suhtautuvat luottavaisesti kristittyihin. Uskontojen väliset polarisaatiot eivät ainakaan heistä lähde.
Sen sijaan Räsänen kiinnittää huomiota siihen, että muslimit ajattelevat kristittyjen pitävän heitä epäluotettavina.
– Silloin asia kääntyy niin päin, että kristityillä, tai sanokaamme suomalaisilla, olisi petraamisen varaa. Meidän pitäisi luoda sellainen ilmapiiri ja tunne turvapaikanhakijoille, että he ovat yhtä lailla luotettavia ja ihmisarvoisia ihmisiä kuin kuka tahansa.
Hankkeeseen kuuluu myös muita aineistoja, kuten suomalaisten käsityksiä siitä, miten uskonnottomat suhtautuvat kristittyihin ja muslimeihin ja miten kristityt suhtautuvat uskonnottomiin ja muslimeihin. Näidenkin tulosten kimppuun tutkijat aikovat käydä syksyllä.
Kuva: Matti Pirhonen. Evitskogin vastaanottokeskus Kirkkonummella marraskuussa 2016.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***