Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Turussa istunut kokous teki joukon päätöksiä, joihin sisältyy myös uskonpuhdistuksen muistopäivän (22. sunnuntai helluntaista) muuttuminen reformaation päiväksi.
Muutos liittyy päätöksen, jossa kirkolliskokous hyväksyi Evankeliumikirjan uuden painoksen korjaukset käsikirjavaliokunnan mietinnön mukaan. Muutokset ovat muutoin lähinnä teknisiä ajantasaistuksia. Muutoksia tehdään esimerkiksi kansallisten rukouspäivien ohjetekstiin, raamattuviitteiden oikeinkirjoitukseen sekä virsisuosituksiin.
Uusi työjärjestys vahvistetiin
Kirkolliskokous vahvisti kirkolliskokouksen uudistetun työjärjestyksen. Uudistuksen tavoite on luoda nykyistä selkeämpi ja johdonmukaisempi työjärjestys, joka antaa nykyistä paremman kokonaiskuvan kirkolliskokouksesta ja sen hallinnosta.
Uudistuksessa toimielimien nimikkeitä muutettiin niin, että puhemiesneuvostosta tulee puheenjohtajien neuvosto ja valitsijamiehistä valitsijoita. Uudistus sisältää myös uusia tehtäviä ohjeiden antamisessa ja mahdollisuuden siirtää istuntokausi yksimielisellä päätöksellä välttämättömän syyn vuoksi.
Kirkko Suomessa -brändin lakkauttaminen
Edustaja-aloite Kirkko Suomessa -brändin muuttamisesta ekumeenisesti ja informatiivisesti asianmukaisempaan muotoon lähettiin tulevaisuusvaliokuntaan. Marjaana Toiviaisen esittelemän aloitteen oli allekirjoittanut 11 edustajaa.
Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous lähettää kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten esityksensä siitä, että “Kirkko Suomessa” -brändi lakkautetaan, ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko siirtyy viestinnässään informatiivisempaan sekä ekumeenisesti kestävämpään nimitykseen. Tässä prosessissa myös paikallisseurakuntia sekä seurakuntayhtymiä rohkaistaisiin omassa viestinnässään samaan.
Rukouselämän vahvistaminen
Kirkolliskokous päätti lähettää rukouselämän vahvistamista koskevan edustaja-aloitteen piispainkokoukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Aloitteessa pyydetään piispankokousta pohtimaan keinoja ihmisten rukouselämän vahvistamiseksi ja kutsumaan ihmisiä rukoilemaan uusilla tavoilla. Lisäksi pyydettiin synodaalikokousten valmistelun yhteydessä ottamaan huomioon se, miten papisto ja muut seurakunnan työntekijät voisivat löytää työssään lisää tilaa hengelliselle kasvulle ja rukoukselle ja miten ihmisiä voidaan kutsua yhteiseen rukoukseen.
Käsikirjavaliokunnan mietinnössä todetaan aloitteen olevan tärkeä. Valiokunta näkee monipuolisen rukouselämän rikkaana osana seurakuntien elämää. Rukouselämän vahvistaminen ja kutsuminen ihmisiä rukoilemaan myös uusilla tavoilla vastaa hyvin erilaisiin hengellisiin tarpeisiin. Mietinnössä todettiin rukouksen olevan välttämätöntä kirkolle: “Ilman rukousta kirkko ei ole kirkko.”
Aloitteen on allekirjoittanut 67 edustajaa, ja sen esitteli Kirsi Hiilamo.
Seurakuntayhtymämallin keventäminen
Kirkolliskokous hylkäsi hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti edustaja-aloitteen seurakuntayhtymämallin keventämisestä.
Kirkolliskokouksessa järjestettiin ennen päätöstä äänestys edustaja Pauli Niemelän ehdotuksesta, että esitys olisi lähetetty takaisin valiokunnan valmisteluun. Ehdotus hylättiin äänin 84–18.
Aloitteessa ehdotettiin, että kevennetyssä seurakuntayhtymässä käytäisiin nykyisen kahden vaalin sijasta yhdet vaalit.
Toiminallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Edustaja-aloite toiminallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisestä lähetettiin yleisvaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 29 edustajaa ja sen esitteli Hanna Mithiku.
Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta tekemään kokonaiskirkolle toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa.
Ympäristövaikutusten arviointi
Aloite ympäristövaikutusten arvioinnista lähetettiin hallintovaliokuntaan. Äänestyksen jälkeen myös talousvaliokunnalta päätettiin pyytää lausunto asiasta. Anna Lintusen esittelemä aloite on 32 edustajan allekirjoittama. Aloitteen tavoitteena on, että ympäristö- ja ilmastoasiat tulisivat kiinteäksi osaksi kirkon päätöksentekoa, ja että päätöksenteon tukena olisi riittävä tieto.
Lisää kummeja
Edustaja-aloite kummin lisäämisestä aikuiselle lähettiin perustevaliokuntaan. Marjaana Toiviaisen esittelemän aloitteen oli allekirjoittanut kaksi edustajaa. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan esityksen kirkkojärjestyksen 2 luvun 16 §:n muuttamiseksi siten, että seurakunnan jäsenelle voidaan myös aikuisena erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Nykyään kummi voidaan lisätä vain lapselle.
Aloitteen mukaan päätöksen kummin lisäämisestä voisi tehdä kyseisen seurakunnan kirkkoherra kastetun itsensä esityksestä tai lapsen kohdalla hänen huoltajiensa esityksestä.
Lisäys klo 15.28: Lisätty kirkon rukouselämän vahvistamista koskeva päätös.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.