Henrietta Grönlund. Hänen tutkimuksensa mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa vapaaehtoistyötä tehdään usein vaikkapa siksi, että se auttaa työelämässä eteenpäin.
Taustalla vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat kulttuuriset arvot, jotka Yhdysvalloissa korostavat menestymistä ja valtaa, jolloin ne liittyvät myös vapaaehtoistyön tiedostettuun motivaatioon. Suomessa taas kulttuuriset arvot liittyvät tasa-arvoon, joiden perustalle hyvinvointivaltioita rakennettiin.
Grönlundin mukaan hyvin toimiva julkinen sektori antaa perusturvan, joka vapauttaa ihmiset ajattelemaan myös toisten hyvää, kun ei tarvitse pelätä joutuvansa itse haavoittuvaan asemaan.
– Päinvastoin kuin usein ajatellaan, hyvinvointivaltio lisää kansalaisten halukkuutta vapaaehtoistyöhön, eikä suinkaan vähennä sitä. Sen taustalla on sama tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta korostava arvomaailma kuin vapaaehtoistyöntekijöilläkin, sanoo Grönlund.
Parantamisen varaa olisi Grönlundin mukaan siinä, miten vapaaehtoistyön mahdollisuutta pidetään esillä. Vapaaehtoistoiminta voisi kuulua koulujen ja oppilaitosten opetusohjelmaan, jota myös Grönlundin tutkimat nuoret toivoivat. Monissa maissa vapaaehtoistoiminta on osa perusopetusta ja oppilaat pääsevät osallistumaan konkreettiseen toimintaan osana opiskelua.
– Uskonnon tunnilla voitaisiin vaikka puhua auttamisen arvoista ja sitten lähteä tekemään jotain, kuten joissain kouluissa jo tehdäänkin. Sillä tavalla asiat konkretisoituvat ja nuoret pääsevät kokeilemaan auttamistoimintaa osana koulutyötään, ehdottaa Grönlund.
TM Henrietta Grönlundin väitöskirja Volunteerism as a mirror of individuals and society: reflections from young adults in Finland (Vapaaehtoistoiminta yksilön ja yhteiskunnan peilinä) tarkastetaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 25.5.