Unkarin pääministeri Viktor Orbán on julistanut kristinuskon olevan Euroopan viimeinen toivo.
Orbán esitti väitteensä eilen sunnuntaina Budapestissä vuosittaisessa valtakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan. Orbán arvosteli jo tutuksi käyneellä tavalla Länsi-Euroopan hallituksia, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet kristillisen kulttuurin alamäkeä ja avanneet portit Euroopan islamisaatiolle.
Esimerkiksi maahanmuutto- ja syntyvyyslukuihin viitaten Orbán ennusti länsieurooppalaisten suurkaupunkien muuttuvan muutamassa vuosikymmenessä muslimienemmistöisiksi. Samalla koko läntiset kansakunnat ja koko länsieurooppalainen elämäntapa on Orbánin mukaan uhattuna. Unkaria Orbán sen sijaan luonnehti linnakkeesi, joka suojaa Eurooppaa.
Kristinuskon merkitystä Orbán korosti tämänkertaisessa puheessaan myös siksi, että hän ensin viittasi nimeltä mainitsematta puheessaan Unkarin äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen puheenjohtajaan Gábor Vonaan, joka Orbánin mukaan pitää islamia ihmiskunnan viimeisenä toivona.
Taustalla on Vonan tammikuun lopussa aiheuttama skandaali. Tuolloin kävi ilmi, että hän oli Turkissa vieraillessaan esiintynyt äärikansallismielisen turkkilaisen poliittisen ryhmän nuorisokokoontumisessa.
Vona sanoi kokoontumisessa pitämässään puheessa, että unkarilaiset ovat ”[hunnipäällikkö] Attilan jälkeläisiä, joiden sielussa on oikeudenmukaisuus, jotka vastustavat rohkeasti pahaa eivätkä pelkää mitään muuta kuin Allahia”.
Toinen Vonan toteamus Turkin-vierailulla oli: ”Globalisaation varjossa islam on minulle viimeinen valonsäde.”
”Kun eurooppalaiset ihmiset puhuvat tänään kristinuskosta, silloin puhutaan ensisijaisesti kulttuurista ja elämäntavasta”
Orbánin puhe on suuressa määrin Unkarin sisäpolitiikkaa. Poliittisen vastustajansa Vonan Turkin-puheisiin viitaten hän sanoi näin:
– Unkari ansaitsee enemmän. Ei ole ihme, että maamme ilmapiiri ei halua vaihtaa hallitusta, vaan oppositiota. Otamme heidän sanansa vakavasti ja toteamme, että me olemme niitä jotka ajattelevat, että Euroopan viimeinen toivo on kristinusko, Orbán sanoi.
– Kun eurooppalaiset ihmiset puhuvat tänään kristinuskosta – ja tämä ero on tärkeä – silloin puhutaan ensisijaisesti kulttuurista ja elämäntavasta. Unkarissakin tutkimuksien mukaan 78 prosenttia ihmisistä haluaisi, että me varjelisimme kristillistä kulttuuriamme ja kristillisiä perinteitämme.
Unkarin vaaleissa ja sisäpolitiikassa kristinuskoon ja kansakunnan kristilliseen identiteettiin liittyvät teemat ovat huomattavasti yleisempiä kuin esimerkiksi Suomessa.
Romaneihin, muslimeihin, juutalaisiin ja maahanmuuttoon torjuvasti suhtautuva ja EU-kriittinen äärioikeistolais-kansallismielinen Jobbik sai vuoden 2014 parlamenttivaaleissa noin 20 prosenttia äänistä. Puolueen ideologiaan kuuluu jossain määrin ajatus unkarilaisten ”turaanilaisesta” eli turkkilaiskansoihin liittyvästä aasialaisesta alkuperästä.
Orbán arvosteli puheessaan voimakkaasti myös kuuluisaa unkarilaissyntyistä yhdysvaltalaista juutalaista miljardööriä ja filantrooppia George Sorosia, jonka säätiö on tukenut laajalti Itä-Euroopan entisten sosialististen maiden akateemista koulutusta ja tutkimusta.
Sorosin ja Orbánin suhteet heikkenivät vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana, jolloin sadattuhannet Lähi-idästä tulleet ihmiset siirtyivät Unkarin läpi Itävaltaan, Saksaan ja Pohjoismaihin. Soros kehotti tuolloin Unkarin hallitusta kohtelemaan tulokkaita inhimillisesti ja ystävällisesti.
Soros on sittemmin luonnehtinut Orbánin hallitusta muun muassa ”mafiaksi”.
Unkari kuitenkin sulki vuoden 2015 lopulla Balkanin maiden tavoin rajansa maahantulijoilta, mikä katkaisi yhden tuloreitin Euroopan unioniin.
Tällä hetkellä Unkari ottaa vastaan pakolaisia, mutta ei päästä heitä jatkamaan Unkarista EU:n vanhoihin ja vauraisiin jäsenmaihin.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat viime vuosina arvostelleet kriittisesti Orbánin hallintoa
Pitkässä puheessaan Orbán käsitteli myös lukuisia muita ajankohtaisia teemoja. Yksi niistä oli se, että Unkari on pääsemässä irti yksipuolisesta energiariippuvuudesta Venäjältä tulevasta kaasusta. Uudet putket tuovat maahan pian pohjoisafrikkalaista kaasua Italian suunnasta ja Mustanmeren alueen kaasua Romanian kautta.
Viktor Orbán on poliitikon urallaan usein korostanut kristinuskon merkitystä Unkarille ja Euroopalle. Hän itse kuuluu Unkarin reformoituun kirkkoon, joka on maan toiseksi suurin kirkkokunta.
Orbánin sunnuntainen puhe on myös osa hänen oikeistolaisen Fidesz-puolueensa vaalitaistelua. Pääministerin kahdeksan vuotta vallassa olleen puolueen kannatus on Unkarissa suurta ja puolueen arvioidaan voittavan huhtikuussa pidettävät Unkarin parlamenttivaalit.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat viime vuosina arvostelleet kriittisesti Orbánin hallintoa. Sen arvioidaan omaa valtaansa lainsäädännöllisesti betonoimalla kaventaneen Unkarin demokratiaa, oikeusvaltioperiaatteita ja esimerkiksi medioiden vapautta. Lisäksi Unkarin pakolaispolitiikka on herättänyt ulkomailla ärtymystä.
Unkarin hallituksessa on Fideszin lisäksi keskustaoikeistolainen kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDNP). Unkarin vasemmistolainen ja muu oppositio on hajanainen, eikä sen odoteta muodostavan vaaleissa riittävää vaihtoehtoa Fidesz–KDNP-koalitiolle.
Kuva: Kreml.ru / Wikimedia Commons / CC BY 4.0