Uudistuvan rippikoulun tavoitteena on herättää nuoressa halu kuulua Kristuksen kirkkoon

Piispainkokous hyväksyi viime viikolla uuden rippikoulusuunnitelman. Vanha oli vuodelta 2001. Suuri ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017 otetaan virallisesti käyttöön toukokuun alussa 2017 ja siirtymäaikaa on lokakuun alkuun 2018. Kirkkohallituksen vs. rippikouluasiantuntija Jari Pulkkinen kannustaa seurakuntia tarttumaan uuteen suunnitelmaan soveltuvin osin heti kun mahdollista.

Uudistuksessa painottuvat Pulkkisen mukaan erityisesti kokonaisvaltainen kristillinen ihmiskäsitys, nuorten osallisuus, yhteisöllisyys ja nuorilähtöisyys. Raamatun ja ehtoollisen merkitystä korostetaan aiempaa enemmän. Monipuolinen, avoin ja turvallinen hengellisyys halutaan luontevaksi osaksi rippikoulun arkea.

– On tärkeää, että nuoret saavat peilata Raamattua suhteessa omaan elämäänsä. Toki Raamattuun liittyvät tiedolliset näkökulmatkin kuuluvat rippikouluun, mutta kyse on ennen kaikkea vuoropuhelusta nuoren oman elämän ja kristinuskon keskeisten sisältöjen välillä, Pulkkinen sanoo.

Kuusi samanarvoista tavoitetta

Uuden suunnitelman mukaan rippikoululla on kuusi samanarvoista tavoitetta. Ensimmäinen niistä on nuorten osallisuuden, kuulluksi tulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen. Osallisuuden korostus näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että jatkossa seurakuntia kannustetaan ottamaan ehtoollinen osaksi rippikoulun arkea jo alusta alkaen. Tavoite on, että nuoret käyvät puolen vuoden rippikoulun aikana ehtoollisella useita kertoja. Tarkoitus on oppia osallistumalla.

Seurakuntia kannustetaan kutsumaan rippikouluosallisuuteen myös nuorten perheitä ja kummeja.

– Tässä parhaat käytännöt muotoutuvat varmasti paikallisesti. On tasapainoiltava kahden asian välillä. Toisaalta rippikoulu on nimenomaan nuoren oma juttu. Toisaalta se nähdään uudessa suunnitelmassa myös osana perhe- ja aikuistyötä, Pulkkinen pohtii.

Toinen tavoite on, että nuoret kokevat rippikoulussa yhteyttä, pyhyyttä, turvallisuutta ja iloa.

– Turvallinen, luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri luovat edellytykset onnistuneelle rippikoululle niin yksittäisen nuoren kuin koko ryhmänkin näkökulmasta.

Kolmanneksi nuorten toivotaan oppivan hiljentymään ja hoitamaan omaa hengellistä elämäänsä. Tässä apuna ovat jumalanpalvelusten, ehtoollisen vieton ja Raamatun lukemisen lisäksi esimerkiksi musiikki.

Neljäntenä tavoitellaan kasvamista vastuuseen itsestä, toisesta ja luomakunnasta. Viides tavoite on, että nuori oivaltaa merkityksiä ja yhteyksiä kristinuskon sisältöjen ja oman elämänsä välillä.

Viimeisen tavoitteen mukaan nuorissa toivotaan heräävän halu kuulua Kristuksen kirkkoon.

– Usein oma ripariyhteisö koetaan läheiseksi ja kenties myös oman seurakunnan nuorten toiminta vähän myöhemmin. Haluamme kuitenkin painottaa rippikoulussa myös maailmanlaajan Kristuksen kirkon olemassaoloa ja merkitystä sekä ekumeniaa, Pulkkinen täsmentää.

Pulkkisen mukaan kaikki kuusi tavoitetta ovat samanarvoisia suhteessa toisiinsa ja läsnä rippikoulun arjen käytännöissä.

Uutta rippikoulusuunnitelmaa on työstetty yhdessä lukuisten nuorten ja työntekijöiden kanssa leireillä ja seminaareissa eri puolilla Suomea. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta vastasi kymmenhenkinen moniammatillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra Hans Tuominen Vantaalta.

Kuva: Olli Seppälä. Konfirmaatio Klaukkalan kirkossa Nurmijärvellä kesällä 2014.

Lue myös:

Espoon hiippakunnassa koulutetaan uuteen rippikoulusuunnitelmaan valtion varoin

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***