Uusia uskonnollisia juhlia saapuu Suomeen jatkuvasti. Tavallisen kansan parissa uskonnolliset juhlat näyttäytyvät erilaisina kuin opinkappaleissa ja uskonoppineiden selityksissä.
Uskontojournalismin ammattilaiset, teologit Tuija Pyhäranta ja Joona Raudaskoski halusivat dogmaattisen juhlapuheen sijaan tutustua Suomessa vietettäviin uskonnollisiin juhliin kansanuskonnon näkökulmasta.
He kirjoittivat havainnoistaan ja haastatteluistaan kirjan yhdessä Kotimaan julkaisupäällikön Olli Seppälän kanssa. Syntyi teos Adventista ramadaniin – Uskonnolliset juhlat Suomessa (Kirjapaja 2016).
Liikkeelle lähdettiin jakamalla Suomessa harjoitetut uskonnot kolmeen osaan. Pyhärannan tonttia olivat uuspakanalliset ja idän uskonnot, Raudaskoski paneutui ei-kristillisiin yksijumalaisiin uskontoihin ja Seppälä kirjoitti kristillisistä juhlista.
Raudaskoski ja Pyhäranta lähtivät tutkimusretkille lehtiön ja nauhurin kanssa. Tietoa kootessaan he hämmästyivät sitä, miten nopeasti Suomeen tulvii uusia uskonnollisia juhlia. Yksi uusista tulokkaista on hindulainen holi-juhla.
– Holia vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran viime keväänä Espoossa. Se keskittyy hyvän voittoon pahasta ja sitä vietetään heittelemällä väriaineita toisten juhlijoiden päälle, Pyhäranta kertoo.
Kirjan tekijöiden mukaan juhlat ovat helppo tapa lähestyä uskontoja. Niihin liittyy tarinoita, ne ovat käytännönläheisiä ja niiden viettoon on helppo samaistua.
Mediassa uskonnot nousevat usein esiin kielteisessä valossa, mutta juhlat ovat myönteinen ikkuna suomalaisen kulttuurin keskellä vahvistuviin perinteisiin.
– Juhlien sosiaalinen ja rituaalinen ulottuvuus on sitä tärkeää ainesta, jonka takia uskonnot kiehtovat ihmisiä ja he harjoittavat niitä, Raudaskoski sanoo.
Pyhärantaa ilahdutti Helsingin kirjamessuilla vastaan tullut seurakunnan työntekijä, joka kertoi seurakunnan aikeista lahjoittaa kirjaa päiväkoteihin.
– Olisi hienoa, että seurakunnat tekisivät myös muiden uskontojen juhlakulttuuria tunnetuksi lapsille. Jokaisesta lapsesta on mukavaa, jos toiset tietävät, mitä hauskaa minun elämässäni huomenna tapahtuu, Pyhäranta muistuttaa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: